Destia

tienrakennuksen infrastruktuurialan yritys

Destia Oy on infrastruktuurialan yritys ja alan markkinajohtaja Suomessa. Se suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää liikenneväyliä ja ympäristöjä liikenteelle, teollisuudelle ja elämiseen.[4]

Destia Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2008
Toimitusjohtaja Tero Kiviniemi[1]
Puheenjohtaja Tero Kiviniemi[2]
Kotipaikka Helsinki, Suomi[1]
Toimiala infra-ala
Liikevaihto Nousua 640,6 milj. euroa (2023)[3]
Liikevoitto Nousua 20,3 milj. euroa (2023)[3]
Tilikauden tulos Nousua 16,2 milj. euroa (2023)[3]
Henkilöstö Nousua 1 744 (keskim. 2023)[3]
Emoyhtiö Colas-konserni
Kotisivu www.destia.fi

Destia kuuluu ranskalaiseen infra-alalla toimivaan Colas-konserniin.[4]

Historia muokkaa

Kuninkaallinen Suomen Koskenperkausjohtokunta (1799–1809) muokkaa

Destian historia alkaa vuosina 1799–1809 Suomen alueella toimineesta ja Kustaa IV Aadolfin perustamasta Kuninkaallisesta Suomen Koskenperkausjohtokunnasta (Kungliga Finska Strömrensningsdirektionen). Sen toiminta laajeni sittemmin myös tieverkon, siltojen, rautateiden ja satamien rakentamiseen ja niiden ylläpitoon.[5]

TVH ja TVL 1925–1989 muokkaa

Vuonna 1925 perustettiin Tie- ja vesirakennushallitus (TVH), joka jatkoi tieverkon kehittämistä ja rakentamista Suomessa.[5]

TVH:ta seurasi Tie- ja vesirakennuslaitos TVL.[5]

Tielaitos (1990–2000) muokkaa

Vuonna 1998 Tielaitoksen hallinnolliset viranomaistehtävät erotettiin varsinaisesta tienpidosta, mutta tuotanto, suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito kuuluivat yhä viranomaistoimintaan. Tielaitos alkoi valmistautua avoimeen kilpailuun.[5]

Tieliikelaitos (2001–2006) muokkaa

Vuonna 2001 Tielaitoksen tuotanto ja hallinto erotettiin lopullisesti. Tiehallintoon siirtyi sekä tienpito että tienpidon tilaus.[5]

Tieliikelaitos taas alkoi kilpailla tiealan urakoista maarakennusyritysten kanssa. Kilpailu tosin avattiin vaiheittain, ja täysin avoimen kilpailun aika koitti tammikuussa 2005.[5] Tieliikelaitos oli valtion liikelaitos. Toukokuussa 2002 hallitus ehdotti, että sen nimeksi tulisi Tietapio.[6]

Destia valtiolla (2007–2013) muokkaa

Destia-nimi syntyi 14. helmikuuta 2007, kun Tieliikelaitos otti käyttöön sen markkinointinimenään.[5] Nimi voidaan juontaa latinan sanasta destinatus ("päättäväisyys") tai englannin sanasta destination ("määränpää").[5] Uusi nimi valittiin henkilöstön ja asiakkaiden keskuudessa toteutettujen haastattelujen ja testien perusteella. Nimi pyrkii olemaan kansainvälinen, erottuva ja positiivinen, mutta silti suomalaisen suuhun sopiva nimi.[7]

Vuoden 2008 alussa Destiasta tuli valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka perustettiin jatkamaan Tieliikelaitoksen liiketoimintaa.[5] Tammikuussa kerrottiin, että valtio suunnitteli liikelaitosjärjestelmänsä purkamista, sillä EU:n komissio oli moittinut Destian erikoisasemaa, joka suojasi sitä muun muassa konkurssilta.[8]

Lokakuussa 2009 eduskunta myönsi hallitukselle luvan luopua Destian osake-enemmistöstä äänin 103-61. Samalla tehtiin vastaavat päätökset myös työkoneiden huoltoyhtiö Raskonesta ja kaivosalan tutkimusyhtiö Labtiumista.[9] Samassa kuussa valtioneuvosto päätti eriyttää Destian lauttaliiketoiminnan erilliseksi kokonaan valtion omistamaksi valtionyhtiöksi. Suomen Lauttaliikenne Oy (Finferries) aloitti toimintansa tammikuussa 2010.[10]

Vuonna 2011 NCC Roads osti Destian ja Destia Kaluston asfalttipäällystepuolen liiketoiminnan. Kilpailuvirasto esitti ensin kaupan kieltämistä, mutta kun markkinaoikeus asetti kaupalle tiukat ehdot, se tyytyi päätökseen.[11]

Vuonna 2012 kerrottiin, että elinkeinoministeri Jyri Häkämies oli valmis viemään Destian, Altian, Editan ja Ekokemin pörssiin.[12]

Vuonna 2013 Destian liikevaihto oli vajaa 500 miljoonaa euroa.[13]

Destia Ahlström Capitalilla (2014–2020) muokkaa

Toukokuussa 2014 kerrottiin, että Suomen valtio myy Destian Ahlström Capitalille. Valtioneuvoston mukaan myynti selkeytti kilpailutilannetta infra- ja rakennusalalla.[13]

Heinäkuussa 2018 Destian toimitusjohtajana aloitti Tero Kiviniemi.[4]

Vuonna 2020 Destialla oli noin 1700 työntekijää ja sen liikevaihto oli noin 564 miljoonaa euroa. Se oli Suomen suurin infra-alan yhtiö.[4]

Destia Colas-konsernissa (2021–) muokkaa

Elokuussa 2021 kerrottiin, että Ahlström myy Destian ranskalaiselle Colas-konsernille, joka toimi 50 maassa.[4] Vuonna 2020 Colas-konsernin liikevaihdosta 45 prosenttia tuli Ranskasta ja 20 prosenttia muualta Euroopasta.[14]

Organisaatio muokkaa

Vuonna 2023 Destialla oli lähes 1750 työntekijää.[3] Destian liiketoimintaryhmiä ovat:[15]

  • Energia- ja teollisuuspalvelut
  • Kunnossapitopalvelut
  • Rata- ja kaupunkipalvelut
  • Väylä- ja asiantuntijapalvelut
 
Destian pääkonttori Tikkurilassa huhtikuussa 2022

Destia kuuluu ranskalaiseen infra-alalla toimivaan Colas-konserniin, joka taas kuuluu pörssilistattuun Bouygues-konserniin.[16] Vuonna 2023 Colasilla oli noin 65 000 työntekijää viidellä eri mantereella ja sen liikevaihto oli 16 miljardia euroa. Liikevaihdosta 71 prosenttia tuli väylärakentamisesta ja niiden kunnossapidosta, viidesosa rakennusmateriaaleista ja kaheksan prosenttia rautatierakentamisesta.[17]

Palvelut muokkaa

Destia suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa infrastruktuuria, kuten sähköverkkoja, siltoja, teitä ja ratoja, elinympäristöjä, telematiikka- ja valaistusratkaisuja.[17] Sen asiakkaita ovat muun muassa teollisuus- ja liikeyritykset, kunnat ja kaupungit sekä valtionhallinnon organisaatiot.[17]

Vuonna 2024 Destian palveluita olivat:[18]

  • Energiainfra
  • Kaupunkirakentaminen
  • Kestävät palvelut
  • Kiviaines ja kiertotalous
  • Kunnossapito
  • Pohja- ja kalliorakentaminen
  • Ratapalvelut
  • Suunnittelupalvelut
  • Teollisuusrakentaminen
  • Väyläpalvelut
  • Älykkään liikenteen ratkaisut

Destian ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Kelikeskus toimii syyskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin ympärivuorokautisesti. Sen tehtävä on varmistaa teiden laadukas talvikunnossapito koko Suomessa tuottamalla sääennusteita teiden kunnossapitäjien käyttöön.[19] Keskus on perustettu vuonna 1991.[20]

Projekteja muokkaa

Esimerkkejä Destian projekteista:

Tunnustuksia muokkaa

  • WSP Finlandin suunnittelema ja Destian rakennuttama Vantaan Kuninkaanmäessä sijaitseva kevyen liikenteen silta Sudentassu valittiin Vuoden sillaksi vuonna 2021.[36] Palkinnon myönsi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Silta sai myös European Steel Design Award 2021 –palkinnon Euroopan teräsrakenneyhdistysten kattojärjestöltä, jonka nimi on European Convention for Constructional Steelwork (ECCS).[37]

