Avaa päävalikko
Perinteiseen asuun pukeutunut jesidimies.

Jesidit eli dasnilaiset ovat Irakissa ja muilla kurdialueilla Sindžarin vuoristossa asuva[1] etnis-uskonnollinen ryhmä. Jesidiläisyyden eli jesidismin harjoittajia on eri arvioiden mukaan 70 000–500 000[2] lähinnä Irakin, Syyrian ja Kaukasuksen alueella, eniten Irakissa. Jesidit ovat kansallisuudeltaan kurdeja ja he puhuvat kurmandžia sekä arabiaa.

Jesidismi on etninen uskonto, johon ei ole mahdollista kääntyä tai josta ei jesidien oman käsityksen mukaan ole mahdollista luopua. Jesidit voivat käydä kauppaa ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä muiden uskontojen edustajien kanssa, mutta esimerkiksi seurustelu tai avioliitto yhteisön ulkopuolelle ei tule kysymykseen.

Sisällysluettelo

Oppi ja uskomuksetMuokkaa

Jesidismi on yhdistelmä zarathustralaisuutta, manikealaisuutta, juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia. Jesidit uskovat Jumalaan, joka on heille vain luoja eikä vaikuta enää maailmassa, ja joka on yhtä aikaa hyvä ja paha.[1][3] Jesidien näkemyksen mukaan Jumala on jättänyt luomakunnan seitsemän pyhän olennon tai enkelin huomaan. Jumalan sijasta uskonnon keskushahmo on yleisesti riikinkukkona kuvattu enkeli Melek Ta'us. Jesidit eivät usko persoonalliseen pahaan. Islamin piirissä ”riikinkukkoenkeli” rinnastetaan usein Saatanaan, minkä vuoksi muslimit suhtautuvat jesideihin usein epäluuloisesti tai vainoavat näitä. Jesidit rukoilevat auringon suuntaan, ja he palvovat rituaaleissaan luonnonelementtejä: maata, tulta, vettä ja ilmaa. Jesidit uskovat sielunvaellukseen, mutta toisaalta he uskovat myös taivaaseen ja helvettiin. Jesidien myyttisen kertomuksen mukaan käärme pelasti luomakunnan tukkimalla Nooan arkkiin tulleen vuodon.[3]

Pyhiä kirjoja jesideillä on kaksi, Kitêba Cilwe ja Mishefa Reş. Pyhäpäivänään jesidit pitävät keskiviikkoa.

Pyhimykset ja pyhät paikatMuokkaa

 
Lalishin temppelin sisäänkäynti.

Jesidien merkittävin pyhimys on šeikki Adi ibn Musafiri[1] joka uudisti 1100-luvulla jesidismiä ja toi siihen vaikutteita islamista ja kristinuskosta. Hänet on haudattu Lalishiin Tigriin itäpuolelle Mosulin pohjoispuolelle, ja sinne tehdään pyhiinvaelluksia.

RituaalitMuokkaa

Jokaisen jesidin odotetaan tekevän ainakin kerran elämässään pyhiinvaellusmatkan Lalishiin. Pyhiinvaellus huipentuu rituaalikierrokseen temppelirakennuksen kammioissa, jossa jesidit ottavat vastaan kasteen kahdesta pyhästä lähteestä. He suutelevat käärmepatsasta temppelin suuaukolla ja kiertävät kolmesti šeikki Adin haudan.[3]

LevinneisyysMuokkaa

 
Jesidialueiden lippu

Jesidiläisyyden eli jesidismin harjoittajia on eri arvioiden mukaan 70 000 − 500 000[2] lähinnä Irakin, Syyrian ja Kaukasuksen alueella, eniten Irakissa. Uskonnon harjoittajat ovat kurdeja. Kurdien diasporan vuoksi jesidismi on levinnyt myös länsimaihin. Saksalainen europarlamentaarikko Feleknas Uca on jesidi.

VainotMuokkaa

 
Irakissa Isis-järjestöä paenneita jesidejä Newrozin pakolaisleirillä.

Jesidit laskevat joutuneensa historian varrella kansanmurhan uhriksi yhteensä 72 kertaa ennen Isis-järjestön vainoa.[3] Osan Irakista vuonna 2014 vallannut Isis-järjestö vainoaa jesidejä.[4] Elokuussa 2014 Isis murhasi ainakin kaksituhatta jesidiä, sieppasi yli viisituhatta ja raiskasi yli tuhat jesidinaista. Siepatut käännytettiin pakolla islamiin ja naiset myytiin orjiksi Isisin terroristeille.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Otavan Iso Tietosanakirja osa 3, palsta 1575
  2. a b Who, What, Why: Who are the Yazidis? Magazine Monitor. BBC. Viitattu 2.4.2015. (englanniksi)
  3. a b c d e Jumala on yhtä aikaa hyvä ja paha, ja hänen tahtoaan toteuttaa riikinkukkoenkeli – HS:n reportaasi jesidien pyhästä kaupungista HS.fi. Viitattu 10.10.2015.
  4. Yle, uutiset, 7.8.2014
    Koskinen, Martti: Etninen puhdistus uhkaa. Helsingin Sanomat 8.8.2014, s. A 21.
    Irak: Ainakin 500 jesidiä löydetty joukkohaudoista, osa haudattu elävinä Helsingin sanomat. Viitattu 10.8.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa