Pandunia

Pandunia
Tiedot
Alue	koko maailma
Virallinen kieli	-
Puhujia	ei tiedossa
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen
	Ohje
	Infobox OK

Pandunia on luonnollisiin kieliin perustuva keinotekoinen kieli, joka pyrkii edistämään ja yksinkertaistamaan kansainvälistä kommunikaatiota.^[1] Pandunia perustuu pääasiassa englannin ja kiinan kieliin, mutta sen lisäksi se on saanut vaikutteita muista kielistä, mukaan lukien ranska, espanja, arabia, indonesia ja swahili.^[2] Kieliopiltaan pandunia on analyyttinen kieli, joten sen sanat eivät taivu suvussa, sijassa, luvussa eivätkä aika- ja persoonamuodoissa.^[3]

Pandunian ovat kehittäneet Risto Kupsala ja Jens Wilkinson, joista ensin mainittu on hankkeen primus motor.^[4] Tekijöiden mukaan pandunia syntyi vuonna 2007, ei vastareaktiona vanhoille länsimaisille apukielille, vaan maailmanlaajuisen verkottumisen seurannaisena. Heidän mielestään on luonnollista, että maailmankieli saa alkunsa monipuolisesti maailman eri kielistä.^[5]

Kauko Kämäräisen arvion mukaan pandunia on radikaalisti toisenlainen kuin esperanto ja muut laajemmin tunnetut apukielet. Se on erikoinen äärimmilleen typistetyn kielioppinsa vuoksi ja myös siksi, että sen sanasto on maantieteellisesti poikkeuksellisen kattava ja kulttuurisesti monipuolinen.^[4]

Äänteet muokkaa

Vokaalit muokkaa

	etinen	takainen
suppea	i	u
puolisuppea	e	o
väljä	a

Painotus muokkaa

Toisin kuin suomessa, panduniassa lähes kaikki vokaalit lausutaan lyhyinä. Pitkä vokaali voikin esiintyä ainoastaan painollisessa tavussa. Sanojen paino on yleensä viimeistä konsonanttia edeltävällä tavulla. Esim. loga (lóga), safar (safár), arabi (arábi).

Yleisimmät pronominit ja prepositiot – kuten mi (’minä’), mimon (’me’) ja na (’luona’) – voivat olla painottomia.

Konsonantit muokkaa

	bilabiaalinen		labio- dentaalinen	apiko- alveolaarinen		post- alveolaarinen			dorso- velaarinen		glottaalinen
plosiivinen	p	b		t	d				k	g
nasaalinen		m			n					ŋ
tremulanttinen					r
frikatiivinen			f	s	z	ʃ					h
affrikaatta						tʃ	dʒ
lateraalinen					l
puolivokaali		w						j

Kirjain r äännetään joko apikoaveolaarisena tremulanttina [r] tai approksimanttina [ɹ]. Kirjain v äännetään joko labioveraalisena puolivokaalina [w] tai labiodentaalisena puolivokaalina [ʋ].

Soinnittomat klusiilit ja affrikaatat (p, t, k ja ch) aspiroituvat eli niitä seuraa h-mainen lisä-äänne, joka edesauttaa niiden erottumista vastaavista soinnillisista konsonanteista (b, d, g ja j).

Panduniassa on ŋ-äänne k:n ja g:n edellä. Sanan lopussa oleva -ng voi ääntyä yhtä lailla /ŋ/ tai /ŋg/.

Kirjoitusjärjestelmä muokkaa

Pandunian aakkosto sisältää seuraavat kirjaimet:

a b ch d e f g h i j k l m n o p r s sh t u v y z

Erotuksena suomen kieleen ch äännetään /tʃ/, j äännetään /dʒ/, sh äännetään /ʃ/ ja y äännetään /j/. Muut kirjaimet äännetään lähestulkoon niin kuin suomen kielessä ja kirjoitus on samalla tavalla äänteenmukaista.

Kielioppi muokkaa

Pandunia on peruskieliopiltaan eurooppalaisiin kieliin verrattuna erittäin yksinkertainen kieli. Pandunian sanoja ei taivuteta lainkaan, vaan sanojen väliset kieliopilliset suhteet ilmaistaan sanajärjestyksellä ja apusanoilla. Edes aikamuotoja tai monikkoja sellaisenaan ole, vaan ne ilmaistaan erillisillä apusanoilla.^[5] Pandunia on SVO-kieli, joten lauseen perussanajärjestys on subjekti–verbi–objekti.^[4]

Pandunialle luonteenomaisia ovat määritteet, jotka osoittavat ajankohtaa, lukumäärää, tapaluokkaa tai sijamuotoa. Esimerkiksi aikamuodot ilmaistaan tarvittaessa apusanoilla seuraavasti: mi pas loga (minä puhuin); mi zai loga (minä olen puhumassa); mi sha loga (minä tulen puhumaan).^lähde?

