Janne Niskala

suomalainen jääkiekkoilija

Janne Juhani Niskala[2] (s. 22. syyskuuta 1981 Västerås, Ruotsi) on suomalainen jääkiekkopuolustaja, maailmanmestari ja olympiamitalisti.[1] Hän pelasi suurimman osan urastaan kasvattajaseurassaan Rauman Lukossa, jonka kapteenina Niskala toimi pelaajauransa kolmena viimeisenä kautenaan vuosina 2016–2019. Niskala pelasi myös Sveitsissä, Ruotsissa, Pohjois-Amerikassa ja KHL:ssä. Hän sai myös tililleen kuusi NHL-ottelua Tampa Bay Lightningissa kaudella 2008–2009.[3]

Janne Niskala
Janne Niskala vuoden 2008 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa.
Janne Niskala vuoden 2008 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa.
Henkilötiedot
Syntynyt22. syyskuuta 1981 (ikä 42)
Västerås, Ruotsi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Nikke, Raumanmeren rannikkotykki[1]
Pelipaikka puolustaja
Maila vasen
Pituus 184 cm
Paino 91 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 2000–2019
Seurat Lukko (SML)
UJK (Mestis)
Manchester Storm (BISL)
EV Zug (NLA)
Färjestad BK (SEL)
Milwaukee Admirals (AHL)
Tampa Bay Lightning (NHL)
Frölunda HC (SEL)
Metallurg Magnitogorsk (KHL)
Atlant (KHL)
Dinamo Minsk (KHL)
NHL-varaus 147. varaus, 2004
Nashville Predators

Ura muokkaa

Niskalan ura alkoi Rauman Lukossa. Ensimmäiset SM-liiga-ottelunsa kaudella 2000–2001. Hän oli kuitenkin joutunut hakemaan peliaikaa myös Mestiksen Jää-Kotkista ja Britannian pääsarjasta Manchester Stormista.[4]

Tämän jälkeen Niskala vakiinnutti paikkansa Lukossa ja teki lopullisen läpimurtonsa kaudella 2003–2004, jolloin Lukon valmentajat Ismo Lehkonen ja Jukka Rautakorpi antoivat puolustajalle lisää peliaikaa.[5] Hänet valittiin kauden aikana marraskuun kuukauden pelaajaksi[6] ja voitti lopulta liigan puolustajien maalitilaston 21 osumallaan[7]. Kesällä 2004 NHL-seura Nashville Predators varasi Niskalan pelaajaoikeudet[8]. Kaudella 2004–2005 Niskala teki vain 21 pistettä. Seuraavaksi kaudeksi hän siirtyi Sveitsin pääsarjassa pelanneeseen EV Zugiin.[4]

Sveitsissä Niskala pelasi yhden kauden. Kaudeksi 2006–2007 Niskala vaihtoi Ruotsiin ja Färjestadiin. Ruotsissa hän pelasi unelmakauden. Niskala voitti puolustajien pistepörssin tehoilla 19+30. Samalla hän rikkoi myös Elitserienin puolustajien yhden kauden piste-ennätyksen.[9]

Niskala siirtyi kaudeksi 2007–2008 Nashvillen organisaatioon, muttei päässyt pelaamaan otteluakaan NHL:ssä. Hän pelasi koko kauden AHL-seura Milwaukee Admiralsissa, jossa oli joukkueensa puolustajien paras pistemies 44 pisteellään[10]. Kauden jälkeen Philadelphia Flyers hankki Niskalan pelaajaoikeudet vaihdossa Triston Grantiin ja varausvuoroon. Niskala ei ehtinyt olla Philadelphian mies kuin viikon. Tampa Bay Lightning hankki Niskalan oikeudet seuraavaksi Philadelphiasta vaihdossa yhteen varausvuoroon.[11] Tampa Bayssa Niskala pääsi kauden alussa kokoonpanoon. Niskalan ensimmäinen NHL-maali syntyi hänen kolmannessa ottelussaan, 11. lokakuuta 2008 Carolina Hurricanesia vastaan. Hän putosi kuitenkin kuuden ottelun jälkeen kokoonpanon ulkopuolelle, eikä päässyt pelaamaan. Niskala ei tyytynyt rooliinsa ja lähti Tampasta kesken kauden. Hän teki kevääseen 2010 ulottuvan sopimuksen Ruotsin Elitserienin Frölundan kanssa.[12] Kaudeksi 2010–2011 hän siirtyi KHL-liigaan Metallurg Magnitogorskiin[13]. Seuraavaksi kaudeksi Niskala siirtyi saman liigan Atlant Mytištšiin, ja sieltä edelleen kesken kauden 2012–2013 Minskin Dynamoon.

