Budinos on suomalais-ugrilaisten kielten suomen, viron, unkarin, marin, mansin, mordvan ja udmurtin aineksiin perustuva keinotekoinen kieli. Kieli on lähtöisin Udmurtian etnofuturistisista piireistä. Kehittäjien mukaan hyväkään vieraan kielen taito ei riitä ilmaisemaan suomalais-ugrilaista maailmankuvaa kokonaisuudessaan. Budinos on tarkoitettu suomalais-ugrilaisten kansojen väliseksi suoraksi viestintäkieleksi.

Nimi budinos tulee Juri Perevostsikovin mukaan Herodotoksen historiasta, jonka mukaan Don-joen takana asui paimentolaisheimo budinit, joita Perevostsikov pitää udmurttien esi-isinä.[1]

Kielen käytännön isä filologi ja kirjailija-toimittaja Aleksei Arzamatovin mukaan maailmassa on tällä hetkellä noin sata budinosin taitajaa.lähde?

Eesti Päevalehden mukaan budinos on otettu Virossa hyvin vastaan. Esimerkiksi paikallinen säveltäjä Mart Siimer tilasi runoja uutuuskielellä Arzamatovilta ja hänen sävellykseensä päätynyt kirjailija-toimittajan luomistyö sai ensi esityksensä Tarton nuorten säveltäjien festivaalilla. Budinosin sanakirja on saatavilla ilmaiseksi Internetistä ja lisäksi Facebookissa toimii kielen ystävien kerho, jonka jäsenet yrittävät keskustella keskenään budinosin kielellä, keksiä uusia sanoja ja kirjoittaa runoja budinosiksi.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. Ville Ropponen (toim.): Volga-antologia, s. 34. Savukeidas, Turku, 2010.
  2. Udmurilaiset keksivät suomalais-ugrilaisille oman esperanton. (lehtiviite: maanantai 8.6) Forssan lehti, 2009.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.