Shell

hollantilais-brittiläinen öljy-yhtiö

Shell plc (aik. Royal Dutch Shell[1]) on suuri kansainvälinen energiayhtiö. Yhtiötä pidetään hollantilais-brittiläisenä, koska se muodostui vuonna 1907 hollantilaisen Royal Dutch Petroleum Companyn ja brittiläisen The Shell Transport and Trading Companyn yhteenliittymänä. Vuodesta 2004 yhtiön emoyhtiö on ollut Britanniassa rekisteröity ja ensisijaisesti Lontoon pörssissä noteerattu Shell plc. Yhtiön pääkonttori on Lontoossa. Marraskuussa 2021 uutisoitiin Shellin pääkonttorin siirtymisestä Britanniaan.[2] Yhtiön toimitusjohtaja on Ben van Beurden ja hallituksen puheenjohtaja Andrew Mackenzie.

Shell PLC
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake LSE: RDSA
LSE: RDSB
Euronext: RDSA
Euronext: RDSB
NYSE: RDSA
NYSE: RDSB
ISIN GB00B03MLX29, GB00B03MM408
Perustettu 1907
Toimitusjohtaja Ben van Beurden
Puheenjohtaja Andrew Mackenzie
Kotipaikka Yhdistynyt kuningaskunta Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta
Toiminta-alue Maailmanlaajuinen
Toimiala Öljy ja polttoaineet
Tuotteet polttoaine, kemikaalit, maakaasu
Liikevaihto 306 miljardia USD
Henkilöstö 92 000
Kotisivu www.shell.com

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Shell-merkillä toimivat huoltoasemat omistaa St1.

Toiminta

muokkaa
 
Shellin kylmäasema.

Yhtiön päätuotteita ovat öljy, maakaasu ja petrokemian tuotteet. Shellillä on jakeluasematoimintaa ympäri Eurooppaa. Yhtiö kehittää myös uusiutuvia energiamuotoja, lähinnä biopolttoaineita.[3]

Shell ilmoitti vuonna 2010 lopettavansa polttoaineiden jakelun Suomessa ja etsivän toiminnoille ostajaa.[4] Shell myi lokakuussa 2010 Ruotsin ja Suomen huoltoasemaliiketoimintansa St1:n taustayhtiö Keelelle. Kauppaan kuului 340 huoltoasemaa Ruotsissa ja 225 Suomessa, raskaan kaluston polttoaineverkostot molemmissa maissa sekä Shellin Göteborgissa sijaitseva jalostamo. Huoltoasemat jatkavat toimintaansa lisenssillä Shell-brändin alla.[5]

Joulukuussa 2014 St1 osti Shellin Norjan huoltoasemaliiketoiminnan.[6]

Shellin käyttämä korkein öljynporauslautta on Ursa-öljynporauslautta.

Suomessa

muokkaa
 
Shell-huoltoasema Hakaniementorilla 1930-luvun alussa.
 
Shell HelmiSimpukka Lapualla

Shell oli pitkään vanhin Suomessa toimiva huoltoasemaketju. Suomen Shellin ensivaihe, Suomen Petrolintuonti Osakeyhtiö Masut, merkittiin kaupparekisteriin 14. syyskuuta 1911. Pääosakkaat olivat pietarilainen Naphta Industrie & Handelsgesellschaft Masut ja helsinkiläinen liikemies Wilhelm Bensow. Seuraavana vuonna Suomen Masut liittyi Royal Dutch Shell -yhtymän osaksi. Ensimmäisenä toimintavuotenaan Suomen Masut myi neljä miljoonaa litraa valopetrolia, 306 tonnia koneöljyä ja 10 000 litraa bensiiniä. Yhtiön toiminnan alkuajoista lähtien sen suurimpia asiakkaita oli SOK. Kesäkuun alussa 1913 yhtiön pääkonttori muutti Turusta Helsinkiin.[7]

Shellin simpukkamerkki otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1921. Samana vuonna Suomen Masut varasi 80 000 markkaa kampanjaan, jolla ostavalle yleisölle tehtäisiin tutuiksi "ensiluokkaiset yhtiön kauppaan tuomat Shell-merkkiset naftatuotteet". Masutin ensimmäinen bensiininmyyntikioski avattiin Turussa vuonna 1923, ja yhtiön ensimmäinen Helsingissä sijainnut jakeluasema aloitti toimintansa Unioninkadulla seuraavana vuonna. Kesäkuun alussa 1924 Masut teki jälleenmyyntisopimuksen juuri perustetun Suomen Mineraaliöljy Osakeyhtiön (SMÖ) kanssa, mutta liian innokkaasti laajentunut SMÖ päätyi velkoineen Masutin omistukseen vuonna 1928. Autokannan kasvun myötä Masutin bensiinin myynti ylitti lamppuöljyn myynnin vuonna 1926. Suomen Masut siirtyi elokuun alussa 1927 alankomaalaisen pääyhtiön omistukseen ja otti 24. heinäkuuta 1929 uudeksi nimekseen Suomalainen Shell Osakeyhtiö. Shell lakkautti Suomen Mineraaliöljy Oy:n vuonna 1945.[7]

Maailmanlaajuisen laman alla vuonna 1929 Shell rakennutti useita klassistisia huoltoasemia, joita suunnittelivat muiden muassa arkkitehdit Bertel Strömmer Tampereella ja Otto-Iivari Meurman Viipurissa. Shellin Helsingin keskustaan vuonna 1929 rakennuttama suuri huoltoasema jouduttiin kuitenkin vain muutamia vuosia myöhemmin purkamaan Lasipalatsin tieltä. Vuonna 1935 Shell voitti tarjouskilpailun Helsingin linja-autoasemalle rakennettavasta huoltoasemasta, ja tämä Suomen ja koko Euroopankin suurimmaksi mainostettu asema, joka esiintyi muun muassa elokuvassa SF-paraati (1940), toimi 1960-luvulle saakka. Helsingin kaupungin kanssa tehty kymmenen vuoden vuokrasopimus maksoi Shellille 150 000 markkaa vuodessa, mutta aseman myynti kattoi kulut täysin. "Huoltoasemien kuningattareksi" julistettu Tullinpuomin Shell valmistui Taka-Töölöön olympiavuonna 1952. Vuonna 1950 Suomessa oli 72 Shellin huoltoasemaa.[7]

1950-luvulla Shell herätti huomiota lahjoittamillaan lasten liikennekaupungeilla, joista ensimmäinen avattiin Helsingissä syyskuussa 1955. Tilaisuudessa sai ensiesityksensä Georg Malmsténin "Lasten liikennelaulu". Toinen liikennepuisto saatiin Tampereelle vuonna 1959. Shell aloitti televisiomainonnan TES-TV:ssä marraskuussa 1957. Vuonna 1960 Shellin huoltoasemia oli eri puolilla Suomea 289, mikä oli yli neljä kertaa enemmän kuin vuonna 1950. Ensimmäinen Shell-itsepalveluasema avattiin Turussa vuonna 1964, ja siitä lähtien itsepalveluasemat saivat nimen Nopshell. Vuonna 1967 yhtiö muutti nimensä Oy Shell Ab:ksi, ja samana vuonna aloitti toimintansa 500. Shell-huoltoasema Suomessa. Shell-asemien määrä Suomessa oli suurimmillaan vuonna 1969, jolloin niitä oli 521. Monet 1960-luvun aikana avatut uudet Shellin huoltoasemarakennukset oli tehty Kaija ja Heikki Sirenin laatimien tyyppipiirustusten mukaan.[7]

Vuonna 1973 Shellin osuus Suomen bensiininmyynnistä oli 27 prosenttia, mikä oli korkein luku toisen maailmansodan jälkeen.[7]

