Wikipedia

Staryi Krym

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia Krimin autonomisella alueella Ukrainassa. Myös Ukrainan Mariupolin piirissä on Staryi Krym.

Staryi Krym (ukr. Старий Крим, ven. Старый Крым, krimintat. Eski Qırım) on kiistellyllä Krimillä sijaitseva pieni historiallinen kaupunki, joka toimi Krimin tataarien ensimmäisenä pääkaupunkina. Krimin niemimaa on mahdollisesti nimetty kaupungin mukaan.

Staryi Krym
(Solhat)
lippu
lippu

Staryi Krym

Koordinaatit: 45°1′45″N, 35°5′19″E

Valtio Kiistanalainen
 Venäjä (de facto)
 Ukraina (de jure)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 9.97 km²
Korkeus 300 m
Väkiluku (2014) 9 277
 – Väestötiheys 1,000 as./km²
Aikavyöhyke UTC+3









Kaupungissa on vuoden 2014 väestölaskennan mukaan 9277 asukasta.[1] Se on yksi nykyisistä merkittävistä Krimin tataariväestön asuinkeskuksista.[2]

Nimi muokkaa

Staryi Krym on venäjänkielinen muunnos tataarinkielisestä nimestä Eski Qirim, joka tarkoittaa Vanhaa Krimiä. Niemimaan nimen uskotaan olevan johdettu kaupungin nimestä. Qirim puolestaan voi olla johdettu muinaisesta kimmerialaiskansan nimestä, joskin nimen taustasta käydään yhä keskustelua ja siitä on esitetty useita teorioita.[3]

Staryi Krymin alkuperäinen nimi oli Solh’at (ukr. Солхат, ven. Солхат, Solhat), joka tarkoittaa ojaa tai kaivantoa. Vuonna 1333 kaupungissa käyneen Ibn Battutan mukaan sitä kutsuttiin lisäksi nimellä al-Qirim. Eski Qirimiksi sitä alkoivat kutsua osmanit 1400-luvun lopulla sen jälkeen, kun Krimin kaanikunnasta oli tullut Osmanien valtakunnan vasallivaltio.

Sijainti muokkaa

Staryi Krym sijaitsee Krimin niemimaan itäpuoliskon alueella lähellä Mustanmeren rannikkoa. Sen asukasluku on vuoden 2014 väestöarvion mukaan 9 277. Lähin suurempi kaupunki on noin 15 kilometrin päässä sijaitseva sadan tuhannen asukkaan Feodosija. Staryi Krym kuuluu Kirovsken piiriin, jonka keskus Kirovske sijaitsee noin 20 kilometrin päässä. Koko Krimin alueen hallinnollinen keskus Simferopol sijaitsee 78 kilometrin päässä Staryi Krymista. Kaupungin halki kulkee Feodosijan ja Simferopolin välillä oleva valtatie P23.lähde?

Historia muokkaa

Ennen mongolikansojen saapumista Staryi Krymin alue, kuten koko Krim, kuului turkinsukuisen kiptšakkien paimentolaiskansan alueisiin. Kultaisen ordan mongolit alkoivat vallata Krimiä 1000-luvulla ja ajoivat viimeiset kiptšakit niemimaalta 1200-luvun puoleenväliin mennessä.[3] Krimillä sijaitsi myös alaanien, slaavien, armenialaisten ja kreikkalaisten siirtokuntia, jotka alistuivat mongolien ja tataarien alaisuuteen.[4]

Solh'at nousi Tšuruk-su-joen laakson hedelmällisellä maaperällä sijainneelle mongolien vakiintuneelle leiripaikalle, mahdollisesti vanhan kasaarilinnakkeen paikalle 1200-luvun aikana.[3] Se sijaitsi Sudakin ja Kaffan (nyk. Feodosija) välisellä kauppareitillä. Ensimmäiset Solh'atissa lyödyt kolikot, hopeiset dirhemit, sijoittuvat vuosiin 1266/1267. Kaupungissa lyötiin myös kuparisia pūleja vuosina 1275-1276.[5]

 
Üzbek-kaanin moskeija, rakennettu 1314.

