Laryngaali on ääntämistä tutkivan fonetiikan termi, jolla viitataan äänteen artikulaatiopaikkaan.[1] Laryngaaliksi kutsutaan konsonanttia, jossa ääni tuotetaan kurkunpäässä (larynx). Termiä käytetään kuvattaessa eri kielten äänteitä, ja se mahdollistaa myös niiden vertailun. Artikulaatiopaikan lisäksi äänteestä kuvataan myös artikulaatiotapa.

Esimerkiksi suomen kielessä kirjaimen h kuvaus voidaan luonnehtia (kahdesta allofonista johtuen) seuraavasti; H on laryngaali, joka voidaan ääntää ympäristöstä johtuen soinnittomana tai soinnillisena frikatiivina (art.tapa). Soinnittomana se ääntyy esimerkiksi sanoissa lahti ja helppo ja soinnillisena sanoissa paha ja laho.

Muut artikulaatiopaikat muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet. Oppikirja. Helsinki: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10324-1.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.