Avaa päävalikko

Renkajärvi

järvi Hattulassa ja Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä

Renkajärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan Kalvolassa ja Hattulassa Myllykylän, Vuohiniemen ja Rimmilän lähellä sijaitseva järvi. Järven eteläpäässä sijaitsee Kynnösjärvi, jonka vedenpinnan korkeus on sama kuin Renkajärvellä. Järvi erottaa kannas, jonka poikki kulkee salmi. Vaikka järviä voisi pitää saman järven eri osina, esitetään Kynnösjärvet tiedot omassa artikkelissaan.[2][1]

Renkajärvi
Sijainti Hattula ja HämeenlinnaView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°56′42″N, 24°07′12″E
Pinnankorkeus 121,9 m [1]
Pinta-ala 6,17829 km² [2]
Rantaviiva 37,2274 km [2]
Suurin syvyys 29,27 m [2]
Keskisyvyys 5,27 m [2]
Tilavuus 0,0325334 km³ [2]
Laskujoki Renkajoki [1]
Saaria 48 [2]
Järvinumero 35.885.1.010
Renkajärvi

Sisällysluettelo

MaantietoaMuokkaa

Järven pinta-ala on 618 hehtaaria, ja se on 8,0 kilometriä pitkä ja 1,3 kilometriä leveä. Järven keskellä on 100 metriä leveä kapeikko, jota kutsutaan nimellä kapee. Järven pohjoisosassa on siten kolme kilometriä pitkä järvenselkä, joka on lähes saareton. Eteläosassa järven ylittää saarijono, joka alkaa kaakkoisrannasta Jokiharjun päästä. Järvi ja sen kaakkoinen ympäristö sisältyy Renkajärvestä Rengon kautta Tunturivuorelle ja siitä edelleen kaakkoon jatkuvaan harjujakson jäätikköjokimuodostumaan. Järvi on ilmeisesti syntynyt kalliomurroksen pohjalle jäätikköjoen täyttämän subglasiaalisen uoman kohdalle. Tätä tukee järven pohjassa kulkeva harjujakson jatke, jonka harjunselänteen huiput kurkistavat esiin järvestä saarijonona.[2][1][3][4]

Järvessä on arvioitu olevan 48 saarta, joista Isosaari, Niinisaari ja Vohlisaari ovat yli hehtaarin kokoiset, muista saarista 25 ovat yli aaria ja loput 20 alle aarin kokoisia saaria. Saarten yhteispinta-ala on 8,6 ha, mikä tekee noin 1,4 prosenttia järven pinta-alasta. Jokiharjulta alkavassa harjujaksossa ovat Vohlisaari, Koulunsaari, Häntäsaari, Patasaari, Salmialansaari ja kaakkoisosassa yksi nimetön saari. Järven eteläosassa on vielä Niinisaari, Kaitasaari ja järven kaakkoispäässä yksi nimetön saari. Patasaaren vieressä sijaitsee rannan lähellä Isosaari. Järven pohjoisosassa sijaitsee sen eteläosassa Kissankrien saaristo. Muut pohjoisosan saarista ovat pieniä.[2][1]

Järven tilavuudeksi on luotaamalla saatu 32,5 miljoonaa kuutiometriä. Sen keskisyvyys on 5,3 metriä ja suurin syvyys 29,3 metriä. Järven pohjoiosassa on kaksi syvännettä, joista pohjoisempi on 22 metriä syvä ja eteläisempi 29 metriä syvä. Järven syvin kohta sijaitsee tässä [4]. Heti Kapeen eteläpuolella on 23 metriä syvä syvänne ja harjujakson koillispuolella 23 metriä syvä syvänne. Harjujakson lounaispuolella on matalaa paitsi Niinisaaren eteläpuolella, missä on yli 25 metriä syvä kohta.[2][1]

Sen rantaviivan pituus on 37,2 kilometriä, joista saarten rantaviivan yhteispituus on 6,4 kilometriä. Järven rannat ovat alavia lukuun ottamatta eteläpään Salmenvuorta, joka kohoaa yli 30 metriä korkeammalle. Järvellä on kolme kylää Rimmilä Hämeenlinnan puolella, Vuohiniemi ja Myllykylä Hattulan puolella. Rimmilän lähellä sijaitsee vielä Kautionkulma. Järven rannoilla on yli 200 vapaa-ajan asuntoa. Järven ympäri kiertää tiet. Rimmilan läpi kulkee yhdystie 13669, länsirantaa etelään seuraa yhdystie 13660 ja Myllykylästä Vuohiniemen kautta Rimmilään kulkee kylätie.[2][1][5]

VesistösuhteetMuokkaa

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella liittyen Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Renkajoen yläosan valuma-alue kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 121,9 metriä mpy. Siihen on johdettu monet ympäristön metsien ja soiden kuivatusojat. Niiden mukana tulevat myös seitemän järven laskuvedet. Eteläpäähän laskee Kynnösjärvi (29 ha), joka laskee siihen salmen kautta. Ruokosuonoja laskee järven länsirantaan ja sen mukana tulee Hepolammin (10 ha) vedet. Länsirantaa Kapeen pohjoispuolelle laskee Sitturinoja, joka tuo laajalta alueelta esimerkiksi Hirvilammin, Matolammin (2 ha), Väärälammin (3 ha) ja Särölammien vedet. Jokiharjun eteläpuolella sijaitsee Kautiolammi (2 ha), joka laskee Niinisaaren suojaan.[2][1][4]

Järven laskujoki on Renkajoki, joka laskee 40 metriä alempana Janakkalassa Haapajärveen.[1]

HistoriaaMuokkaa

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Rengajärvi”. Erona nykyjärven rantaviivaan on ”Kynnyksenpärä lahti”, jota vastaa nykyään Kynnysjärvi. Sillä on nykyään kannas, joka erottaa sen muusta järvestä. Vanhassa kartassa Rimmilä on torppa, Kautio on talo ja Wuohiniemi on kylä. Järven ylitti talvitie, joka vei Turkuun.[6][7]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j Kansalaisen karttapaikka: Renkajärvi, Hattula (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.6.2017.
  2. a b c d e f g h i j k l m SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 13.6.2017.
  3. Haavisto-Hyvärinen, Maija & Stén, Carl-Göran & Herola, Erkki: Rengon maaperäkartan 2131 05 selitys, Geologian tutkimuskeskus, 31.12.1993, viitattu 5.11.2017
  4. a b c Renkajärvi (35.885.1.010) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.11.2017.
  5. Kansalaisen karttapaikka: Renkajärvi, Hattula (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.6.2017.
  6. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855−1856
  7. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050773.jpg), 1855−1856