Pandunia

keinotekoinen kieli

Pandunia on luonnollisiin kieliin perustuva keinotekoinen kieli, joka pyrkii edistämään ja yksinkertaistamaan kansainvälistä kommunikaatiota.[1] Pandunia perustuu pääasiassa englannin ja kiinan kieliin, mutta sen lisäksi se on saanut vaikutteita muista kielistä, mukaan lukien ranska, espanja, arabia, indonesia ja swahili.[2] Kieliopiltaan pandunia on analyyttinen kieli. Sen sanat eivät taivu suvussa, sijassa, luvussa eivätkä aika- ja persoonamuodoissa.

Pandunia
Tiedot
Alue koko maailma
Virallinen kieli -
Puhujia ei tiedossa
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Pandunian lippu

Pandunian ovat kehittäneet Risto Kupsala ja Jens Wilkinson, joista ensin mainittu on hankkeen primus motor.[3] Tekijöiden mukaan pandunia syntyi vuonna 2007, ei vastareaktiona vanhoille länsimaisille apukielille, vaan maailmanlaajuisen verkottumisen seurannaisena. Heidän mielestään on luonnollista, että maailmankieli saa alkunsa monipuolisesti maailman eri kielistä.[4]

Erään arvion mukaan pandunia on radikaalisti toisenlainen kuin esperanto ja muut laajemmin tunnetut apukielet. Se on erikoinen äärimmilleen typistetyn kielioppinsa vuoksi ja myös siksi, että sen sanasto on maantieteellisesti poikkeuksellisen kattava ja kulttuurisesti monipuolinen.[3]


ÄänteetMuokkaa

VokaalitMuokkaa

etinen takainen
suppea i u
puolisuppea e o
väljä a

PainotusMuokkaa

Toisin kuin suomessa, panduniassa lähes kaikki vokaalit lausutaan lyhyinä. Pitkä vokaali voikin esiintyä ainoastaan painollisessa tavussa. Sanojen paino on yleensä viimeistä konsonanttia edeltävällä tavulla tai harvemmin viimeisellä avotavulla, jolloin se merkitään heittomerkillä. Esim. loga (lóga), safar (safár), arabia (arábia), sofa' (sofá).

Yleisimmät pronominit ja prepositiot – kuten me (’minä’), mome (’me’) ja sa (’luona’) – voivat olla painottomia.

KonsonantitMuokkaa

bilabiaalinen labio-
dentaalinen
apiko-
alveolaarinen
post-
alveolaarinen
palataalinen dorso-
velaarinen
glottaalinen
plosiivinen p b   t d     k g  
nasaalinen   m     n       ŋ  
tremulanttinen       r        
frikatiivinen   f   s z ʃ     h  
affrikaatta          
lateraalinen       l        
puolivokaali   w         j    

Kirjain r lausutaan joko apikoaveolaarisena tremulanttina [r] tai approksimanttina [ɹ]. Kirjain w lausutaan joko labioveraalisena puolivokaalina [w] tai labiodentaalisena puolivokaalina [ʋ].

Soinnittomat klusiilit ja affrikaatat (p, t, k ja c) aspiroituvat eli niitä seuraa h-mainen lisä-äänne, joka edesauttaa niiden erottumista vastaavista soinnillisista konsonanteista (b, d, g ja j).

Panduniassa on ŋ-äänne k:n ja g:n edellä. Sanan lopussa oleva -ng voi ääntyä yhtä lailla /ŋ/ tai /ŋg/.

KirjoitusjärjestelmäMuokkaa

Pandunian aakkosto sisältää seuraavat kirjaimet:

a b c d e f g h i j k l m n o p r s t u w x y z

Erotuksena suomen kieleen c äännetään /tʃ/, j äännetään /dʒ/, x äännetään /ʃ/ ja y äännetään /j/. Muut kirjaimet äännetään lähestulkoon niin kuin suomen kielessä ja kirjoitus on samalla tavalla äänteenmukaista.

KielioppiMuokkaa

Pandunia on peruskieliopiltaan eurooppalaisiin kieliin verrattuna erittäin yksinkertainen kieli. Verbejä lukuun ottamatta pandunian sanoja ei taivuteta lainkaan, eikä edes aikamuotoja tai monikkoja sellaisenaan ole, vaan ne ilmaistaan erillisillä apusanoilla.[4]

Verbin taivutuksella vaikutetaan ainoastaan sanajärjestykseen. Taivutusmuotoja on kaksi. Verbit muodostetaan lisäämällä sanavartaloon verbimuodon pääte. Subjekti-verbi-objekti -sanajärjestyksessä verbin pääte on -a. Käänteisessä objekti-verbi-subjekti -järjestyksessä verbin pääte on -u. Verbimuoto on sama kaikissa persoonissa, tapaluokissa ja aikamuodoissa. Verbin päätteiden lisäksi sanavartaloista muodostettujen substantiivien pääte on -e ja adjektiivien -i. Suuri osa substantiiveista on kuitenkin päätteettömiä, jolloin ne päättyvät joko konsonanttiin tai mihin tahansa painolliseen vokaaliin.[3]

Pandunialle luonteenomaisia ovat määritteet, jotka osoittavat ajankohtaa, lukumäärää, tapaluokkaa tai sijamuotoa. Esimerkiksi aikamuodot ilmaistaan tarvittaessa apusanoilla seuraavasti: me pas loga (minä puhuin); me zay loga (minä olen puhumassa); me wil loga (minä tulen puhumaan).


