Avaa päävalikko

Kyläntaustanjärvet

järvi Lopella Kanta-Hämeessä

Kyläntaustanjärvet [1][2] ovat Kanta-Hämeessä Lopella Vojakkalan kylän lähellä sijaitsevat kaksi vierekkäistä järveä. Järvet ja alue niiden ympäristöstä on rauhoitettu.[2][1][3]

Kyläntaustanjärvet
Sijainti LoppiView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°46′59″N, 24°06′07″E
Pinnankorkeus 120,2 m ja120,3 m [1]
Pinta-ala 2,15 ha ja0,96 ha [2]
Rantaviiva 0,65 km ja0,39 km [2]
Laskujoki Kyläntaustanoja [1]
Järvinumero 35.887.1.035 ja 35.887.1.036View and modify data on Wikidata
Kyläntaustanjärvet

MaantietoaMuokkaa

Ne sijaitsevat Räyskälän ympäristössä Pernunnummen koillispuolella Kalattomannummen ja Kyläntaustanmaan välissä, missä maaperä on muodostunut jääkauden loppuvaiheessa jäätikköjoen muodostumissa, joista alueella sanduri tai delta on vallitsevin maa-aineksen kasautumismuoto [4]. Pienemmän järven, jota sijaitsee toisesta 100 metriä luoteeseen, pinta-ala on 1,0 hehtaaria ja se on 160 metriä pitkä ja 80 metriä leveä. Suuremman järven pinta-ala on 2,2 ha ja se on 250 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Järvet on yhdistetty kaivetulla ojalla. Järvien vedenpinnakorkeudet eroavat 10 senttimetriä. Järvien rantaviivan pituudet ovat vastavasti 400 metriä ja 650 metriä. Rannat ovat suota ja järvet ovat autiot.[2][1][5]

VesistösuhteetMuokkaa

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Kaartjärven valuma-alue kuuluu. Pienemmän järven vedenpinnan korkeus on 120,3 metriä mpy. ja suuremman 120,2 metriä mpy. Suuremman järven itäpäästä alkaa sen laskuoja Kylätaustanoja, joka laskee 1,6 kilometrin päässä Kaartjärveen.[2][1][6]

LuontoarvojaMuokkaa

Järvet ja niiden lähiympäristö on rauhoitettu Natura 2000-ohjelman luonnonsuojelulueeksi (FI0327007). Järvien rantahetteikkö on sammalkasvustoa, johon purkautuvat erilaiset lähteet. Alueen erikoisuus on isonuijasammal, joka esiintyy rantasuolla. Muita erityisiä lajeja ovat hoikkavilla, lettokilpisammal, pikkukihokki, punakuirisammal, suopunakämmekkä ja suovalkku[3]

HistoriaaMuokkaa

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järvillä oli nykyiset ojat luontaisina olemassa. Järvet olivat asumattomia myös tuolloin.[7]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Kansalaisen karttapaikka: Kyläntaustanjärvi, Loppi (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 25.7.2017.
  2. a b c d e f SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 25.7.2017.
  3. a b ympäristö.fi: Kyläntaustanjärvet, 18.3.2014, viitattu 1.12.2017
  4. Litmanen, Tanja: Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatiovaiheet Lopen Pernummella, Pro Gradu-tutkielma, Turun Yliopisto, 2012
  5. Kansalaisen karttapaikka: Kyläntaustanjärvi, Loppi (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 25.7.2017.
  6. 35.887.1.036 Kyläntaustanjärvet (35.887.1.035, 35.887.1.036) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.11.2017.
  7. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855−1856