Vuonna 1985 Shellillä oli Suomessa 439 huoltoasemaa, joista noin viidennes oli SOK:n jäsenosuuskauppojen omistamia. Vuonna 1986 Suomen Shell täytti 75 vuotta ja toi sen kunniaksi markkinoille Helix-öljyt ja Formula Shell -bensiinit. Shell oli koko Suomen itsenäisyyden ajan maan suurin öljy-yhtiö vuoteen 1997 saakka. Vuonna 2008 Shellin markkinaosuus oli 14,2 prosenttia. Shellin ja SOK:n lähes 90 vuotta kestänyt, Suomen Petrolintuonti Osakeyhtiö Masutin perustamisesta alkanut yhteistyö päättyi vuonna 1998, jolloin S-ryhmä muodosti osuuskauppojensa omistamista eri ketjujen – enimmäkseen Shellin – huoltoasemista ABC-ketjun.[7]

 
Shellin entinen Suomen pääkonttori Vantaan Tikkurilassa. 1990-luvun toimistorakennuksessa on suuri ruudullinen lasipinta, ja pääoven edessä on muistomerkkinä öljynporauslaite.

2000-luvulla Shell mainosti näyttävästi yhteistyötään Ferrarin Formula 1 -tallin kanssa ja pyrki unohtamaan 1980- sekä 1990-luvulla tekemänsä yhteistyön McLaren-tallin kanssa. Vuoden 2008 lopussa Shellillä oli Suomessa 175 miehitettyä ja 50 "kylmää" asemaa. Suomen Shell julkaisi kaksi historiikkia vuosina 1986 ja 2001.[7] Vuonna 2022 Vantaan Tikkurilassa sijaitseva, vuonna 1991 valmistunut, entinen Shellin Suomen pääkonttori pääsi suojeltujen rakennusten joukkoon, kun Vantaan kaupunginmuseo katsoi sen olevan kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Shell ei enää suojeluhetkellä toiminut rakennuksessa, vaan pääkonttori on siirtynyt Destialle.[8] Energiayhtiö St1 aikoo muuttaa Shell-asemat St1-asemoiksi vuoteen 2025 mennessä.[9]

Tuotteet

muokkaa

Shell on kehittänyt yhteistyössä Ferrarin kanssa Shell V-Power- ja Shell V-Power Nitro+ -bensiinituotteet. Shell V-Power Nitro+ -bensiini tuli myyntiin vuonna 2012 kaikille Suomen miehitetyille Shell-jakeluasemille, Shell V-Powerin myynti alkoi Suomessa vuonna 2006. Nitro+ eroaa edeltäjästään Friction Modification -teknologialla, joka on kehitetty vähentämään kitkaa männän ja sylinterin seinämän välissä muodostamalla siihen suojaava kalvo. Kun moottorissa on vähemmän kitkaa, se toimii tehokkaammin. [10]

Arvostelu

muokkaa

Shelliä on arvosteltu muun muassa Nigerian toiminnan yhteydessä. Kirjailija ja ympäristöaktivisti Ken Saro-Wiwa johti ogonikansan kampanjointia Royal Dutch Shellin Nigerjoen suistossa tekemien öljynporausten aiheuttamia inhimillisiä ja ekologisia tuhoja vastaan. Aktivistit vaativat hallitusta korjaamaan tilannetta. Nigerian sotilashallitus tappoi Saro-Wiwan ja kahdeksan ogonikansan jäsentä marraskuussa 1995. Ken Saro-Wiwa sanoi: ”Tähän on tultu. Ne aikovat pidättää ja teloittaa meidät kaikki Shellin takia.[11] Kesäkuussa 2009 Shell lupautui maksamaan 15,5 miljoonaa dollaria Saro-Wiwan omaisille.[12]

Vuonna 2010 Shell sulki Nigerjoen suistoalueella putken, joka oli vuotanut öljyä kaksi kuukautta. Vuotojen, joita myös Exxon Mobil on aiheuttanut, syiksi on nimetty huono ylläpito ja heikko valvonta. Alueen soilla on tuhansia kilometrejä öljyputkia. Suistoon on 50 vuoden aikana vuotanut kaksi miljardia litraa raakaöljyä, enemmän kuin missään muualla.[13]