SanastoMuokkaa

Pandunian sanasto koostuu enimmäkseen lainasanoista, jotka ovat jossakin päin maailmaa kansainvälisesti tunnettuja.

  • bote (vene) on samanlainen kuin englannin boat, saksan Boot, espanjan bote, hindin पोत (pōt) ja swahilin boti.
  • cay (tee) on samanlainen kuin mandariinikiinan 茶 (chá), korean 차 (cha), venäjän чай (čai), hindin चाय (cāy), swahilin chai ja portugalin chá.
  • nam (nimi) on samanlainen kuin hindin नाम (nām), indonesian nama, japanin 名前 (namae), englannin name ja saksan Name.
  • rang (väri) on samanlainen kuin persian رنگ (rang), hindin रंग (rāng), turkin renk, swahilin rangi ja lingalan langi.
  • safar (matka) on samanlainen kuin arabian ja persian سفر (safar), turkin sefer, swahilin safari ja englannin sekä suomen safari.

Usein yksi pandunian sana kattaa tavallista laajemman merkitysalan ja se voi vastata useita muiden kielten sanoja.[5] Eräs tällainen sana on daria.

  • daria (joki, järvi, meri) on samanlainen kuin persian دریا (daryā), hindin दर्या (daryā), turkin derya ja uzbekin daryo.

EsimerkkejäMuokkaa

  • salam! [sa.'lam] = ’Terve!’
  • salam laye pa suomia! [sa.'lam 'laː.je 'pa 'suo.mi.a] = ’Tervetuloa Suomeen!’
  • salam cute! [sa.'lam 'tʃu.te] = ’Näkemiin!’
  • danke. ['daŋ.ke] = ’Kiitos.’
  • te keci. [ˈte ˈkeː.tʃi] = ’Ole hyvä.’
  • plisa... ['pli.sa] = ’Ole hyvä ja...’
  • me ama te. ['me 'aː.ma 'te] = ’Minä rakastan sinua.’
  • eska te ama me? ['es.ka 'te 'aː.ma 'me] = ’Rakastatko sinä minua?’
  • te namu ke? ['te 'naː.mu 'ke] = ’Mikä on sinun nimesi?’
  • me namu... ['me 'naː.mu] = ’Minun nimeni on...’
  • te doma ke? ['te 'doː.ma 'ke] = ’Missä sinä asut?’
  • me doma... ['me 'doː.ma] = ’Minä asun...’
  • te ya ke? ['te 'ya 'ke] = ’Mistä tulet?’
  • me ya suomia. ['me 'ya 'suo.mi.a] = ’Tulen Suomesta.’
  • me ni baxa bon pandunia.' ['me 'ni 'baː.ʃa 'bon pan.'duː.ni.a] = ’En puhu panduniaa hyvin.’
  • eska te baxa suomi / sweni / engli? ['es.ka 'te 'baː.ʃa 'suo.mi / 'sweː.ni / 'eŋ.gli] = ’Puhutko suomea / ruotsia / englantia?’

LähteetMuokkaa

  1. Lichargin, Dmitrii Viktorovich & Lade, Aleksandra Vadimovna & Safonov, Konstantin Vladimirovich: Applying Conlangs to the Natural Languages Generation Based on Generative Grammars. Филологические науки. Вопросы теории и практики, 2016, nro 12(66), s. 128–133. ISSN 1997-2911. (englanniksi)
  2. Libert, Alan Reed: Artificial Languages Oxford Research Encyclopedias Linguistics. 2018. New York: Oxford University Press. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  3. a b c Kämäräinen, Kauko: Keksittyjä kieliä, unohtuneita utopioita. Tampere: Kääntöpuoli, 2017. ISBN 978-952-68295-1-7. (suomeksi)
  4. a b Kupsala, Risto: Pandunia, a Global Language (PDF) pandunia.info. 2017. Viitattu 13.10.2018. (englanniksi)
  5. Libert, Alan Reed & Moskovsky, Christo: Terms for Bodies of Water in A Posteriori and Mixed Artificial Languages Journal of Universal Languages. 2015. Soul: Sejong University. Viitattu 11.10.2018. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa