Kustaa Urho Rinne (26. marraskuuta 1892 Helsinki17. marraskuuta 1944 Helsinki[1]) oli suomalainen urheiluvaikuttaja, joka toimi muun muassa Työväen Urheiluliiton puheenjohtajana vuosina 1937–1943 sekä Veikkauksen apulaisjohtajana 1940–1944.[2]

Omalla urheilu-urallaan Rinne harrasti yleisurheilua, hiihtoa ja jalkapalloa. Lisäksi hän toimi tuomaritehtävissä muun muassa mäkihypyssä.[1]

Aktiivi TUL:n urheilija ja järjestöihminen muokkaa

Postimiehenä työskennellyt Rinne toimi jo nuorukaisena Hermannin työväenyhdistyksessä sekä Hermannin Kiistan johtokunnassa. Kun seurasta erotettiin sisällissodan jälkeen Tahko Pihkalan johdolla kaikki vasemmistolaiset, oli Rinne vuonna 1919 mukana perustamassa uutta seuraa Helsingin Kullervoa, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi hänet valittiin. Rinne oli myös samana vuonna perustamassa Työväen Urheiluliittoa ja kuului sen liittotoimikuntaan vuoteen 1937 saakka. Vuosina 1926–1940 Rinne työskenteli Postiliiton sihteerinä ja rahastonhoitajana. 1920-luvulla hän oli Helsingin kaupungin urheilulautakunnan ja myöhemmin 1930-luvulla Stadion-säätiön jäsen.[1]

TUL:n johdossa muokkaa

Rinne valittiin TUL:n puheenjohtajaksi marraskuussa 1937 järjestetyssä liittokokouksessa.[3] Syksyllä 1938 Rinne, TUL:n entinen puheenjohtaja Toivo Vilppula ja varapuheenjohtaja Arvi E. Heiskanen aloittivat lähestyvien Helsingin olympialaisten johdosta neuvottelut SVUL:n edustajien J. W. Rangellin, Urho Kekkosen ja Jussi Tossavaisen kanssa liittojen välisestä yhteistyöstä, mikä lopulta johti ns. yhteistoimintasopimuksen solmimiseen vuonna 1939.[4]

Rinne ehdotti 25. toukokuuta 1940 veikkaustoiminnan aloittamista muiden urheilujärjestöjen kanssa. Oy Tippaustoimisto Ab (myöhemmin Veikkaus Oy) perustettiin vielä samana vuonna yhdessä Suomen Palloliiton ja SVUL:n kanssa,[5] jolloin Rinne siirtyi Postiliiton palveluksesta uuden yhtiön apulaisjohtajaksi.[1] Sotavuosina Rinne joutui toimitusjohtaja Tauno Aarren poismenon johdosta kesäkuussa 1941 osallistumaan Oy Veikkaustoimisto Ab:n operatiiviseen johtamiseen yhdessä johtokunnan puheenjohtajan Niilo Koskisen kanssa, koska uutta toimitusjohtajaa ei yritykselle nimitetty ennen vuotta 1946.

Rinne joutui jättämään tehtävänsä vakavan sairauden johdosta vuoden 1944 alussa, minkä jälkeen hänen tehtäviään hoiti aluksi Olavi Suvanto ja myöhemmin syksyllä sodasta palannut varapuheenjohtaja Heiskanen,[6] kunnes Suvanto valittiin uudeksi puheenjohtajaksi toukokuussa 1945.[7]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Urho Rinne kuollut. Helsingin Sanomat, 18.11.1944, s. 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 20.4.2018.
  2. Siukonen, Markku; Rantala, Risto: Kaikki urheilusta, s. 520. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-12084-1-9.
  3. 1937 Svinhufvud – Suomen itsenäisyyden tekijät ja vaiheet. Viitattu 19.4.2016.
  4. Viita, Ossi: TUL:n paini suomalaisessa painikentässä 1919–1939 TUL:n painijaosto. Viitattu 19.4.2016.
  5. Mannerla, Einari: Mitä Missä Milloin 1951, s. 341. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  6. Työväen Urheiluliiton toimintakertomus 1944, s. 8–9. Helsinki: Työväen Urheiluliitto, 1945. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Työväen Urheiluliiton toimintakertomus 1945, s. 7. Helsinki: Työväen Urheiluliitto, 1946. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)