Sanasto muokkaa

Pandunian sanasto koostuu enimmäkseen lainasanoista, jotka ovat jossakin päin maailmaa kansainvälisesti tunnettuja.^lähde?

bote (vene)^lähde? on samanlainen kuin englannin boat, saksan Boot, espanjan bote, hindin पोत (pōt) ja swahilin boti.
chai (tee)^lähde? on samanlainen kuin mandariinikiinan 茶 (chá), korean 차 (cha), venäjän чай (čai), hindin चाय (cāy), swahilin chai ja portugalin chá.
nam (nimi)^lähde? on samanlainen kuin hindin नाम (nām), indonesian nama, japanin 名前 (namae), englannin name ja saksan Name.
rang (väri)^lähde? on samanlainen kuin persian رنگ (rang), hindin रंग (rāng), turkin renk, swahilin rangi ja lingalan langi.
safar (matka)^lähde? on samanlainen kuin arabian ja persian سفر (safar), turkin sefer, swahilin safari ja englannin sekä suomen safari.

Usein yksi pandunian sana kattaa tavallista laajemman merkitysalan ja se voi vastata useita muiden kielten sanoja. Eräs näistä sanoista on daria.^[6]

daria (joki, järvi, meri) on samanlainen kuin persian دریا (daryā), hindin दर्या (daryā), turkin derya ja uzbekin daryo.

Esimerkkejä muokkaa

salam! [sa.'lam] = ’Terve!’
salam lai do suomi! [sa.'lam 'lai 'do 'suo.mi] = ’Tervetuloa Suomeen!’
salam ga! [sa.'lam 'tʃu.te] = ’Näkemiin!’
shukur. ['ʃu.kur] = ’Kiitos.’
tu kechi. [ˈtu ˈkeː.tʃi] = ’Ole hyvä.’
ching... ['tʃiŋ] = ’Ole hyvä ja...’
mi ama tu. ['mi 'aː.ma 'tu] = ’Minä rakastan sinua.’
sual tu ama mi? ['swal 'tu 'aː.ma 'mi] = ’Rakastatko sinä minua?’
tu su nam si ke? ['tu 'su 'nam 'si 'ke] = ’Mikä on sinun nimesi?’
mi su nam si... ['mi 'su 'nam 'si] = ’Minun nimeni on...’
tu dom ke? ['tu 'dom 'ke] = ’Missä sinä asut?’
mi dom... ['mi 'dom] = ’Minä asun...’
tu ze ke? ['tu 'ze 'ke] = ’Mistä tulet?’
mi ze suomi. ['mi 'ze 'suo.mi] = ’Tulen Suomesta.’
mi no bon basha pandunia.' ['mi 'no 'bon 'baː.ʃa pan.'duː.ni.a] = ’En puhu panduniaa hyvin.’
sual tu basha suomi / sven / english? ['swal 'tu 'baː.ʃa 'suo.mi / 'sweːn / 'eŋ.gliʃ] = ’Puhutko suomea / ruotsia / englantia?’

Lähteet muokkaa

↑ Lichargin, Dmitrii Viktorovich & Lade, Aleksandra Vadimovna & Safonov, Konstantin Vladimirovich: Applying Conlangs to the Natural Languages Generation Based on Generative Grammars. Филологические науки. Вопросы теории и практики, 2016, nro 12(66), s. 128–133. ISSN 1997-2911. (englanniksi)
↑ Libert, Alan Reed: Artificial Languages Oxford Research Encyclopedias Linguistics. 2018. New York: Oxford University Press. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
↑ Conlang Atlas of Language Structures cals.info. 2017. Viitattu 11.11.2022. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c Kämäräinen, Kauko: Keksittyjä kieliä, unohtuneita utopioita. Tampere: Kääntöpuoli, 2017. ISBN 978-952-68295-1-7. (suomeksi)
↑ ^a ^b Kupsala, Risto: Pandunia, a Global Language (PDF) pandunia.info. 2017. Arkistoitu 13.10.2018. Viitattu 13.10.2018. (englanniksi)
↑ Libert, Alan Reed & Moskovsky, Christo: Terms for Bodies of Water in A Posteriori and Mixed Artificial Languages Journal of Universal Languages. 2015. Soul: Sejong University. Viitattu 11.10.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

[1] Lichargin, Dmitrii Viktorovich & Lade, Aleksandra Vadimovna & Safonov, Konstantin Vladimirovich: Applying Conlangs to the Natural Languages Generation Based on Generative Grammars. Филологические науки. Вопросы теории и практики, 2016, nro 12(66), s. 128–133. ISSN 1997-2911. (englanniksi)

[2] Libert, Alan Reed: Artificial Languages Oxford Research Encyclopedias Linguistics. 2018. New York: Oxford University Press. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)

[3] Conlang Atlas of Language Structures cals.info. 2017. Viitattu 11.11.2022. (englanniksi)

[Keksittyjä_kieliä-4] Kämäräinen, Kauko: Keksittyjä kieliä, unohtuneita utopioita. Tampere: Kääntöpuoli, 2017. ISBN 978-952-68295-1-7. (suomeksi)

[Global_Contact-5] Kupsala, Risto: Pandunia, a Global Language (PDF) pandunia.info. 2017. Arkistoitu 13.10.2018. Viitattu 13.10.2018. (englanniksi)

[6] Libert, Alan Reed & Moskovsky, Christo: Terms for Bodies of Water in A Posteriori and Mixed Artificial Languages Journal of Universal Languages. 2015. Soul: Sejong University. Viitattu 11.10.2018. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]