Mosul

Mosul eli Al-Mawṣil on Irakin toiseksi suurin kaupunki ja Ninawan kuvernoraatin keskus. Mosul sijaitsee Tigris-joen varrella maan pohjoisosassa, linnuntietä 355 kilometriä Bagdadista pohjoisluoteeseen. Vuonna 2024 Mosulin väkiluku oli noin 1 850 000.

Mosul (الموصل) Al-Mawṣil
Tigris-joki ja silta Mosulissa
Mosul
Koordinaatit: 36°22′N, 43°07′E
Valtio	Irak
Maakunta	Ninawa
Piirikunta	Mosul
Väkiluku (2024)	1 848 000
Aikavyöhyke	UTC+4
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Vuonna 2013 Mosulin kuvernoraatin Mosulin piirikunnassa arvioitiin asuvan noin 1,3 miljoonaa ihmistä (YK:n Irakin analyysiyksikön mukaan 43% koko kuvernoraatin 3 041 940 asukkaasta). Toinen, saksalaisen yksityishenkilön laskema väestöarvio (citypopulation.de) kertoi väkiluvuksi 1,475 miljoonaa asukasta (2011). Asukkaiden joukossa on useiden etnisten ryhmien ja uskontojen edustajia, kuten kurdeja, aramealaisia, arabeja ja turkkilaisia.

Maantiede

Mosulin kartta.

Mosulin historiallinen keskusta sijaitsee Tigrisjoen länsirannalla ja sitä vastapäätä on Assyrian muinaisen pääkaupunki Niniven rauniot. Nykyinen kaupunki on levinnyt myös muinaisten raunioiden ympärille. Matkaa Irakin pääkaupunki Bagdadiin etelässä on noin 360 kilometriä. Kaupungin arabiankielinen nimitys Al-Mawṣil on johdettu liittymistä tarkoittavasta sanasta waşala, joka puolestaan viittaa useisiin eri Tigrisin sivujokiin, jotka liittyvät yhteen virtaan Mosulin alueella. Itse kaupunki on rakennettu jokialangosta törröttävälle laakiolle. Mosul hallitsee alankoa samaan tapaan kuin Ninive ennen Mosulin perustamista. Paikan läpi on kulkenut historian saatossa useita kauppareittejä ja tämän takia kaupunki on ollut kaupan paikallinen keskus.

Ilmasto

Mosulissa kesät ovat kuumia ja kuivia ja talvet viileitä ja sateisia. Kuuminta on heinä- ja elokuussa, jolloin päivän keskilämpötila vaihtelee 24 °C:n ja 43 °C:n välillä. Touko- ja lokakuun välillä sadetta saadaan alle 30 millimetriä. Viileintä on tammikuussa, jolloin päivän keskilämpötila vaihtelee 2 °C:n ja 12 °C:n välillä. Suurin osa sateista saadaan marras- ja huhtikuun välisenä aikana. Vuosittainen sadanta on noin 360 millimetriä.

Mosulin ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 12,4 14,8 19,3 25,2 32,7 39,2 42,9 42,6 38,2 30,6 21,1 14,1 ka. 27,8 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 2,2 3,4 6,8 11,2 16,2 21,3 25,0 24,2 19,1 13,5 7,2 3,8 ka. 12,8 Sademäärä (mm) 62,1 62,7 63,2 44,1 15,2 1,1 0,2 0 0,3 11,8 45,0 57,9 Σ 363,6 Sadepäivät (d) 11,0 11,0 12,0 9,0 6,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,0 7,0 10,0 Σ 71 L ä m p ö t i l a 12,4 2,2 14,8 3,4 19,3 6,8 25,2 11,2 32,7 16,2 39,2 21,3 42,9 25,0 42,6 24,2 38,2 19,1 30,6 13,5 21,1 7,2 14,1 3,8 S a d a n t a 62,1 62,7 63,2 44,1 15,2 1,1 0,2 0 0,3 11,8 45,0 57,9 Lähde: WMO

Historia

Varhainen historia

500-luvulla rakennettu pyhän Elian luostari.

Myyttisen perimätiedon mukaan Mosulin perusti Rashidun -kalifaatin sotapäällikkö Utba bin Farqad Al-Salami vuonna 641. Arabit olivat valloittaneet alueen sassanidien hallitsemalta Persialta. Tätä ennen Mosulin alueella oli kaksi linnoitusta Tigrisjoen molemmin puolin. Itärannalla olleen linnoituksen nimi oli Ninive vanhan Assyrian pääkaupungin mukaan ja länsirannan linnoitus oli todennäköisesti vanha nestoriolainen luostari.

