Morisyen[1] on Mauritiuksella puhuttu ranskaan pohjautuva kreolikieli. Se on Mauritiuksen de facto kansalliskieli sillä Mauritiuksen perustuslaki ei määrittele mitään kieltä viralliseksi. Kieltä puhuu äidinkielenään 1 090 000 ihmistä [2].

Morisyen
Oma nimi Kreol morisien
Tiedot
Alue  Mauritius
Puhujia 1 090 000 (2012)
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Akademi Kreol Morisien
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta kreolikielet
Kieliryhmä ranskan kreolit
ISO 639-3 mfe

Morisyen on lähempänä Karibialla puhuttuja ranskaan pohjautuvia kreolikieliä kuin läheisellä Réunionin saarella puhuttua réunionnais’ta.[3] Läheisin morisyenin sukukieli on kuitenkin Seychellien kreoli.[4]

Vuonna 2011 morisyenin kielenhuoltoa tekevä Akademi Kreol Morisien julkaisi sekä oikeinkirjoitusohjeen että kieliopin.

FonologiaMuokkaa

Morisyenin ääntäminen perustuu ranskaan niin kuin sen oikeinkirjoituskin, mutta varsinkin oikeinkirjoituksessa on pyritty yksinkertaisuuteen ja välttämään päällekkäisyyksiä [5].

Jotkin ranskan äänteet ovat sulautuneet yhteen muiden äänteiden kanssa morisyenissa. Vokaalien kohdalla [y] ja [ø] ovat muuttuneet äänteiksi [i] ja [e]. Konsonanteista [ʃ] sekä [ʒ] ovat sulautuneet äänteisiin [s] ja [z], koska ne eivät ole perinteisesti kuuluneet morisyeniin [6].

KonsonantitMuokkaa

Konsonantteja on 22. Soinnilliset ja soinnittomat vokaalit on erotettu toisistaan | -viivalla: soinnittomat ovat vasemmalla ja soinnilliset oikealla.

Labiaali Dentaali/

alveolaari

Postalveolaari/

palataali

Velaari/

uvulaari

Glottaali
Nasaali m n ɲ ŋ h
Klusiili p | b t | d k | g
Affrikaatta ʧ | ʤ
Frikatiivi f | v s | z ʃ*
Approksimantti Tavallinen l j ʁ
Labialisoitunut w

Äänne [ʃ] on tullut lähinnä englantilaisten lainasanojen mukana ja on vakiintumassa yleiskieleen. Toisinaan myös kirjainyhdistelmä ⟨si⟩ tuottaa kyseisen äänteen. Esim. morisien /moʁiʃen/.

VokaalitMuokkaa

Vokaaleja on yhteensä 9: niistä 3 on nasaalisia ja 6 oraalisia. Vokaalin pituus ei muuta merkityksiä.

Oraaliset
Etu Keski Taka
Suppea i u
Suolisuppea e o
Puoliavoin ʌ
Avoin a
Nasaaliset
Etu Taka
Välinen ɔ̃
Avoin ɑ̃

Nasaalisuutta merkitään n-kirjaimella, joten ⟨an⟩, ⟨on⟩ ja ⟨in⟩ ovat nasaalisia. Kuitenkin kaksi peräkkäistä n-kirjainta kumoaa nasaalisuuden, joten esim. bonbonn (= karkki) äännetään [ˈbɔ̃.bon].

KielioppiMuokkaa

Ranska kielioppi muodostaa pohjan morisyenin kieliopille, mutta kreolikielille ominaiseen tapaan suurin osa kieliopillisista kategorioista (esim. verbin aikamuodot) ranskalle ominaiset taivutusmuodot ovat korvautuneet erilaisilla partikkeleilla. Esim. partikkeli ti ilmaisee mennyttä aikaa: mo ti koze (minä puhuin).[7]

Substantiivien määräisyyden kategoriat ovat säilyneet eniten ranskan mallin mukaisena, sillä lukusanan enn käyttö epämääräisenä artikkelina on edelleen tavallista (esim. enn lakaz: talo). Määräinen artikkeli on pääte -la (lakaz-la). [8]

SanastoMuokkaa

Morisyenin sanasto pohjautuu ranskaan, mutta sanoja on myös tullut muun muassa englannista ja tamilista.

 
Morisyeninkielinen kyltti Le Morne Brabant'n maailmanperintökohteen luona.

Englantilaisia lainoja ovat esim. shopping (ostokset) tai map (kartta). Tamilista tulleita lainoja ovat esim. kali (kaktus: கள்ளி /kalli/), kotomili (korianteri: கொத்துமல்லி /kottumalli/) ja ayo! (oi voi!: ஐயோ! /ayyo/).

LukusanatMuokkaa

1: enn, 2: de, 3: trwa, 4: kat, 5: sink, 6: sis, 7: set, 8: wit, 9: nef, 10: dis

PersoonapronominitMuokkaa

Yksikkö Monikko
I pers. mo nou
II pers. to / ou zot
III pers. li zot / bann-la

Yksikön 2. persoonista to on tuttavallisempi kun taas pronominia ou käytetään muodollisissa tilanteissa ja teitittelyssä.

Monikon 3. persoonan pronomia bann-la käytetään pääsääntöisesti vain silloin, kun zot aiheuttaisi sekaannuksen mon. 2. ja 3. persoonien välillä.

LähteetMuokkaa

  1. Suositukset: Kielten nimiä suomeksi Kotoistus.fi. Viitattu 1.10.2014.
  2. Lewis, M. Paul, Simons & Charles D. Fennig (eds.): Morisyen Ethnologue: Languages of the World, 19th edition.. 2016. Dallas, Teksas: SIL International. Viitattu 6.1.2019.
  3. Lewis, M. Paul & Simons, Gary F. & Fennig, Charles D.: Morisyen Ethnologue: Languages of the World, Seventeenth edition. Dallas: SIL International. Viitattu 1.10.2014. (englanniksi)
  4. Hammarström, Harald & Forkel, Robert & Haspelmath, Martin & Nordhoff, Sebastian: Morisyen Glottolog 2.3. Leipzig: Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology. Viitattu 1.10.2014. (englanniksi)
  5. Carpooran, Arnaud (toim.): Lortograf Kreol Morisien, s. 36-39. Akademi Kreol Morisien, 2011. Teoksen verkkoversio.
  6. Baker, Philip: Kreol. A description of Mauritian creole. Hurst, 1972.
  7. Choy. Paul: Korek – A Biginners Guide To Mauritian Creole, s. 87. Smartwords, 2014.
  8. Police-Michel, Daniella et al.: Gramer Kreol Morisien, s. 52-54. Akademi Kreol Morisien, 2011.

KirjallisuuttaMuokkaa