Kiptšakit

muinainen turkkilainen kansa

Kiptšakit olivat muinainen turkkilainen kansa. Läntisiä kiptšakkeja on kutsuttu myös kumaaneiksi ja polovtseiksi[1].

1100-luvun muotokuvapatsas kiptšakista.

Kiptšakit olivat alkuaan Irtyš-joen alueelta. He valtasivat eteläisen Venäjän 900-luvulla ja perustivat paimentolaisvaltion Mustanmeren aroille. He valloittivat myös Moldovan, Valakian ja osan Transilvaniaa 1000-luvulla ja tekivät näiltä alueilta käsin ryöstöretkiä Bysanttiin ja Unkarin kuningaskuntaan. Vuonna 1089 heidät voitti Unkarin kuningas Ladislaus I Pyhä, 1100-luvulla Kiovan Venäjän ruhtinas Vladimir Monomah ja lopullisesti Mongolivaltakunta 1241. Mongolivaltakunnan hajoamisen jälkeen kiptšakit olivat osa Kultaista ordaa, jota onkin kutsuttu myös kiptšakkien kaanikunnaksi. Mamelukkien ensimmäisen dynastian jäsenet olivat kiptšakkeja.

Turkkilaisten kielten luoteishaara on nimetty kiptšakkien mukaan. Kiptšakit muodostavat osittain useiden tataariväestöjen esi-isät.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Novgorodin pyhien esipaimenten juhla Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 24.9.2022. ”Kumaanit olivat turkkilainen paimentolaiskansa, josta Venäjällä käytetään nimitystä polovtsit” Viitattu 24.9.2022.
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.