Neo eli neu on kansainvälinen apukieli, jonka kehitti italialaissyntyinen belgialainen diplomaatti Arturo Alfandari (1888–1969).

Neo
Oma nimi Neo
Tiedot
Alue Hyvin vähäinen määrä puhujia ympäri maailmaa
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Akademio de Neo (toiminta lakannut)
ISO 639-3 neu
Kielen logo.

Arturo Adalfari esitteli neon kielen ideansa ensi kerran vuonna 1937, mutta kieli sai laajempaa huomiota osakseen vasta vuonna 1961, kun Adalfari julkaisi oppikirjan Cours Practique de Neo ja viisi vuotta myöhemmin englanninkielisen version The Rapid Method of Neo. Julkaisuihin sisältyi kaksikieliset sanastot, joiden laajuus on noin 75 000 sanaa.

Jonkin aikaa 1960-luvulla vaikutti siltä, että neo voisi kilpailla sellaisten keinotekoisten kielten kuin esperanton ja idon kanssa, mutta Adalfarin kuoleman jälkeen neo pitkälti unohdettiin.

Neon kieliopin rakenteessa näkyy esperanton ja idon vaikutusta, ja lyhyet yksitavuiset sanat noudattelevat volapükin esikuvaa. Sanavartalot ovat usein peräisin romaanisista kielistä. Oikeinkirjoitus noudattaa espanjan mallia, ja sanat lausutaan siten kuin ne kirjoitetaan. Neon kielioppi on varsin yksinkertainen, ja sen yleiskatsaus mahtuu kahdelle sivulle.

Esimerkkejä muokkaa

Isä meidän -rukous muokkaa

Na Patro ki sar in cel,
siu ta nom santat.
Venu ta regno.
Siu fat ta vol,
asben in cel, as on ter.
Na shakida pan ne diu oje.
E ne pardonu na debos,
as nos pardonar na deberos.
E no ne induku in tentado,
mo ne fridu da mal.

Lukuja muokkaa

1 un, 2 du, 3 tre, 4 qar, 5 qin, 6 sit, 7 sep, 8 ot, 9 non, 10 is
11 isun, 12 isdu
20 duis, 21 duisun, ... 30 treis, 40 qaris
100 ek, 1000 mil
5184 qinmil ek otisqar
3522 tremil qinek duis du

Kirjallisuutta muokkaa

  • Alfandari, Arturo: Cours pratique de Neo. Brussel: Éditions Brepols, 1961.
  • Alfandari, Arturo: Rapid Method of Neo: The International Language. Brussel: Éditions Brepols, 1966.

Aiheesta muualla muokkaa