Renkajärvi

järvi Hattulassa ja Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä

Renkajärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan Kalvolassa ja Hattulassa Myllykylän, Vuohiniemen ja Rimmilän lähellä sijaitseva järvi. Järven eteläpäässä sijaitsee Kynnösjärvi, jonka vedenpinnan korkeus on sama kuin Renkajärven. Järviä erottaa kannas, jonka poikki kulkee salmi. Vaikka järviä voisi pitää saman järven eri osina, esitetään Kynnösjärvet tiedot omassa artikkelissaan.[2][1]

Renkajärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Kanta-Häme
Kunnat Hattula, Hämeenlinna
Koordinaatit 60°56′42″N, 24°07′14″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88)
Laskujoki Renkajoki [1]
Järvinumero 35.885.1.010
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 121,9 m [1]
Rantaviiva 37,2274 km [2]
Pinta-ala 6,17829 km² [2]
Tilavuus 0,0325334 km³ [2]
Keskisyvyys 5,27 m [2]
Suurin syvyys 29,27 m [2]
Saaria 48 [2]
Kartta
Renkajärvi

Maantietoa muokkaa

Järven pinta-ala on 618 hehtaaria, ja se on 8,0 kilometriä pitkä ja 1,3 kilometriä leveä. Sen keskellä on 100 metriä leveä kapeikko, jota kutsutaan nimellä kapee. Järven pohjoisosassa on kolme kilometriä pitkä järvenselkä, joka on lähes saareton. Eteläosassa järven ylittää saarijono, joka alkaa kaakkoisrannasta Jokiharjun päästä. Järvi ja sen kaakkoinen ympäristö kuuluu Renkajärvestä Rengon kautta Tunturivuorelle ja siitä edelleen kaakkoon jatkuvaan harjujakson jäätikköjokimuodostumaan. Järvi on ilmeisesti syntynyt kalliomurroksen pohjalle jäätikköjoen täyttämän subglasiaalisen uoman kohdalle. Tätä tukee seen pohjassa kulkeva harjujakson jatke, jonka harjunselänteen huiput kurkistavat esiin järvestä saarijonona.[2][1][3][4]

Järvessä on arvioitu olevan 48 saarta, joista Isosaari, Niinisaari ja Vohlisaari ovat yli hehtaarin kokoisia; muista saarista 25 on yli aaria ja loput 20 alle aarin kokoisia. Saarten yhteispinta-ala on 8,6 ha, mikä tekee noin 1,4 prosenttia järven pinta-alasta. Jokiharjulta alkavassa harjujaksossa ovat Vohlisaari, Koulunsaari, Häntäsaari, Patasaari, Salmialansaari ja kaakkoisosassa yksi nimetön saari. Järven eteläosassa on vielä Niinisaari, Kaitasaari ja järven kaakkoispäässä yksi nimetön saari. Patasaaren vieressä sijaitsee rannan lähellä Isosaari. Järven pohjoisosassa sijaitsee sen eteläosassa Kissankrien saaristo. Muut pohjoisosan saaret ovat pieniä.[2][1]

Järven tilavuudeksi on luotaamalla saatu 32,5 miljoonaa kuutiometriä. Sen keskisyvyys on 5,3 metriä ja suurin syvyys 29,3 metriä. Järven pohjoisosassa on kaksi syvännettä, joista pohjoisempi on 22 metriä ja eteläisempi 29 metriä syvä. Järven syvin kohta sijaitsee tässä [4]. Heti Kapeen eteläpuolella on 23-metrinen syvänne ja harjujakson koillispuolella toinen yhtä syvä. Harjujakson lounaispuolella on matalaa paitsi Niinisaaren eteläpuolella, jossa on yli 25 metriä syvä kohta.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 37,2 kilometriä, josta saarten osuus on 6,4 kilometriä. Järven rannat ovat alavia, lukuun ottamatta eteläpään Salmenvuorta, joka kohoaa yli 30 metrin korkeuteen. Järvellä on kolme kylää – Rimmilä Hämeenlinnan puolella, Vuohiniemi ja Myllykylä Hattulan puolella. Rimmilän lähellä sijaitsee vielä Kautionkulma. Rannoilla on yli 200 vapaa-ajan asuntoa. Järven ympäri kiertää teitä. Rimmilan läpi kulkee yhdystie 13669, länsirantaa etelään seuraa yhdystie 13660 ja Myllykylästä Vuohiniemen kautta Rimmilään kulkee kylätie.[2][1][5]

Vesistösuhteet muokkaa

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella liittyen Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Renkajoen yläosan valuma-alue kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 121,9 metriä mpy. Siihen on johdettu monia ympäristön metsien ja soiden kuivatusojia. Niitä pitkin tulee myös seitsemän järven laskuvettä. Eteläpäähän laskee salmen kautta Kynnösjärvi (29 ha). Ruokosuonoja laskee järven länsirantaan ja sen mukana tulevat Hepolammin (10 ha) vedet. Länsirantaan Kapeen pohjoispuolelle laskee Sitturinoja, joka tuo laajalta alueelta esimerkiksi Hirvilammin, Matolammin (2 ha), Väärälammin (3 ha) ja Särölammien vesiä. Jokiharjun eteläpuolella sijaitsee Kautiolammi (2 ha), joka laskee Niinisaaren suojaan.[2][1][4]

Järven laskujoki on Renkajoki, joka laskee 40 metriä alempana Janakkalassa Haapajärveen.[1]

Historiaa muokkaa

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Rengajärvi”. Erona nykyjärven rantaviivaan on ”Kynnyksenpärä lahti”, jota vastaa nykyään Kynnysjärvi. Sillä on nykyään kannas, joka erottaa sen muusta järvestä. Vanhassa kartassa Rimmilä on torppa, Kautio on talo ja Wuohiniemi on kylä. Järven ylitti talvitie, joka vei Turkuun.[6][7]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j Renkajärvi, Hattula (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f g h i j k l m Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 13.6.2017.
  3. Haavisto-Hyvärinen, Maija & Stén, Carl-Göran & Herola, Erkki: Rengon maaperäkartan 2131 05 selitys, Geologian tutkimuskeskus, 31.12.1993, viitattu 5.11.2017
  4. a b c Renkajärvi (35.885.1.010) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.11.2017.
  5. Renkajärvi, Hattula (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  6. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855−1856
  7. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050773.jpg), 1855−1856