Hopeapaju

Hopeapaju eli hopeasalava (Salix alba var. sericea 'Sibirica') on valkosalavan (Salix alba) lajike, jota kasvatetaan koristekasvina. Hopeapajuiksi on nimitetty myös lajikenimiä 'Argentea' ja 'Sericea'.

Hopeasalava
Salix alba sericea Sibirica.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Pajukasvit Salicaceae
Suku: Pajut Salix
Laji: alba
Muunnos: sericea
Kolmiosainen nimi

Salix alba var. sericea
Gaudin

Joissain lähteissä hopeasalavaa pidetään kujasalavan (kujapajun) eli valkosalavan ja salavan (Salix fragilis) risteymälajiin kuuluvana lajikkeena.[1]

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Hopeasalava kasvaa 8–15 m korkeaksi. Sen lehdet ovat kapeat, molemmin puolin siniharmaan silkinkiiltävän karvan peitossa. Puu kukkii keltaisin norkoin varhain keväällä.

KäyttöMuokkaa

Hopeapaju kasvaa nopeasti leveälatvuksiseksi puuksi. Sitä suositellaan istutettavaksi rakennettuun ympäristöön, mutta se tarvitsee paljon tilaa.[2]

Hopeasalava on nopeakasvuinen ja leveälatvuksinen puu.

YleistäMuokkaa

Rehevän latvuksen muodostavat oksiston kärjet ovat rennosti roikkuvia ja katkeavat helposti tuulessa. Kapeat, n. 6–10 cm pituiset lehdet ovat molemmin puolin hopeakarvaisia. Suomessa yleensä kasvavat hopeasalavat ovat hedepuita, jotka kukkivat aikaisin keväällä lehtien puhkeamisen aikaan. Hopeapaju on kuitenkin melko lyhytikäinen puu ja roskaa tuulisella säällä ympäristöään. Hopeapaju sopii yksittäis- ja kujannepuuksi, haluttaessa myös pensasaidaksi ja muotopuuksi.

LähteetMuokkaa

  1. Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85.
  2. Tampereen kaupungin viheryksikkö