Kalifi Marwan II teki kaupungista Jaziran maakunnan pääkaupungin ja rakensi samalla teitä, sekä Tigriksen ylittäviä siltoja. Abbasidien vallan heiketessä Mosul päätyi arabiheimojen perustamien Hamdanidien ja Ukailidien dynastioiden haltuun. Arabeja seurasivat vuonna 1095 turkkilaiset Seldžukit ja heidän jälkeensä Zangidit ja lopulta Badr ad-Din Lu’lu. Zangidien ja Badr ad-Din Lu’lun valtakaudet olivat kasvun aikaa Mosulissa ja he rakennuttivat kaupunkiin useita rakennuksia ja puutarhoja, sekä korjauttivat vanhoja rakennuksia. Turkkilaisten hallitsijoiden valta päättyi Hülegün johtamien mongolien saapumiseen. Kaupunki säästyi ensin tuholta Badr ad-Dinin diplomatian avulla, mutta hänen poikansa valitsi myöhemmin väärän puolen sodassa ja Mosul tuhottiin vuonna 1261. Myöhemmin kaupunkia hallitsivat muun muassa Timur Lenk ja safavidit. Osmanit valtasivat kaupungin safavideilta vuonna 1535.

Osmanien valtakunta

Näkymää Mosuliin vuodelta 1932. Taustalla al-Nurin moskeijan minareetti.

Osmanihallitsijoiden asettamien paikallisten hallitsijoiden eli paššojen tavoitteena oli tavallisesti kerätä alueelta suurin mahdollinen taloudellinen hyöty ja heidän virkakautensa olivat usein lyhyitä. Vuosien 1638 ja 1700 välillä paššoja oli yhteensä 48. Hallinnollisesti Mosul oli pitkään Diyarbakırin eyaletin alainen sanjak. 1700-luvulla paššojen asemaa hallitsi al-Jalil-suku. Suvun perustaja Abd al-Jalil oli tullut tunnetuksi puolustaessaan kaupunkia Nadir Šahin joukkojen piiritystä vastaan. Saadakseen alueen kiinteämmin valtaansa Osmanit syöksivät viimeisen Jalil paššan vallasta vuonna 1834. Vuonna 1879 Mosulin sanjakista tehtiin hallinnollisesti vilayet. Itse kaupunki oli kuitenkin taantunut ja sitä vaivasivat sisäiset kiistat muslimien ja kristittyjen välillä, sekä kiistat eri kristittyjen suuntausten kesken.

Itsenäinen Irak

Maaöljy muutti laskusuhdanteen Mosulin historiassa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alueen ottivat haltuunsa britit, jotka olivat kiinnostuneita alueesta nimenomaan öljyn takia. Sykes–Picot-sopimuksen mukaan alueen olisi pitänyt siirtyä Ranskalle, mutta maa suostui brittien valta-asemaan, kun sille taattiin osuus alueen öljyvaroista. Osmanien valtakunnan raunioista syntynyt Turkin tasavalta vaati sekin aluetta itselleen. Kansainliitto päätti lopulta vuonna 1925 antaa alueen vastamuodostetulle Irakille. Uuden valtion keskus oli Bagdadissa. Mosul menetti myös asemansa vilayetin pääkaupunkina, entisen vilayetin alueista muodostettiin erilliset Mosulin, Kirkukin, Arbilin ja al-Sulaimaniyyan maakunnat. Vuonna 1969 Mosulin maakunta jaettiin vielä kahtia Dahukin ja Ninawan maakuntiin. Saddam Husseinin valtakaudella kaupungin väestöä pyrittiin arabialaistamaan ja etnisten puhdistusten kohteeksi joutuivat kaupungin kurdit, assyrialaiset ja Irakin turkmeenit. Heidän tilalleen tuotiin arabisiirtolaisia muualta maasta.

