Tok-pisin
Tok-pisin on Papua-Uudessa-Guineassa puhuttava kreolikieli. Se on yksi valtion virallisista kielistä.[1] Tok-pisiniä puhui vuonna 2004 äidinkielenään noin 121 000, joista 50 000 ainoana kielenään.[2] Kaikkiaan kieltä puhuu noin 4 000 000 ihmistä. Kielen sanastossa on vaikutteita englannista, portugalista, saksasta sekä alueen alkuperäisistä kielistä, jotka jaetaan kahteen ryhmään papuakielet ja austronesialaiset kielet.[1]
| Tok-pisin | |
|---|---|
| Oma nimi | Tok Pisin |
| Tiedot | |
| Alue | Papua-Uusi-Guinea |
| Virallinen kieli | Papua-Uusi-Guinea |
| Puhujia | äidinkielenään 122 000, yhteensä 4 000 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | kreolikieli |
| Kieliryhmä | Englannin kreolit |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | tpi |
| ISO 639-3 | tpi |
Tok-pisin on juuriltaan pidgin-kieli, ja sen nimikin on peräisin englanninkielisistä sanoista talk pidgin (pidgin-puhe). Se on kuitenkin noussut yhdeksi Papua-Uuden-Guinean pääkielistä osin siksi, että pidgin-taustansa vuoksi sen sanasto on yksinkertaista ja nopeaa oppia. Sen suosio on kasvanut niin, että se alkaa jo uhata joitakin maan alkuperäiskielistä.[1]
Äänteet ja oikeinkirjoitusMuokkaa
Tok-pisinin ääntäminen ja oikeinkirjoitus perustuvat yksinkertaistettuun englantiin. Äänteiden määrässä on jonkin verran vaihtelua riippuen puhujan kielitaustasta. Tässä esitellään kuitenkin vain standardoidut ääneet.
Vokaaleja tok-pisinissä on viisi. Diftongeja ovat ⟨ai⟩, ⟨au⟩ ja ⟨oi⟩.
| Etu | Taka | |
|---|---|---|
| Suppea | i | u |
| Puoliavoin | e | o |
| Avoin | a | |
Konsonantteja on 17. Taulukon pystyviiva erottaa klusiilien soinnittomat (vasemmalla) parit soinnillisista (oikealla).
| Labiaalinen | Alveolaarinen | Palataalinen | Velaarinen | Glottaalinen | |
|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | ||
| Frikatiivi | v | s | h | ||
| Nasaali | m | n | ŋ | ||
| Lateraali | l | ||||
| Puolivokaali | w | j | |||
| Tremulantti | r |
Soinnillisista klusiileista tulee usein soinnittomia sanan lopussa: esim. pig [pik]: sika.
Kirjoitettaessa äänteiden IPA-merkit ja latinalaisen kirjaimiston merkit vastaavat toisiaan paitsi äänteen /ŋ/ kohdalla joka kirjoitetaan kuten suomessakin ⟨ng⟩.
SanastoMuokkaa
Niin kuin monissa muissakin pidgin- ja kreolikieleissä, myös tok-pisinissä sanojen merkitykset ovat laajempia kuin superstraattikielessä (tässä: englanti). Esim. kaikai (syödä, purra; ruoka) tai diwai (puu, metsä, kasvi, tikku).
Sanoja myös muodostetaan enemmän jo olemassa olevista sanoista yhdistelemällä. Esim. haus moni (pankki: "house money"), sop bilong tit (hammastahna: "soap belong teeth") tai hap ret (purppura: "half red").
KielinäyteMuokkaa
»Yumi olgeta mama karim umi long stap fri na wankain long wei yumi lukim i gutpela na strepela tru. Uumi olgeta igat ting ting bilong wanem samting I rait na rong na mipela olgeta I mas mekim gutpela pasin long ol narapela long tingting bilong brata susa.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [3]
Tok-pisin mediassaMuokkaa
Tok-pisinin kielellä löytyy jonkin verran uutisia. Radio Australia tuottaa sekä artikkeleita että podcasteja (Wantok).
Papua-Uudella-Guinealla toimiva EMTV-kanavakin julkaisee päivittäin lyhyen uutisvideon tok-pisinilla.
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c Papua New Guinea’s incredible linguistic diversity 20.7.2017. The Economist. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Tok Pisin Ethnologue. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Ethnologue (englanniksi)
- Englanti–tok-pisin -online-sanakirja (englanniksi)
- Englanti–tok-pisin–motu -online-sanakirja (englanniksi)
- Radio Australian tokpisininkielinen palvelu
- Tok Pisin Nius – EMTV Online
Agalegan kreoli | Albanyn hollanti† | Antiilien kreoli | Berbicen hollanti† | Ceylonin hollanti | Chagossialainen kreoli | Chavacano | Fa D’ambu | Guadeloupen kreoli | Haitin kreoli | Hiri-motu | Karipúna | Kituba | Kreyol | Kria | Kriol | Louisianan kreoli | Mohawk hollanti† | morisyen | Neekerihollanti† | Norfuk | Palenquero | Papiamentu | Petjo | Pijin | Pitcairnin kieli | Ranskan Guayanan kreoli | Réunionin kreoli | Seychellien kreoli | Skepi† | Sranantongo | Tayo | Tok-pisin | Unserdeutsch