Pentaani

Pentaani
Tunnisteet
CAS-numero	109-66-0
PubChem CID	8003
SMILES	CCCCC
Ominaisuudet
Molekyylikaava	C5H12
Moolimassa	72,2 g/mol
Sulamispiste	−129 °C
Kiehumispiste	36 °C
Tiheys	0,63 g/cm3
	;
	Infobox OK

Pentaani eli n-pentaani (C₅H₁₂) on suoraketjuinen alkaani sekä normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste. Pentaanin rakennekaava on CH₃(CH₂)₃CH₃, moolimassa 72,2 g/mol, sulamispiste −129 °C, tiheys 0,63 g/cm³, kiehumispiste 36 °C, itsesyttymislämpötila 460 °C ja CAS-numero 109-66-0. Pentaani liukenee erittäin hyvin orgaanisiin liuottimiin, kuten etanoliin, etyylieetteriin, asetoniin, bentseeniin ja kloroformiin. Yhdiste reagoi voimakkaiden hapettimien, kuten perkloraattien ja nitraattien, kanssa.

Pentaania erotetaan maaöljystä tai -kaasusta tislaamalla.^[2] Se ja sen isomeeri isopentaani voidaan erottaa toisistaan erotuskolonnien tai molekyyliseulojen avulla. Pentaania käytetään teollisuusliuottimena, mutta tärkein käyttökohde on happokatalysoitu isomeroituminen isopentaaniksi.^[3]^[4] Sitä voidaan käyttää myös laboratoriokemikaalina sekä polymeeriteollisuudessa esimerkiksi polystyreenin ja polyuretaanin vaahdotuksessa.

Pentaanin isomeerisiä muotoja ovat isopentaani (2-metyylibutaani) ja neopentaani (2,2-dimetyylipropaani).

Lähteet muokkaa

↑ Pentaani Käyttöturvallisuustiedote. 3.10.2017. Sigma-Aldrich (Merck). Viitattu 9.3.2018. (suomeksi)
↑ Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 20. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
↑ David E. Mears & Alan D. Eastman: Hydrocarbons, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 6.8.2013
↑ Karl Griesbaum, Arno Behr, Dieter Biedenkapp, Heinz-Werner Voges, Dorothea Garbe, Christian Paetz, Gerd Collin, Dieter Mayer & Hartmut Höke: Hydrocarbons, Ullmann’s Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 6.8.2013

Aiheesta muualla muokkaa

Commons

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pentaani.

Pentaanin kansainvälinen kemikaalikortti
Kemian työsuojeluneuvottelukunta (KETSU): Pentaani (Arkistoitu – Internet Archive)
Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet, Työterveyslaitos: Pentaani (Arkistoitu – Internet Archive)
PubChem: Pentane (englanniksi)
Toxin and Toxin Target Database (T3DB): n-Pentane (englanniksi)
ChemBlink: Pentane (englanniksi)
Pherobase: Floral Compound - 5Hy (englanniksi)

Yksinkertaisimmat hiilivedyt

Alkaanit

metaani	etaani	propaani	butaani	pentaani	heksaani	heptaani	oktaani	nonaani	dekaani	undekaani	dodekaani
CH₄	C₂H₆	C₃H₈	C₄H₁₀	C₅H₁₂	C₆H₁₄	C₇H₁₆	C₈H₁₈	C₉H₂₀	C₁₀H₂₂	C₁₁H₂₄	C₁₂H₂₆

Alkeenit

	eteeni	propeeni	buteeni	penteeni	hekseeni	hepteeni	okteeni	noneeni	dekeeni	undekeeni	dodekeeni
	C₂H₄	C₃H₆	C₄H₈	C₅H₁₀	C₆H₁₂	C₇H₁₄	C₈H₁₆	C₉H₁₈	C₁₀H₂₀	C₁₁H₂₂	C₁₂H₂₄

Alkyynit

	etyyni	propyyni	butyyni	pentyyni	heksyyni	heptyyni	oktyyni	nonyyni	dekyyni	undekyyni	dodekyyni
	C₂H₂	C₃H₄	C₄H₆	C₅H₈	C₆H₁₀	C₇H₁₂	C₈H₁₄	C₉H₁₆	C₁₀H₁₈	C₁₁H₂₀	C₁₂H₂₂

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Pentaani Käyttöturvallisuustiedote. 3.10.2017. Sigma-Aldrich (Merck). Viitattu 9.3.2018. (suomeksi)

[alen-2] Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 20. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.

[kirk-othmer-3] David E. Mears & Alan D. Eastman: Hydrocarbons, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 6.8.2013

[ullmann-4] Karl Griesbaum, Arno Behr, Dieter Biedenkapp, Heinz-Werner Voges, Dorothea Garbe, Christian Paetz, Gerd Collin, Dieter Mayer & Hartmut Höke: Hydrocarbons, Ullmann’s Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 6.8.2013

[1]

[2]

[3]

[4]