Väkivaltaisuudet

Irakin sodan jälkeen Mosulista tuli amerikkalaisten vastaisen liikkeen linnake. Pommi-iskujen ja ampumisten takia tuhannet kaupungin asukkaat lähtivät pakoon. Väkivaltaisuudet kiihtyivät amerikkalaisten vetäydyttyä vuonna 2011. 6. kesäkuuta 2014 Isis-järjestö ja sen kanssa liittoutuneet sunnalaiset heimosoturit hyökkäsivät kaupunkiin ja valtasivat sen. Irakin armeijan joukot pakenivat kaupungista noin 150 000 kaupungin asukkaan mukana. Irakin armeija, peshmerga, sunnalaiset heimotaistelijat ja šiialaiset asejoukot aloittivat lokakuussa 2016 hyökkäyksen Mosulin takaisinvaltaamiseksi. Hyökkäys eteni aluksi nopeasti, mutta hidastui joukkojen edetessä kaupunkialueelle. Tigrisjoen itäpuoleiset osat vallattiin toukokuuhun 2017 mennessä ja Isis-järjestön taistelijat saarrettiin lopulta Mosulin vanhaankaupunkiin. Irakin pääministeri Haider al-Abadi julisti voiton taistelussa heinäkuussa 2017 lähes yhdeksän kuukautta kestäneiden taistelujen jälkeen.

Isisin vastaisissa taisteluissa kuolleiden mosulilaisten määrä vaihtelee eri arvioiden mukaan tuhansista kymmeniin tuhansiin ja yli miljoona henkilöä päätyi pakolaisiksi. Aineelliset vahingot olivat mittavia etenkin Mosulin länsipuoliskolla. YK:n arvion mukaan noin 32 000 rakennusta kärsi vahinkoja. Kaupungin lentokenttä, rautatieasema ja sairaalarakennukset raunioituivat. Mosulin vanhakaupunki kärsi tuhoja etenkin taistelujen loppuvaiheessa ja Isisin jäsenet räjäyttivät siellä sijainneen kaupungin tunnetun maamerkin al-Nurin moskeijan minareetin.

Liikenne

Mosulin lentokentällä on yksi kiitotie, joka on rakennettu 1920-luvulla. Sotien jälkeen lentokenttä avattiin kansainväliselle liikenteelle 2007, mutta teknisten ja turvallisuusongelmien takia ensimmäinen kansainvälinen lento lähes 20 vuoden tauon jälkeen saapui vuonna 2009.

Mosulista on rauta- ja maantieyhteydet maan pääkaupunki Bagdadiin, sekä muihin irakilaisiin kaupunkeihin. Yhteyksiä on myös kohti Turkkia ja Syyriaa.

Väestö

Vuonna 2011 Mosulissa oli arviolta 1 475 000 asukasta. Väkivaltaisuudet 2000-luvulla ovat ajaneet tuhannet kaupungin asukkaat pakolaisuuteen. Suurin osa Mosulin asukkaista on sunnimuslimeja ja etniseltä taustaltaan he ovat arabeja ja kurdeja. Pienemmän ryhmän muodostavat kristityt, jotka jakautuvat useisiin eri kirkkokuntiin. Niitä ovat esimerkiksi nestoriolaiset, syyrialais-ortodoksit, kaldealaiset ja syyrialais-katolilaiset. Vielä pienempiä ryhmiä ovat roomalaiskatolilaiset, protestantit ja armenialais-ortodoksit, joiden yhteisöt ovat syntyneet muuttajien ja lähetystyön kautta. Kaupunkia ympäröivillä vuorilla on lisäksi jesidejä, šabakeja ja mandealaisia.

Arabit ja kurdit ovat historiallisesti olleet tasalukuisia ja muodostaneet kumpikin noin kolmasosan kaupungin väestöstä. Toisen kolmanneksen ovat muodostaneet vähemmistöt, kuten turkmeenit ja assyrialaiset. Arabit ovat historiallisesti keskittyneet vanhankaupungin muurien sisäiselle alueelle Tigrisjoen länsirannalla. Itärannan puolella on ollut kurdien ja turkmeenien muodostama enemmistö. Isis-järjestön otettua kaupungin haltuunsa suurin osa etnisistä vähemmistöistä on paennut kaupungista.

Koulutus ja kulttuuri

Mosulin yliopisto on perustettu vuonna 1967. Se antaa opetusta kaikkiaan sadassa eri oppiaineessa.

Mosulin museossa oli merkittävä kokoelma Assyrian aikaisia esineitä, mutta sotien aikana museon kokoelmia ryöstettiin ja vandalisoitiin.

Aiheesta muualla

• Mosul. Iraq Encyclopædia Britannica. britannica.com. Viitattu 26.9.2015. (englanniksi)
• Mosul falls to Kurds (11.4.2003) (englanniksi) (bbc.co.uk)
• The Islamic State’s Deadly Legacy, Mass Graves In Iraq 2.2015. iraqinews.com. Viitattu 26.9.2015. (englanniksi)