Armas Hirvonen
Armas Vilhelm Aatami Hirvonen (25. toukokuuta 1896 Tuutari, Inkerinmaa – 30. syyskuuta 1972 Helsinki) oli inkeriläissyntyinen suomalainen elokuvaaja.[1]
Hirvonen perehtyi elokuva-alaan työskennellessään vuodesta 1924 alkaen Saksassa. Vuonna 1934 hän teki Virossa täyspitkän äänielokuvan Tee tôususse (Tie nousuun). Suomessa Hirvonen aloitti työt 1937 aluksi Suomi-Filmin kuvaajana. Hän oli kuvaajana viidessä Valentin Vaalan vuosina 1937–1939 ohjaamassa elokuvassa. Hirvonen oli sitten Suomen Filmiteollisuus Oy:n kuvaajana 1940–1947 ja oli kuvaajana kaikkiaan 20 näytelmäelokuvassa. Vuonna 1947 Hirvonen kuvasi Adams-Filmille Hannu Lemisen ohjaaman elokuvan Tuhottu nuoruus. Hän toimi sen jälkeen itsenäisenä lyhytelokuvayrittäjänä 1947–1953 ja oli muun muassa kuvaamassa Helsingin olympialaisia kesällä 1952. Armas Hirvonen sai valtion taiteilijaeläkkeen 1971.[1]
Elokuvia joissa Hirvonen toimi kuvaajana muokkaa
- Juurakon Hulda (1937)
- Niskavuoren naiset (1938)
- Sysmäläinen (1938)
- Rikas tyttö (1939)
- Vihreä kulta (1939)
- Oi, kallis Suomenmaa (1940)
- Onnellinen ministeri (1941)
- Perheen musta lammas (1941)
- Poikamies-pappa (1941)
- Oi, aika vanha, kultainen...! (1942)
- Rantasuon raatajat (1942)
- Suomisen Ollin tempaus (1942)
- Suomisen taiteilijat (1943)
- Tyttö astuu elämään (1943)
- Yrjänän emännän synti (1943)
- Anja tule kotiin (1944)
- Nainen on valttia (1944)
- Suomisen Olli rakastuu (1944)
- Anna Liisa (1945)
- Suomisen Olli yllättää (1945)
- Nuoruus sumussa (1946)
- Tuhottu nuoruus (1947)