Wikipedia

Huddingen kunta

Kunta Tukholman läänissä, Ruotsissa

Huddingen kunta (ruots. Huddinge kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Huddinge.

Huddingen kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Södermanland
Keskustaajama Huddinge
Kuntakoodi 0126
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 131,03 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 113 234
 – Väestötiheys 864,2 as./km²









Vårby Gårdin metroasema.
Tukholman kaupungin ja läänin vanha rajamerkki Segeltorpissa.
Södertornin käräjäoikeuden rakennus.
Kerrostaloja Trångsundin Hammartorpsvägenillä.

Kunnan maapinta-ala on 131,03 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 113 234 henkeä (31.12.2020).[2]

Huddingen naapurikuntia ovat Tukholma, Tyresö, Haninge, Botkyrka ja Ekerö.

Kunta sijaitsee aivan Tukholman eteläpuolella, ja asukasluvultaan se onkin läänin toiseksi suurin kunta heti Tukholman jälkeen. Vaikka kunnassa on paljon asukkaita, niin sen pinta-alasta yli puolet on silti rakentamatonta aluetta, kuten metsiä ja järviä.

Huddingen Ågestassa sijaitsi Ruotsin ensimmäinen kaupallinen ydinvoimala, ja se suljettiin vuonna 1974.

Huddingen ystävyyskunta Suomessa on Vantaa.[3]

Vuonna 2007 kunnassa oli 4,43 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys muokkaa

Huddinge on yksi niistä harvoista kunnista Ruotsissa, joiden rajat eivät ole mainittavasti muuttuneet 1900-luvun mittavissa kuntauudistuksissa. Kunnan nykyinen alue vastaa vanhaa Huddingen pitäjää, joka kuului yhdessä Grödingen, Botkyrkan, Salemin, Nackan ja Erstavikin, Brännkyrkan ja Sicklaön kanssa Svartlösan kihlakuntaan. Kuntaa ei ole jaettu tai liitetty muihin kuntiin, vaikka pieniä rajansiirtoja naapurikuntien kanssa onkin tehty.

Huddingessa on sijainnut joitakin taajaväkisiä yhdyskuntia:

  • Segeltorp (1924–1952)
  • Hörningsnäs villastad (1914–1946)
  • Stuvsta (1924–1946)
  • Fullersta (1924–1946)
  • Snättringe (1928–1946)

Vuonna 1947 neljä viimeksi mainittua yhdistettiin vuonna 1924 muodostettuun Huddingen taajaväkiseen yhdyskuntaan. Se lakkautettiin vuoden 1952 lopussa. Huddinge oli hallinnollinen taajama nykyaikaisen taajamakäsitteen muotoilemiseen asti vuonna 1950 ja keskustaajama on siitä lähtien katsottu kasvaneeksi yhteen Tukholman taajaman kanssa. Huddingen maalaiskunta muodostettiin nykyiseksi Huddingen kunnaksi vuonna 1971.[6]

Väestönkehitys muokkaa

Huddingen kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 21 086
1955
  
 23 631
1960
  
 29 466
1965
  
 44 176
1970
  
 54 732
1975
  
 62 576
1980
  
 66 570
1985
  
 70 209
1990
  
 73 829
1995
  
 77 384
2000
  
 84 535
2005
  
 88 750
2010
  
 97 453
2015
  
 105 311
2020
  
 113 234
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 29 543 28,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 10 565 10,0
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 9 850 9,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 55 353 52,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 908 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 16,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 4 660 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 6,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 207 523 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 50 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 24,6 %
  • 18–64-vuotiaat: 62,7 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 12,6 %

Elinkeinot muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,2 0,2
  jalostus 16,0 16,5
  palvelut 83,4 82,7
  tuntematon 0,4 0,5
  Työpaikkoja ja työllisiä 42 244 46 628
  työpaikkaomavaraisuus 90,6

Taajamat muokkaa

Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 99,2 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 771 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Tukholma* 95 234[18]
2 Vidja 682
3 Gladö kvarn 539
4 Östorp och Ådran* 227[18]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Botkyrkan kuntaan, Danderydin kuntaan, Haningen kuntaan, Järfällan kuntaan, Nackan kuntaan, Sollentunan kuntaan, Solnan kuntaan, Sundbybergin kuntaan, Tukholman kuntaan ja Tyresön kuntaan. Koko Östorp och Ådranin taajamassa on 244, ja se kuuluu osittain myös Haningen kuntaan.[18]

Entiset taajamat muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]

Flemingsberg on sittemmin kasvanut yhteen Tukholman taajaman kanssa.[19]

Pientaajamat muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Dåntorp kuuluu osin myös Haningen kuntaan.[21]

Entiset pientaajamat muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]

Kunnanvaltuusto muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Huddingen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[23]

  • Huddinge Västra (30 valtuutettua)
  • Huddinge Östra (31 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Huddingen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[24]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 7 10 15 18 18 15 18 16 17 13 18 21 17 15 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 14 12 8 5 3 4 2 2 1 0 0 2 3 4 {{{c2022}}}
  Liberaalit 6 8 8 4 8 8 6 4 4 8 6 5 4 4 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 2 0 4 4 4 2 2 2 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 0 2 3 2 2 3 4 6 3 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 20 26 24 27 24 23 19 28 20 24 19 16 17 16 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 4 5 6 5 4 4 4 4 5 5 3 3 4 5 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 5 7 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 2 4 7 8 4 8 5 6 5 3 5 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[25] 51 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Kunnanosat muokkaa

Piirit muokkaa

 
Kartta Huddingen kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]

  • Huddinge
  • Trångsund-Skogås
  • S:t Mikael
  • Flemingsberg

Historialliset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Flemingsberg
  • Huddinge
  • Sankt Mikael
  • Trångsund

Kirkot muokkaa

  •  
    Flemingsbergin kirkko
  •  
    Huddingen kirkko
  •  
    Mariakyrkan
  •  
    Segeltorpin kirkko
  •  
    Södertörnkyrkan
  •  
    Tacksägelsekyrkan
  •  
    Vårby gårdin kirkko

Ystävyyskunnat muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 26.1.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Ystävyyskaupunkitoiminta vantaa.fi. Arkistoitu 8.6.2012. Viitattu 19.8.2012.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Andersson, Per: Sveriges kommunindelning 1863–1993. Mjölby: Draking, 1993. ISBN 91-87784-05-X.
  7. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ a b c Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  24. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 26.1.2022. (ruotsiksi)
  25. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  26. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  27. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huddingen kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Huddinge kommun  –  Kuntajaon kehitys käännöstä.
 
Tukholman läänin kunnat
Botkyrkan kunta • Danderydin kunta • Ekerön kunta • Haningen kunta • Huddingen kunta • Järfällan kunta • Lidingön kunta • Nackan kunta • Norrtäljen kunta • Nykvarnin kunta
Nynäshamnin kunta • Salemin kunta • Sigtunan kunta • Sollentunan kunta • Solnan kunta • Sundbybergin kunta • Södertäljen kunta • Tukholman kunta • Tyresön kunta
Täbyn kunta • Upplands Väsbyn kunta • Upplands-Bron kunta • Vallentunan kunta • Vaxholmin kunta • Värmdön kunta • Österåkerin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Huddingen_kunta&oldid=22320287”