Veikkaus (entinen yritys)
Veikkaus Oy oli suomalainen rahapeliyhtiö. Se oli Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka tuotonjaosta päätti eduskunta ja jota toteutti opetus- ja kulttuuriministeriö. Toimintaa valvoi sisäministeriö. Vanhan Veikkaus Oy:n pääkonttori sijaitsi Vantaalla Pähkinärinteessä.
| Veikkaus Oy | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Iloa elämään (aikaisemmin Suomalainen voittaa aina) |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1940 |
| Lakkautettu | 2016 |
| Toimitusjohtaja | Juha Koponen (viimeinen) |
| Kotipaikka | Vantaa, Suomi |
| Toimiala | rahapelit |
| Liikevaihto |
 1 858,4 milj. € (2013) |
| Liikevoitto |
506,3 milj. € (2013) |
| Henkilöstö |
333 (2013) |
| Omistaja | Suomen valtio |
| Kotisivu | www.veikkaus.fi |
Vuonna 2017 Fintoto Oy, Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja Veikkaus Oy yhdistyivät yhdeksi valtion omistamaksi rahapeliyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Veikkaus Oy.[1] Peliyhtiöiden sulautumisvaihetta varten perustettiin peli-integrointiyhtiö FRV Evo Oy.[2]
Veikkauksella oli lupa toimeenpanna raha-arpajaisia sekä veikkaus- ja vedonlyöntitoimintaa. Veikkaus on yksi kolmesta suomalaisesta yrityksestä, jolle on myönnetty lupa rahapelien järjestämiseen Suomessa. Rahapelitoimintaa Suomessa ohjaa arpajaislaki.
Syksyllä 2012 Veikkauksen toimitusjohtajaksi valittiin kauppatieteiden maisteri Juha Koponen.
Historia muokkaa
25. toukokuuta 1940 Urho Rinne teki Työväen Urheiluliiton (TUL) liittotoimikunnan kokouksessa ehdotuksen neuvottelusta muiden urheilujärjestöjen kanssa veikkaustoiminnan aloittamiseksi. Neuvottelutilaisuus järjestettiin Suomen Pankissa kuukautta myöhemmin. Neuvotteluihin osallistuivat TUL, Suomen Valtakunnan Urheiluliitto ja Suomen Palloliitto. Kokouksessa päätettiin muodostaa toimikunta, jonka johtajaksi valittiin Jukka Rangell. Järjestöt allekirjoittivat 17. heinäkuuta uuden veikkausyhtiö Oy Tippaustoimisto Ab:n yhtiösopimuksen. Kaksi päivää myöhemmin kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti yhtiön yhtiöjärjestyksen. Yhtiön perustava kokous pidettiin Olympiastadionilla 25. heinäkuuta. Presidentti Kyösti Kallio allekirjoitti urheiluvedonlyönnin sallivan asetuksen elokuussa, ja yhtiö sai toimiluvan 6. syyskuuta. Vuonna 1941 yrityksen nimeksi muutettiin Oy Veikkaustoimisto Ab.[3] Ensimmäisenä pelinä 1940 syyskuussa alkoi Vakioveikkaus. 1960-luvulla aloitettiin tasapeliveikkaus, joka myöhemmin kuitenkin lopetettiin.
Suuri mullistus Veikkauksen toiminnassa tapahtui vuonna 1971, kun Lotto alkoi. Lotto on perustamisestaan asti ollut Veikkauksen suosituin peli. Vuonna 1978 Loton yhteyteen tuli Jokeri. Tammikuussa 1981 Veikkaus aloitti Ässä- ja Casino-arpojen myynnin. Vuotta myöhemmin Veikkaus sai Hippokselta järjestettäväkseen ravien V5-pelin.[4]
1990-luvulla Veikkauksen pelitarjonta kasvoi voimakkaasti. Vuosikymmenen alussa tarjolla oli kuusi peliä ja vuosikymmenen lopulla jo 17. Vuonna 1993 perinteinen Lotto sai rinnalleen yhteispohjoismaisen Viking Loton. Samana vuonna koettiin suuri uudistus suomalaisessa rahapelikentässä, kun Veikkaus aloitti urheiluvedonlyönnin järjestämisen Pitkävedolla; vuotta myöhemmin alkoivat Tulosveto ja Voittajavedot. Vuonna 1998 vedonlyönnin tuotevalikoima laajeni Veikkauksen kehittämän Monivedon myötä. Vuosikymmenen aikana pelaaminen myös laajeni veikkausasiamiehiltä myös internetin ja puhelimen välityksellä tapahtuvaksi toiminnaksi. Veikkauksen viimeisenä toimintavuotena lähes puolet (48,3 %) liikevaihdosta tuli digitaalisista myyntikanavista.
2000-luvulla kasvu jatkui uusien tuotteiden myötä. Vuonna 2002 alkoi päivittäin arvottava Keno. Vuonna 2005 perinteisten raha-arpojen rinnalle tulivat Veikkaus.fi-verkkosivustolla pelattavat nettiarvat. Vuonna 2006 Jokeri muuttui viikoittaisesta kahdesti viikossa arvottavaksi: Lauantai-Jokeri ja Keskiviikko-Jokeri. Marraskuussa 2009 jokeripelejä uudistettiin siten, että voittojen määrä seitsenkertaistui. Samalla jokeriarvontaan otettiin mukaan jokerihahmo. Vuodenvaihteessa 2011–2012 Veikkaus luopui V5- ja V75-peleistä, jotka siirtyivät Fintoton vastuulle arpajaislakiuudistuksen myötä.[5] Vuonna 2012 Veikkaus toi markkinoille monikansallisen pottipelin, Eurojackpotin, jossa päävoitot voivat nousta 90 miljoonaan euroon asti.
Veikkaus julkaisi Veikkaaja-lehteä (nimi aikaisemmin myös Veikkaus-Lotto) vuoden 1945 lopulta vuoteen 2002, jolloin se siirtyi SanomaWSOY Oyj:n omistukseen.[6]
Syyskuussa 2010 Veikkaus uudisti verkkopelipalvelunsa ja esitteli kaksi uutta peliä, eBingon ja kerran tunnissa arvottavan Syke-pelin.[7] Vuonna 2011 herätti keskustelua Loton uudistus, kun lottorivin hinta kallistui ja voittoluokkien määrä kasvoi.[8]
Veikkaus Oy:n toimitusjohtajana toiminut Risto Nieminen ilmoitti huhtikuun lopulla 2012 jättäytyvänsä tehtävästä vuoden 2012 lopussa.[9] Helsingin Sanomien tietojen mukaan Nieminen sai potkut, minkä hän itse kiisti ja kertoi lähdön olleen neuvottelun tulos.[10][11]
Kesäkuussa 2015 Veikkaus ja KHL-joukkue Helsingin Jokerit solmivat kaksivuotisen yhteistyösopimuksen.[12]
Veikkauksen tuotonjako muokkaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa Veikkauksen tuotosta varoja suomalaiselle kulttuurille eduskunnan säätämän jakosuhdelain mukaisesti. Lain mukaan veikkausvoittovaroista taiteen edistäminen sai 38,5 %, urheilu ja liikuntakasvatus 25 %, tieteen edistäminen 17,5 % ja nuorisotyön edistäminen 9 %.[13] Lisäksi ministeriön vapaaseen harkintaan jäi 10 %, jonka käyttö määriteltiin vuosittain erikseen. Alkuun veikkausvarat jaettiin urheilun ja liikuntakasvatuksen kesken. Vuonna 1953 veikkausvaroja jakamaan tulivat lisäksi tiede, taide ja nuorisotyö.
Vanha Veikkaus saavutti 2 204,5 miljoonan euron liikevaihdon viimeisenä toimintavuonnaan 2016, joka on yhtiön historian korkein. Edellisvuodesta kasvua oli 109,2 miljoonaa euroa (+5,2 %). Veikkauksen tilikauden tulos oli 582,6 miljoonaa euroa (+8,5 %), jonka Veikkaus luovutti opetus- ja kulttuuriministeriölle jaettavaksi suomalaiselle taiteelle, liikunnalle, tieteelle ja nuorisotyölle.
Veikkaus maksoi vuonna 2013 arpajaisveroa yhteensä 99,8 miljoonaa euroa (+1,1 %). Veikkaus ei ole arvonlisäverovelvollinen, eikä sen takia voi vähentää tavara- ja palveluostoihinsa sisältyviä arvonlisäveroja. Veikkauksen maksamien arvonlisäverojen määrä oli yhteensä 21,9 milj. euroa (+1,9 %). Välittäjämyynnistä 44 % tulee kioskeista, hieman yli kolmannes päivittäistavaraliikkeistä ja loput liikenneasemista ja kahviloista. Yhteensä kuponkipelien ostostapahtumia oli vuonna 2013 yli 82 miljoonaa (määrässä ei ole mukana raaputusarpoja). Veikkaus maksoi asiamiespalkkioita noin 79,8 miljoonaa euroa (–1,7 %) vuonna 2013. Asiamiehet saivat myymistään peleistä myyntipalkkiota keskimäärin 6,7 prosenttia.