Huhtikuussa 2019 Niskala ilmoitti lopettaneensa pelaajauransa.[1]

Niskalan paita nostettiin Äijänsuon jäähallin kattoon 12. maaliskuuta 2022.[14]

Maajoukkue muokkaa

Mitalit
Maa:   Suomi
Miesten jääkiekko
  Olympialaiset
  Pronssia Vancouver 2010 jääkiekko
MM-kilpailut
  Kultaa Slovakia 2011 jääkiekko
  Pronssia Kanada 2008 jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
  Hopeaa Venäjä 2001 jääkiekko

Niskala teki ensiesiintymisensä maajoukkueessa Venäjän Baltika-turnauksessa vuonna 2001[15]. Tämän jälkeen hän kuului pitkään maajoukkueen vakiokalustoon Euro Hockey Tourin turnauksissa, muttei mahtunut kuitenkaan MM-joukkueeseen. Niskala pääsi lopulta mukaan vuoden 2008 MM-kisoihin Kanadaan, kun useat luottopuolustajat kieltäytyivät loukkaantumisiin tai muihin henkilökohtaisiin syihin vedoten. Niskala voitti kilpailuista ensimmäisen arvokisamitalinsa, kun Suomi voitti pronssiottelussa Ruotsin.

Vuoden 2009 MM-turnauksessa Niskalan kisapassi leimattiin jatkosarjan alkaessa, ja siihen asti tilastointityötä tehnyt puolustaja pääsi kokoonpanoon.

Niskala pelasi Suomen joukkueessa Vancouverin olympialaisissa 2010, jossa Suomi voitti pronssia.

Niskala kuului myös vuoden 2011 maailmanmestaruusjoukkueeseen ja valittiin myös vuoden 2012 kotikisoihin, missä Leijonat saavuttivat neljännen sijan.

Tilastot muokkaa

    Runkosarja   Pudotuspelit   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM Turnaus O M S Pist. RM
2000–2001 UJK Mestis 18 0 0 0 0 JMM 7 0 0 0 10
Lukko SM-liiga 18 0 0 0 0
Manchester Storm BISL 10 0 1 1 8 6 0 0 0 6
2001–2002 Lukko SM-liiga 55 7 13 20 81
2002–2003 Lukko SM-liiga 46 4 5 9 40
2003–2004 Lukko SM-liiga 55 21 15 36 73 4 0 0 0 16
2004–2005 Lukko SM-liiga 44 9 12 21 63 9 5 2 7 4
2005–2006 EV Zug NLA 44 12 17 29 50 7 0 2 2 10
2006–2007 Färjestad BK Elitserien 53 19 30 49 62 9 3 3 6 14
2007–2008 Milwaukee Admirals AHL 80 19 25 44 81 6 0 1 1 8 MM 9 2 2 4 2
2008–2009 Tampa Bay Lightning NHL 6 1 2 3 6
Frölunda HC Elitserien 35 9 10 19 20 11 3 3 6 8
2009–2010 Frölunda HC Elitserien 50 12 16 28 34 7 3 4 7 6 OK 6 0 2 2 2
MM 7 0 2 2 4
2010–2011 Metallurg Magnitogorsk KHL 54 11 18 29 30 19 0 4 4 14 MM 9 1 3 4 4
2011–2012 Atlant KHL 54 12 21 33 32 12 2 1 3 6 MM 10 3 1 4 10
2012–2013 Atlant KHL 14 1 3 4 10
Dinamo Minsk KHL 37 7 8 15 20
2013–2014 Atlant KHL 38 2 5 7 6
2014–2015 Lukko SM-liiga 60 14 16 30 71 14 2 3 5 8
2015–2016 Lukko SM-liiga 56 10 24 34 46 5 0 2 2 2
2016–2017 Lukko SM-liiga 43 11 6 17 12
2017–2018 Lukko SM-liiga 54 9 19 28 28
2018–2019 Lukko SM-liiga 44 1 8 9 12
1 kausi yhteensä NHL 6 1 2 3 6
4 kautta yhteensä KHL 197 33 57 90 98 31 2 5 7 20
10 kautta yhteensä SM-liiga 475 86 118 204 426 32 7 7 14 32
3 kautta yhteensä Elitserien 138 40 56 96 116 27 9 10 19 28
1 kausi yhteensä AHL 80 19 25 44 81 6 0 1 1 8
1 kausi yhteensä NLA 44 12 17 29 50 7 0 2 2 10
1 kausi yhteensä BISL 10 0 1 1 8 6 0 0 0 6