YK:n ympäristöohjelman UNEPin 2011 julkaiseman tutkimuksen mukaan 90 prosenttia saastumisesta on paikallisten asukkaiden syytä, ja se vapauttaa öljy-yhtiö Shellin lähes kaikesta vastuusta Nigerjoen suistoalueen saastumisessa. Tutkimuksen mukaan suurin osa öljyvuodoista on seurausta paikallisten asukkaiden toimista, kun he ovat sabotoineet öljyputkia ja varastaneet putkista öljyä. Suiston asukkaat ja kansalaisjärjestöt arvostelevat tutkimusta ankarasti; heidän mukaansa tutkimus on puolueellinen.[14] Raportti on Shellin maksama, ja sen tiedot ympäristötuhojen vastuun jakautumisesta perustuvat täysin Nigerian hallituksen tietoihin.[15]

 
Shellin huoltoasemat näyttävät suurin pirtein samanlaisilta sijainnista riippumatta. Kuva Kigalista, Ruandasta.

Arktinen öljynporaus

muokkaa

Heinäkuussa 2015 suomalaisaktivistit pyrkivät hidastamaan suomalaisen jäänmurtajan lähtöä avustamaan Shellin öljynporauksessa Tšuktšimerellä. Arktinen öljynporaus on kiistelty riski ilmastonmuutoksessa ja luonnossa.[16]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Shell suunnittelee nimenmuutosta, osakerakenteen yksinkertaistamista ja pääkonttorin muuttoa
  2. Ikävä pettymys Hollannille: Shell muuttaa pääkonttorinsa Britanniaan
  3. Tekniikka ja talous, 2.2.2010, Biopolttoaineet (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Shell myy Suomen toimintonsa Taloussanomat. 6.4.2010. Viitattu 6.4.2010.
  5. Shellin huoltamot ST1:lle - kyltit säilyvät (Internet Archive) Verkkouutiset. 27.10.2010. Arkistoitu 15.11.2011. Viitattu 27.10.2010.
  6. Noponen, Sami: St1 jälleen huoltamokaupoilla Taloussanomat. 18.12.2014. Viitattu 21.8.2018.
  7. a b c d e f g Jukka Vesterinen: Huoltoasemakirja, s. 164–171. Helsinki: Alfamer Oy, 2009. ISBN 978-952-472-086-1.
  8. Suojanen, Armi: Entinen Shellin pääkonttori Tikkurilassa suojellaan – Omistajayhtiön toimitusjohtaja oli aluksi harmissaan, nyt hän sanoo kaikkien voittavan Vantaan Sanomat. 12.5.2022. Viitattu 21.5.2022.
  9. Jaakko Mannermaa: Shell-huoltoasemat katoavat tienvarsilta yle.fi. 28.9.2023. Viitattu 20.12.2023.
  10. Tavallista kalliimpi erikoisbensiini tuli myyntiin Shell-asemille - "Vaikuttaa välittömästi" 26.10.2012. Markkinointi&Mainonta. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 4.7.2014.
  11. Naomi Klein, No logo, tähtäimessä brändivaltiaat, WSOY 2001, Niger s. 470, 542-546, Brent Star s. 537-9
  12. Shell maksaa Nigeriassa teloitettujen omaisille miljoonia 9. kesäkuuta 2009. Yleisradio. Viitattu 9. kesäkuuta 2009.
  13. Tämä öljyvuoto ei kiinnosta Tekniikka & Talous. 17.6.2010. Viitattu 6.5.2012.[vanhentunut linkki]
  14. Iltalehti 23.8.2010, Guardian: YK antaa Shellille liki puhtaat paperit Nigeriassa
  15. Outrage at UN decision to exonerate Shell for oil pollution in Niger delta The Guardian. 2010.
  16. Sillan ja meren välissä roikkuvat aktivistit saartaneet Fennicaa jo vuorokauden Greenpeace 30.7.2015

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Jukka Kortti: Suomessa vuodesta 1911: 90 vuotta. Shellistä. Shell 2001. ISBN 9789529137985.

Aiheesta muualla

muokkaa