1314 kaupunkiin rakennettiin Üzbek-kaanin moskeija. Se ei ole kooltaan kovin suuri, mutta se on vanhin Krimin moskeijoista. Se sai nimensä kultaisen ordan pitkäaikaisimmalta hallitsijalta Üzbek-kaanilta, jonka hallintokaudella se rakennettiin. 1332 Kilburun beyn tytär Inci Hatun rakennutti moskeijan yhteyteen madrasan, islamilaisen koulun.[6] Arabilöytöretkeilijä Ibn Battuta vieraili kaupungissa 1333. Hänen kuvauksensa mukaan Solh'at oli suuri ja kaunis kaupunki, jossa sijaitsi mongolikuvernöörin istuin.[7]

Kaupunki oli pitkään yksi Krimin alueen juutalaiskeskuksista. Yksi ensimmäisistä karaiimeista kertovista historiallisista maininnoista sijoittuu Staryi Krymiin, jossa heidän kerrotaan asuneen vuonna 1273.[8] Karaiimit saivat kaupungissa samanlaiset oikeudet, kuin muutkin juutalaiset.[9] 1500-luvulla kaupungissa oli Karaiimisynagoga ja juutalainen hautausmaa.[10] Merkittävämpi karaiimi- ja juutalaiskeskus Krimillä oli Çufut-Qale ("juutalaiskaupunki" tataariksi ja turkiksi), josta tuli myös Krimin tataarien seuraava pääkaupunki. Krimin siirryttyä Venäjän keisarikunnalle juutalaisasutukselle ruvettiin asettamaan rajoituksia.[10]

Staryi Krymissa oli myös fransiskaaniluostari, jossa muun muassa Nogai-kaanin vaimo Yailaqin kerrotaan vierailleen tiheästi ja saaneen katolisen kasteen.[11]

 
Staryi Krym, Ivan Aivazovskin piirros vuodelta 1858.

Toinen maailmansota muokkaa

Vuoden 1939 väestölaskennan mukaan Staryi Krymissa oli 5 143 asukasta, joista 104 oli juutalaisia. [10]

Saksalaiset miehittivät Staryi Krymin 2. marraskuuta 2914. Ennen tätä 60 juutalaisasukasta oli onnistunut pakenemaan kaupungista. Sinne jääneiden juutalaisten tuli rekisteröityä ja pitää valkoista käsivarsinauhaa. Neuvostoliittolaisten asiakirjojen ja silminnäkijätodistusten mukaan vuoden 1941 joulukuun ja 1942 helmikuun välillä saksalaiset teloittivat yli sata Staryi Krymista ja sen lähialueilta kerättyä krymtšakki- ja aškenasijuutalaista kaupungin reuna-alueilla.[10]

Toisen maailmansodan aikana monet alueen tataareista liittyivät Neuvostoliiton puolella taistelleihin partisaaneihin. Loppuvuonna 1943 komissaarikapteeni Rafat Mustafaevin johtamassa iskussa tataareista koostunut partisaaniosasto tuhosi Staryi Krymissa olleen saksalaisten miehittäjien varuskunnan, kaksi panssarivaunua ja 16 muuta ajoneuvoa, sekä vapautti 46 pidätettyä Gestapon vankilasta. [12] Puna-armeija vapautti kaupungin 13. huhtikuuta 1944.[10]

Vuonna 1944 Josif Stalin määräsi Krimille etnisen puhdistuksen, jossa Krimin tataarit Neuvostoliiton keski-Aasiassa sijaitseviin siirtoloihin rangaistuksena siitä, että osa tataareista oli tehnyt toisen maailmansodan aikana yhteistyötä natsi-Saksan kanssa. Miljoonia tataareja pakeni ulkomaille, lähinnä Turkkiin, mutta paikalle jääneet pakkosiirrettiin NKVD:n päällikkö Lavrenti Berijan toimesta. Tataarien palaaminen Krimille alettiin sallimaan vasta vuosikymmenien kuluttua. Vuoteen 2006 mennessä yli 250 000 Krimin tataaria oli palannut entisille asuinsijoilleen.[6]

