Avaa päävalikko
Koraanin ulkolukua Jamia Masjidin moskeijan madrasassa Srirangapatnassa, Intiassa
Sher-Dorin historiallinen madrasa Samarkandissa Uzbekistanissa.

Madrasa (arab. مدرسة‎) on arabiaa ja on suomeksi 'koulu' tai yleensä 'oppilaitos'. Se voi olla yhtä hyvin maallinen kuin uskonnollinenkin ja viitata myös korkeakouluun. Sana madrasa on lainattu useisiin muslimien puhumiin kieliin, ja suomennetaan usein virheellisesti koraanikouluksi. Uskonnolliseen koulutukseen keskittyneet madrasat syntyivät 1000-luvulla seldžukkien valtakunnassa Lähi-idässä.

HistoriaMuokkaa

 
Kartta seldžukkien hallitsemasta alueesta vuonna 1092. Karttaan on merkitty tähdellä pääkaupunki Ishfahan sekä Dandanaqanin (1040) ja Manzikertin (1071) taistelupaikat.

Madrasat ovat seldžukkien luoma uskonnollinen koulutusjärjestelmä. Seldžukit olivat sunni-islamia edustant turkkilaiskansa, joka 1000-luvulla perusti Lähi-itään jättivaltakunnan, kehitti sulttaanijärjestelmän ja eteni valloitusretkillä myös Intiaan.[1] He toivat mukanaan Keski-Aasiasta koulutustavan, joka perustui moskeijan yhteyteen perustettuihin koraanikouluihin.[2] Jättivaltakunnan myötä uudistus levisi koko Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan.

Seldžukkien koraanikoulu poikkesi Euroopassa yleistyneistä alkeiskouluista, joissa opittiin lukemaan ja kirjoittamaan. Koraanikoulut keskittyivät Koraanin ulkoa opetteluun ilman lukutaitoa.[3] Koraanin resitaatio ilman ymmärrystä sisällöstä nähtiin arvokkaana uskonnon harjoittamisen muotona. Koraanikoulut ovatkin syynä muslimimaissa vallinneeseen lukutaidottomuuteen, joka on jatkunut nykypäiviin asti.[4]

Koraanikoulut olivat madrasojen edeltäjiä, mutta lukutaito piti ylempää koulutusta varten hankkia muualta. Madrasat olivat islamilaisia opinahjoja, joissa keskityttiin pääasiassa islamilaisen šarialain ja sitä tukevien oppiaineitten opiskeluun. Myös niissä ulkoluku oli pääasiallinen menetelmä.[5] Varhaisimmat madrasojen edeltäjät ilmestyivät 900-luvun loppupuolella, mutta kypsässä muodossaan madrasa syntyi 1000-luvulla Bagdadissa.[6] Seldžukkivisiiri Nizam al-Mulk (1018-1092) vaikutti madrasojen leviämiseen ja rakennutti niitä seldžukkien hallitsemiin kaupunkeihin. Hänen tarkoituksenaan oli näin vahvistaa sunn-islamin asemaa šiialaisuutta vastaan. 1200-luvun lopulla madrasoja löytyi jo Anatoliasta, Syyriasta ja Egyptistä. 1100-1400 -luvuilla oli jo satoja madrasoja, ja niitä oli etenkin sellaisissa suurissa islamilaisissa keskuksissa kuin Bagdad, Damaskos, Kairo, Mekka ja Delhi.

OrganisaatioMuokkaa

Madrasan rakenteeseen kuuluivat rahastot, joista maksettiin rakennusten ylläpito, hallinnon ja opettajien palkat sekä opiskelijoiden stipendit. Opetus ja toimeentulo olivat opiskelijoille maksuttomia. Madrasat eivät kuitenkaan olleet yhteisöjä, kuten Euroopassa syntyneet yliopistot, vaan ennen muuta rakennuksia, joissa opetusta tarjottiin.

Eurooppalaista taustaa edustavat vieraat tieteet, kuten luonnontieteet tai filosofia joutuivat alun jälkeen epäsuosioon, koska niitä pidettiin tuhoisina hartaudelle.[7] Madrasoihin ei syntynyt samanlaista muodollista opetussuunnitelmaa kuin eurooppalaisiin kouluihin, joissa trivium ja quadrivium eli seitsemän vapaata taidetta muodostivat opintojen perustan. Sen sijaan opiskelijat valitsivat vapaasti opettajan, jonka opetusta halusivat seurata. Opintosuorituksina opettaja antoi häntä riittävästi kuunnelleelle oppilaalle diplomin (ijza), joka oikeutti tämän itse opettamaan teosta, jonka hän oli opettajan lohdolla oppinut ulkoa. Painopiste oli ulkoa oppimisessa, ei tutkielmien teossa tai väittelyssä kuten eurooppalaisissa yliopistoissa.[7] Kun opiskelija oli kerännyt riittävästi suorituksia, hän oli valmis liittymään ulaman eli pappisluokan jäseneksi ja toimimaan muftina, qadi-tuomarina tai muissa tehtävissä.

Madrasoja pidetään joskus eurooppalaisen yliopistolaitoksen edeltäjinä.[8] Edellä kuvatut erot osoittavat kuitenkin niiden syvän erilaisuuden.

Vanhimpia edelleen toimivia madrasojaMuokkaa

Al-Karaouinen yliopistoa pidetään joskus vanhimpana yliopistona, mutta Ibn Khaldunin (k. 1406) mukaan se perustettiin vuonna 859 moskeijaksi eikä kouluksi.[9] Madrasoja ei tähän aikaan vielä ollut olemassa. Al-Azhar perustettiin jo madrasaksi. Vielä nykyäänkin se on identiteetiltään uskonnollinen oppilaitos eikä tiedeyliopisto.

Perustettu Maa Kaupunki Madrassa Viite
859   Marokko Fès Al-Karaouinen yliopisto [10][11] [12] [13]
970-972   Egypti Kairo Al-Azharin yliopisto
1065   Iran Isfahan Nizamiyya

LähteetMuokkaa

  1. Amira K. Bennison: The Great Caliphs, s. 41. Tauris, 2011.
  2. Bennison, 2011, 44
  3. Huff, T.E.: Early modern science. Islam, China, and the West. 3rd ed., s. 141. Cambridge University Press, 2017.
  4. Huff, 2017, 142
  5. Huff, 2017, 141
  6. Huff, 2017, 143
  7. a b Huff, 2017, 144
  8. Josef W. Meri: Medieval Islamic civilization : an encyclopedia, s. 457. ISBN 0-415-96690-6. Routledge, 2006. (englanniksi)
  9. Ian D.Morris: A mosque, a muslimah and a little white lie Tidbits of wisdom on the origins of islam. 28.2.2014.
  10. Esposito, John (2003). The Oxford Dictionary of Islam. Oxford University Press, 328. ISBN 0-19-512559-2. 
  11. Kettani, M. Ali. Engineering Education in the Arab World. Middle East Journal, 1974, 28(4):441.
  12. The Guinness Book Of Records, Published 1998,ISBN 0-553-57895-2, p. 242
  13. Paul L. Gaston (2010). The Challenge of Bologna, 18. ISBN 1-57922-366-4. 

Aiheesta muuallaMuokkaa