Kyläntaustanjärvet

järvi Lopella Kanta-Hämeessä

Kyläntaustanjärvet [2][1] ovat Kanta-Hämeessä Lopella Vojakkalan kylän lähellä sijaitsevat kaksi vierekkäistä järveä. Järvet ja alue niiden ympäristöstä on rauhoitettu.[2][1][3]

Kyläntaustanjärvet
Valtiot Suomi
Maakunnat Kanta-Häme
Kunnat Loppi
Koordinaatit 60°46′59″N, 24°06′08″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88)
Laskuoja Kyläntaustanoja [1]
Järvinumero 35.887.1.035 ja 35.887.1.036View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 120,2 m ja120,3 m [1]
Rantaviiva 0,65 km ja0,39 km [2]
Pinta-ala 2,15 ha ja0,96 ha [2]
Kartta
Kyläntaustanjärvet

Maantietoa muokkaa

Ne sijaitsevat Räyskälän ympäristössä Pernunnummen koillispuolella Kalattomannummen ja Kyläntaustanmaan välissä, missä maaperä on muodostunut jääkauden loppuvaiheessa jäätikköjoen muodostumissa, joista alueella sanduri tai delta on vallitsevin maa-aineksen kasautumismuoto [4]. Pienemmän järven, jota sijaitsee toisesta 100 metriä luoteeseen, pinta-ala on 1,0 hehtaaria ja se on 160 metriä pitkä ja 80 metriä leveä. Suuremman järven pinta-ala on 2,2 ha ja se on 250 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Järvet on yhdistetty kaivetulla ojalla. Järvien vedenpinnakorkeudet eroavat 10 senttimetriä. Järvien rantaviivan pituudet ovat vastavasti 400 metriä ja 650 metriä. Rannat ovat suota ja järvet ovat autiot.[2][1][5]

Vesistösuhteet muokkaa

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Kaartjärven valuma-alue kuuluu. Pienemmän järven vedenpinnan korkeus on 120,3 metriä mpy. ja suuremman 120,2 metriä mpy. Suuremman järven itäpäästä alkaa sen laskuoja Kylätaustanoja, joka laskee 1,6 kilometrin päässä Kaartjärveen.[2][1][6]

Luontoarvoja muokkaa

Järvet ja niiden lähiympäristö on rauhoitettu Natura 2000-ohjelman luonnonsuojelulueeksi (FI0327007). Järvien rantahetteikkö on sammalkasvustoa, johon purkautuvat erilaiset lähteet. Alueen erikoisuus on isonuijasammal, joka esiintyy rantasuolla. Muita erityisiä lajeja ovat hoikkavilla, lettokilpisammal, pikkukihokki, punakuirisammal, suopunakämmekkä ja suovalkku[3]

Historiaa muokkaa

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järvillä oli nykyiset ojat luontaisina olemassa. Järvet olivat asumattomia myös tuolloin.[7]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Kyläntaustanjärvi, Loppi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
  2. a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 25.7.2017.
  3. a b ympäristö.fi: Kyläntaustanjärvet, 18.3.2014, viitattu 1.12.2017
  4. Litmanen, Tanja: Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatiovaiheet Lopen Pernummella, Pro Gradu-tutkielma, Turun Yliopisto, 2012
  5. Kyläntaustanjärvi, Loppi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
  6. 35.887.1.036 Kyläntaustanjärvet (35.887.1.035, 35.887.1.036) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.11.2017.
  7. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855−1856