Valkealammi (Hattula)
Valkealammi [2][1] on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän lähellä sijaitseva lampi.[2][1]
Valkealammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Hattula ja Hattula |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | ei laskuojaa [1] |
Järvinumero | 35.885.1.005 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 133,4 m [1] |
Pinta-ala | 10,907 ha [2] |
Rantaviiva | 1,332 km [2] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
MaantietoaMuokkaa
Lammen pinta-ala on 10,9 hehtaaria ja se on 450 metriä pitkä ja 350 metriä leveä. Järvi sijaitsee Renkajärvestä Rengon kautta Tunturivuorelle ja siitä edelleen kaakkoon jatkuvaan harjujakson jäätikköjokimuodostuman välittömässä läheisyydessä. Jääkauden loppuaikojen jäätikön sulaminen on vaikuttanut merkittävästi järven muodostumiseen [3]. Sen rantaviivan pituus on 1,3 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Rannoille on rakennettu seitsemän vapaa-ajan asuntoa, joille johtaa tiet Myllykylään johtavalta tieltä. Hämeenlinnan raja ohittaa järven kaakkoispään 100 metrin etäisyydeltä.[2][1][4]
VesistösuhteetMuokkaa
Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Renkajoen yläosan valuma-alue kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 133,4 metriä mpy., joka on sama kuin viereisellä Pikku Valkealammilla. lampien välille on kaivettu yhdysoja. Kummastakaan lammiesta ei ole laskuojaa minnekään.[2][1][5]
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c d e f Valkealammi, Hattula (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Haavisto-Hyvärinen, Maija & Stén, Carl-Göran & Herola, Erkki: Rengon maaperäkartan 2131 05 selitys, Geologian tutkimuskeskus, 31.12.1993, viitattu 12.11.2017
- ↑ Valkealammi, Hattula (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
- ↑ Valkealammi (Hattula) (35.885.1.005) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.11.2017.