Nykyaika muokkaa

Muiden Krimin kaupunkien lailla se, mihin valtioon ja aluehallintoon Staryi Krym kuuluu, on tällä hetkellä kiistanalaista. Ukrainan aluejaon mukaan Krim kuuluu Krimin autonomiseen tasavaltaan. Krimin kriisi alkoi, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja liitti sen alueisiinsa seuraten Krimillä järjestämänsä kansanäänestyksen tulosta. Venäjän aluejaon mukaan Krim kuuluu Krimin tasavaltaan. Venäjän alueliitosta ei yksikään toinen valtio ole hyväksynyt ja YK:n päätöslauselman mukaan Krim kuuluu laillisesti Ukrainaan ja sen hallinnollinen nimi on Krimin autonominen tasavalta.[13]

Vaikka tataarit muodostavat vähemmistön Staryi Krymin asukaskunnasta, kaupunki on nykyään yksi merkittävistä tataariväestön keskittymistä.[2] Üzbek-kaanin moskeija on kunnostettu ja jälleen aktiivisessa käytössä palvontapaikkana, joskin Inci Hatunin rakennuttamasta madrasasta on jäljellä vain rauniot.[6]

Lähteet muokkaa

  • Atwood, Christopher P.: Encyclopedia of Mongolia and the Mongol Empire. Facts on File Inc., 2004. ISBN 978-1-4381-2922-8.
  • Ciocîltan, Virgil: The Mongols and the Black Sea Trade in the Thirteenth and Fourteenth Centuries. BRILL, 2012. ISBN 9004236430.
  • Cordova, Carlos: Crimea and the Black Sea: An Environmental History. I.B.Tauris, 2015. ISBN 0857739034.
  • Diner, Dan: 2003. Walter de Gruyter GmbH & Co KG, 2003. ISBN 3110949989.
  • Evans, Andrew & Di Duca, Marc: Ukraine. Bradt Travel Guides, 2010. ISBN 1841623113.
  • Toim: Friedrich, Paul & Diamond, Norma: Encyclopedia of World Cultures, vol VI: Russia and Eurasia / China. G.K.Hall & Company, 1994. ISBN 0-8161-1808-6.
  • Grinevetsky, Sergei R. & Zonn, Igor S. & Zhiltsov, Sergei S. & Kosarev, Aleksey N. & Kostianoy, Andrey G.: The Black Sea Encyclopedia. Springer, 2015. ISBN 978-3-642-55227-4.
  • Kellner-Heinkele, Barbara & Gierlichs, Joachim & Heuer, Brigitte: Islamic Art and Architecture in the European Periphery: Crimea, Caucasus, and the Volga-Ural Region. Otto Harrassowitz Verlag, 2008. ISBN 344705753X.
  • Williams, Brian Glyn: The Crimean Tatars: From Soviet Genocide to Putin's Conquest. Oxford University Press, 2015. ISBN 0190494700.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Russian Federal State Statistics Service (2014). "Таблица 1.3. Численность населения Крымского федерального округа, городских округов, муниципальных районов, городских и сельских поселений" [Taulukko 1.3. Population of Crimean Federal District, Its Urban Okrugs, Municipal Districts, Urban and Rural Settlements]. Федеральное статистическое наблюдение «Перепись населения в Крымском федеральном округе». ("Population Census in Crimean Federal District" Federal Statistical Examination) (in Russian). Federal State Statistics Service. Tarkastettu ja viitattu 28.10.2017 (venäjäksi)
  2. ↑ a b Evans & Di Duca 2010, s. 297
  3. ↑ a b c Cordova 2015, s. 174-178
  4. ↑ The Black Sea Encyclopaedia, s. 198-200
  5. ↑ Kellner-Heinkele, Gierlichs & Heuer 2008, s. 74-78
  6. ↑ a b c Crimean Tatar Architecture International Committee for Crimea. Viitattu 28.10.2017 (englanniksi)
  7. ↑ Ciocîltan 2012, s. 109
  8. ↑ Diner 203, s. 98
  9. ↑ Encyclopedia of World Cultures vol. VI, s. 163
  10. ↑ a b c d e Staryi Krym Yad Vashem. Viitattu 28.10.2017 (englanniksi)
  11. ↑ Atwood 2004, s. 407
  12. ↑ Williams 2015, s. 95
  13. ↑ YK:n yleiskokous tuomitsi Krimin äänestyksen 27.3.2014. Helsingin Sanomat, hs.fi. Arkistoitu 28.3.2014. Viitattu 28.10.2017. (suomeksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Staryi_Krym&oldid=21755549”