Viikin arboretum

(Ohjattu sivulta Viikin Arboretum)
Viikin arboretum.jpg

Viikin arboretum eli Viikin puulajipuisto on osa Helsingin Vanhankaupunginlahden sekä Viikin ulkoilu- ja virkistysaluetta. Arboretum perustettiin vuonna 1969 dendrologian tutkimusta ja opetusta varten Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan yhteyteen. Sitä johtaa Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteinen johtoryhmä.

Rauhoitusmääräykset luonnonsuojelualueellaMuokkaa

Sallittua:

  • liikkuminen jalan ja polkupyörällä pääulkoilureiteillä sekä jalan poluilla ja pitkospuilla
  • liikkuminen luonnonsuojelualueella vesien ollessa jäässä

Kiellettyä:

  • sulan maan aikana polkureittien ulkopuolella (Saunalahdella 1.3–30.11)
  • kalastus, veneily
  • kaikenlainen kasvillisuuden, maaperän ja muun luonnon vahingoittaminen
  • eläinten häiritseminen
  • roskaaminen

Alueen esittelyMuokkaa

 
Puupuiston ulkopuolelta, idästä päin kuvattuna
 
Siperiaosaston näkymää
 
Tuohituomi sai valonsa hyvin lehtiin
 
Kaukoitäosaston infokyltti
 
Erikoinen havupuu ilman mainintaa
 
Kaakkoisen sisääntuloaukon kyltti
 
Salava Viikin arboretumissa

Helsingin yliopisto tutkii ja opettaa arboretumissa dendrologiaa eli puulajitiedettä. Alue on kooltaan 20 hehtaaria ja sinne on istutettu eri puolilta maailmaa kerättyjä puita ja pensaita yli 400 lajia. [1] Puulajipuisto jakaantuu kasvisukujen esittelyalueeseen ja viiteen kasvimaantieteelliseen alueeseen. Kullakin alueella on oma esittelytaulunsa aluetta kiertävällä luontopolulla.

Alueelle on tehty istutuksia sen perustamisesta 1969 lähtien tuhansia taimia yli 300:sta eri lajista. Arboretumissa kasvaa esimerkiksi ruhtinaanpoppeleita, valkopyökkejä, terijoensalavia, visa- ja loimaankoivuja, komeita katajia ja mantsuriansaarnia ja kuusamia. Lajien on annettu villiintyä, ja kyseessä lieneekin puu ja -pensaslajistoltaan monipuolisin luonnonsuojelualue Suomessa. Jotkut lajit ovat hävinneet kilpailun elintilasta kotimaiselle lajistolle, jotkut ovat menehtyneet hirvien, jänisten ja myyrien seurauksena. Arboretum sijaitsee Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustilan alueella rajoittuen etelän ja lännen puolelta Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen, ja pohjoisen sekä idän puolelta tilan peltoihin. [2]

Alueen suojelun historiaaMuokkaa

  • 1959 kosteikkoalueesta rauhoitettiin pieni osa asetuksella.
  • 1962 luonnonsuojelualue laajeni huomattavasti.
  • 1987 suojelualueeseen liitettiin rantalehtoja. Suojelualue oli kooltaan 254 ha, josta Helsingin kaupunki omisti 219 ha ja valtio loput.
  • 2005 Saunalahti (47,5 ha) liitettiin osaksi luonnonsuojelualuetta.
  • Vanhankaupunginlahden lintuvesi – Natura 2000 – alue (316 ha) kattaa koko luonnonsuojelualueen ja sen lisäksi Porolahden perukan.

Puupuiston lajistoMuokkaa

Tähän on listattu joitakin lajeja, joita puistoon on istutettu merkintöjen mukaan. [3]

Laji suomeksi Laji latinaksi Laji lähtöisin
Valkotammi Quercus alba Pohjois-Amerikka
Strobusmänty Pinus strobus Pohjois-Amerikka
Sirotuomipihlaja Amelanchier laevis Itäinen Pohjois-Amerikka
Banksinmänty Pinus banksiana Pohjois-Amerikka
Douglaskuusi Pseudotsuga menziesii Pohjois-Amerikka
Amerikkalainen omenapuu Malus fusca Läntinen Pohjois-Amerikka
Serbiankuusi Picea omorica Eurooppa
Korpipaatsama Rhamnus frangula Aasia
Lehtosaarni Fraxinus exelsior Aasia
Koreanonnenpensas Forsythia ovata Aasia
Dahurianlehtikuusi Larix gmelinii Aasia
Mantsurianleppä Alnus mandshurica Kaukoitä
Idänkuusama Lonicera ruprechtiana Kaukoitä
Tuomi Prunus padus Aasia
Koivuangervo Spiraea betulifolia Aasia
Rusokirsikka Prunus sargentii Japani, Sahalin, Korea
Kivikoivu Betula ermanii Kaukoitä, Japani
Kuurnakoivu Betula costata Kaukoitä
Japaninpihta Abies veitchii Kaukoitä
Amurinviini Vitis amurensis Kaukoitä
Siperiankoivu Betula platyphylla Aasia
Koreanpihta Abies koreana Aasia
Tuohituomi Prunus maackii Kaukoitä
Koreankuusi Picea koraiensis Kaukoitä
Japaninpihlaja Sorbus commixta Kaukoitä, Japani
Viitavaahtera Acer barbinerve Kaukoitä
Tarhaomenapuu Malus domestica -
Tigerstedtinsyreeni Syringa tigerstedtii Länsi-Kiina
Siperianlehtikuusi Larix sibirica Koillis-Eurooppa, Siperia
Sinikuusama Lonicera caerulea -
Kaukasiankuusama Lonicera orientalis Kaukasus
Metsäkuusi Picea abies -
Unkarinsyreeni Syringa josikaea -
Makedonianmänty Pinus peuce -
Pensasleppä Alnus viridis ssp. viridis -
Saksanpihlaja Sorbus aria Eurooppa, Välimeren maat
Euroopanlehtikuusi Larix decidua -
Veikselinkirsikka Prunus mahaleb Keski- ja Etelä-Eurooppa, Lounais-Aasia
Nystysorvarinpensas Euonymus verrucosus Eurooppa, Länsi-Aasia
Kataja Juniperus communis Eurooppa, Pohjois-Amerikka
Raita Salix caprea Eurooppa, Länsi-Aasia
Japaninmagnolia Magnolia kobus Japani, Korea
Tervaleppä Alnus glutinosa -
Hibatuija Thujopsis dolabrata Japani
Visakoivu Betula pendula var. carelica -
Loimaankoivu Betula pendula f. crispa -
Japaninsiipipähkinä Pterocarya rhoifolia Japani
Salava (Piilipuu) Salix fragilis -
Mustajalopähkinä Juglans nigra -
Isopoppeli Populus generosa -
Hopeapaju Salix sibirica -
- Populus x canadensis 'Androscoccini' -
- Populus x canadensis 'Geneva' -
Siperianorapihlaja Crataegus sanguinea -
Tylppäliuskaorapihlaja Crataegus monogyna -
Aitaorapihlaja Crataegus grayana Koillinen Pohjois-Amerikka
Tataarivaahtera Acer tataricum -
Kynäkataja Juniperus virginiana -

LähteetMuokkaa

  1. Viikin Arboretum
  2. Viikin Kampus
  3. Arto Alanenpää, Paikalliset havainnot alueella tehdyistä istutuksista – puut ja pensaat, 7/2008.

Aiheesta muuallaMuokkaa