Saavutukset muokkaa

Lähteet muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Janne Niskala.

Viitteet muokkaa

  1. a b c Leppänen, Marko: Bratislavan MM-kultajoukkueen puolustaja lopettaa – Raumanmeren rannikkotykin hieno ura sai lattean lopun vilttiketjussa: ”Kaikilla tarinoilla ei ole onnellista loppua” MTVuutiset.fi. 4.4.2019. MTV Oy. Viitattu 4.4.2019.
  2. Janne Niskala HS:n Verokoneessa
  3. Janne Niskala Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  4. a b Janne Niskala suuntaa Sveitsiin 23.11.2005. Jatkoaika. Viitattu 2.7.2008.
  5. Janne Niskala jatkaa Lukossa Jatkoaika.com. 4.7.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 2.7.2008.
  6. Mäkeläinen, Kimmo: Janne Niskalasta kuukauden pelaaja Jatkoaika.com. 1.12.2003. Jatkoaika r.y. Viitattu 2.7.2008.
  7. Tilastot Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 2. heinäkuuta 2008.
  8. Calgary valitsi Seitsosen, Niskalan NHL-oikeudet Nashvilleen Jatkoaika.com. 27.6.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 2.7.2008.
  9. Niskalan oikeudet kaupattiin Philadelphiaan yle.fi. 24.6.2008. Yleisradio. Viitattu 2.7.2008. [vanhentunut linkki]
  10. 2007-08 Milwaukee Admirals [AHL] hockeydb.com. Viitattu 2.7.2008. (englanniksi)
  11. Fish, Wayne: Flyers continue to shuffle defensemen phillyburbs.com. 1.7.2008. Calkins Media Incorporated. Arkistoitu 7.9.2008. Viitattu 2.7.2008. (englanniksi)
  12. Niskala kyllästyi popcornin syömiseen – valitsi Frölundan MTVuutiset.fi. 13.11.2008. MTV Oy. Viitattu 26.12.2008.
  13. Venäläismedia: Janne Niskala KHL-liigaan uusisuomi.fi. 4.6.2010. Uusi Suomi. Viitattu 13.9.2010.
  14. MM-kultaa voittaneen Lukko-ikonin paita nousi kattoon mtvuutiset.fi. 12.3.2022. Viitattu 17.3.2022.
  15. Leijonat lähtevät hakemaan voittoa Moskovasta yle.fi. 3. joulukuuta 2001. Yleisradio. Viitattu 2. heinäkuuta 2008.
Edeltäjä:
Ilkka Mikkola
Rauman Lukon kapteeni SM-liigassa
20162019
Seuraaja:
Tapio Laakso
Edeltäjä:
Lasse Kukkonen
Juha Rantasila -palkinnon voittaja
2015
Seuraaja:
Juha Leimu