Novial
Novial on tanskalaisen Otto Jespersenin tekemä keinotekoinen kieli. Sen sanasto tulee pääosin germaanisista ja romaanisista kielistä. Kieliopissa on vaikutteita enimmäkseen englannista.
novial
 |
|
|---|---|
| Oma nimi | novial |
| Tiedot | |
| Alue | Hyvin vähäinen määrä puhujia ympäri maailmaa |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | art |
| ISO 639-3 | nov |
Novial esiteltiin ensimmäistä kertaa Jespersenin kirjassa An International Language vuonna 1928. Kielen sanakirja, Novial Lexike julkaistiin kaksi vuotta myöhemmin. Suomenkielinen versio Kansainvälinen kieli julkaistiin vuonna 1932.[1]
Esimerkki muokkaa
Isä meidän – Nusen Patro
- Nusen Patro kel es in siele,
- mey vun nome bli sanktifika,
- mey vun regno veni,
- mey vun volio eventa sur tere kom in siele.
- Dona a nus disidi li omnidiali pane,
- e pardona a nus nusen ofensos
- kom anke nus pardona a nusen ofensantes,
- e non dukte nus en li tento
- ma fika nus liberi fro li malum.
Lähteet muokkaa
- ↑ Jespersen, Otto: Kansainvälinen kieli. (An international language, 1928.) Tekijän korjaamasta ja lisäämästä englanninkielisestä alkuteoksesta hänen luvallaan suomentanut Joel Vilkki. Sivistys ja tiede 80. Porvoo: WSOY, 1931.
Aiheesta muualla muokkaa
- Novialinkielinen Wikipedia
- Novialin sanakirja (englanniksi, ranskaksi ja saksaksi)
- An International Language: Prof. Otto Jespersenin 1928 kirja. (englanniksi)
- Novial Discussion Group (Arkistoitu – Internet Archive): Novial discussion group at Yahoo! (englanniksi ja novialiksi)
- afrihili
- babm
- basic english
- borduuri
- budinos
- dothraki
- dunia
- ekspreso
- esperanto
- esperanto II
- europanto
- fasala
- gestuno
- glosa
- hutt
- ido
- interlingua
- interlingue
- interslaavi
- ithkuil
- klingon
- kotava
- latino sine flexione
- lingua franca nova
- loglan
- lojban
- loxian
- mondlango
- neo
- novial
- pandunia
- quenya
- sindar
- slovio
- solresol
- sona
- syldaavi
- talossa
- toki pona
- uuskieli
- volapük