Rahapelitoiminnan lisäksi Veikkaus järjestää vuosittain urheilupelitietämystä mittaavia ilmaisia SM-kisoja Vakioveikkauksessa, V75:ssä ja Vedonlyönnissä. Varsinkin Vakion SM-kisalla on pitkät perinteet, sillä ensimmäisen kerran kisa järjestettiin vuonna 1946.
Valtiontalouden tarkastusviraston raportin (2012) mukaan Veikkauksen rahanjaossa tapahtuu usein väärinkäytöksiä ja rahojen käyttöä valvotaan heikosti. Rahat myöntävä opetus- ja kulttuuriministeriö ei tarkkaan tiedä, mihin rahat päätyvät. Urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen (vas) mukaan tukia valvotaan pääosin hyvin.[14]
Palkinnot muokkaa
- Veikkaus palkittiin vuoden radiomainostajana Radio Gaalassa vuonna 2010.[15]
- Suomen laatupalkinto vuonna 2010 (Suuret yritykset)[16]
Yritysjohto muokkaa
Toimitusjohtajat:
- 1940–1941 Tauno Aarre
- 1941–1946 Urho Rinne ja Niilo Koskinen (v.t.) (ei nimettyä toimitusjohtajaa)
- 1946–1963 Olavi Suvanto
- 1963–1966 Niilo Koskinen
- 1967–1973 Kallio Kotkas
- 1973–1990 Jukka Uunila
- 1990–2001 Matti Ahde
- 2001 Jussi Isotalo (v.t.)
- 2001–2012 Risto Nieminen
- 2012–2016 Juha Koponen
Lähteet muokkaa
- ↑ Uuden rahapeliyhtiön nimi on Veikkaus (Veikkaus Oy:n lehdistötiedote) 16.6.2016. Veikkaus Oy. Viitattu 12.11.2016.
- ↑ Valtio perustaa Peli-integrointiyhtiö FRV Oy:n 19.11.2015. Suomen valtio. Arkistoitu 24.11.2015. Viitattu 12.11.2016.
- ↑ Mannerla, Einari: Mitä Missä Milloin 1951, s. 341. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
- ↑ Vermon raviradan historia. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 31.12.2013.
- ↑ Ravipelit Fintotolle – Ruotsin V75-kierros Vermoon 27.4.2011. Iltalehti. Viitattu 31.12.2013.
- ↑ Veikkaajan vaiheet web.archive.org. Viitattu 3.1.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Suomen suurin verkkokauppa uudistettiin kokonaan STT Info. 7.9.2010. Arkistoitu 18.10.2016. Viitattu 15.10.2016.
- ↑ Pieti, Pasi: Raju lotto-kritiikki: Näin Veikkaus puolustautuu Iltasanomat.fi. 7.10.2011. Arkistoitu 8.8.2016. Viitattu 15.10.2016.
- ↑ Risto Nieminen saa Veikkauksesta muhkeat erorahat Yle.fi. 23.4.2012. Viitattu 23.4.2012.
- ↑ Manner, Maria – Pietiläinen, Tuomo: Veikkauksen hallitus siivosi Niemisen. Helsingin Sanomat, 25.4.2012. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.10.2016.
- ↑ Hanhivaara, Jussi: Veikkauksen Risto Nieminen irtisanottiin Yle Uutiset. 25.4.2012. Viitattu 25.4.2012.
- ↑ Veikkaus yhteistyöhön Jokereiden kanssa 10.6.2015. Veikkaus. Viitattu 11.7.2015.
- ↑ Laki raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä Finlex. Viitattu 15.10.2016.
- ↑ Hänninen, Jyri: Veikkausvoittovarojen jakamisessa usein väärinkäytöksiä Helsingin Sanomat. 11.10.2012. Arkistoitu 19.10.2016. Viitattu 15.10.2016.
- ↑ Radio Gaala 2010 - kaikki palkitut (PDF) radiomedia.fi. Arkistoitu 17.11.2010. Viitattu 12.11.2010.
- ↑ Veikkaus voitti Suomen laatupalkinto 2010 -kilpailun (PDF) Laatukeskus. Viitattu 11.11.2010. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Veikkaus (entinen yritys) Wikimedia Commonsissa
- Veikkaus
- Veikkausvoittovaroista tukea urheilulle, taiteelle, tieteelle ja nuorisotyöhön. (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö.
- Saapuuko ”tippailu” Suomeen? Suomen Kuvalehti 5.12.1936, s. 28. (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.)
- Veikkaus Oy Ab hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)