Lähteet muokkaa

  1. a b Destia Oy Kauppalehti. 22.5.2024. Viitattu 22.5.2024.
  2. Destia Oy - Päättäjät | Suomen Asiakastieto Oy www.asiakastieto.fi. Viitattu 25.7.2022.
  3. a b c d e Destian tilinpäätös ja vuosikertomus vuodelta 2023 julkaistu Destia. Viitattu 22.5.2024.
  4. a b c d e Ahlström myy Destian ranskalaisjätille Yle Uutiset. 26.8.2021. Viitattu 26.8.2021.
  5. a b c d e f g h i Historia Destia. Viitattu 25.7.2022.
  6. Tielaitoksen nimeksi Tietapio MTV Uutiset. 30.5.2002. Viitattu 21.5.2019.
  7. Tiennäyttäjä[vanhentunut linkki], Tiehallinnon tie- ja liikennealan tutkimus- ja kehitystyölehti
  8. Valtio suunnittelee liikelaitosten purkamista Yle Uutiset. 23.1.2008. Viitattu 25.7.2022.
  9. Pekka Vuoristo: Eduskunta antoi äänestäen luvan luopua enemmistöstä Destiassa Helsingin Sanomat. 10.10.2009. Viitattu 25.7.2022.
  10. Historia Finferries. Viitattu 25.7.2022.
  11. NCC saa ostaa Destian asfalttitoiminnan muttei ehdoitta Yle Uutiset. 9.11.2011. Viitattu 25.7.2022.
  12. AL: Häkämies veisi Altian ja Destian pörssiin Talouselämä. Viitattu 25.7.2022.
  13. a b Taloussanomat: Valtio myy Destian Ahlström Capitalille Ilta-Sanomat. 26.5.2014. Viitattu 25.7.2022.
  14. Perttu Räisänen: Miksi ranskalaisjätti Colas iski kyntensä juuri Destiaan? Yhtiö perustelee kauppaa muun muassa yhteisillä arvoilla ja mainitsee myös Destian osaamisen ”karuissa olosuhteissa” Kauppalehti. Viitattu 25.7.2022.
  15. Johto­ryhmä Destia. Viitattu 22.5.2024.
  16. Saara Niskanen: Destia aikoo kasvaa vauhdilla uuden omistajan kelkassa – Ammattiliitto povaa sopimuskiistoja Talouselämä. Viitattu 25.7.2022.
  17. a b c Tietoa meistä Destia. Viitattu 22.5.2024.
  18. Palvelut Destia. Viitattu 22.5.2024.
  19. Laura Heino: Kun pääkallokeli iskee, tästä Kumpulan hermokeskuksesta hälytetään suolauskalusto paikalle – 30 vuoden uran tehnyt Seppo Kaarto muistaa vielä ajan, jolloin tien kunto testattiin kengänpohjalla Helsingin Uutiset. 14.10.2021. Viitattu 2.9.2022.
  20. Seppo Kaarto työskentelee sään ja kelin parissa Destian Kelikeskuksessa – Ympärivuorokautinen valvontasesonki venyy syyskuusta huhtikuulle Seura.fi. 5.12.2021. Viitattu 2.9.2022.
  21. Sari Sainio: Valtava työmaa muuttuu uudeksi yritysalueeksi Akaassa, ensimmäiset junat tulevat kesäkuussa – ”Kaupungin ei ole tarkoitus tehdä voittoa” Aamulehti. 3.4.2021. Viitattu 2.9.2022.
  22. Harri Repo: Destialle iso 80 miljoonan euron urakka Espoon kaupunkiradalta – 4 vuodessa 4,5 km uutta kaksoisraidetta Tekniikka&Talous. 22.1.2024. Viitattu 22.5.2024.
  23. Destialle iso urakka Helsinki-Vantaalta Talouselämä. Viitattu 25.7.2022.
  24. Destia toimittaa HSL:lle sähköbussien latausinfran Rakennuslehti. 22.10.2020. Viitattu 2.12.2022.
  25. Valtava liikennekaaos alkaa tänään Helsingissä, kun kaikkien aikojen suurin katuremontti käynnistyy: Katso, miten remontti vaikuttaa arkeen Yle Uutiset. 28.2.2019. Viitattu 2.9.2022.
  26. Suomen legendaarisin ja suurin vesivoimalaitos täysremonttiin - turvallisuudesta on kysymys Talouselämä. Viitattu 25.7.2022.
  27. Kalajoelle asennetaan Suomen ensimmäinen sähköverkon ”tahtikone” – tätä se tarkoittaa Yle Uutiset. 16.2.2023. Viitattu 22.5.2024.
  28. Merja Mannila: Helsinkiläiset saivat ehdottaa parhaita katutyömaita – voittajat palkittiin Rakennuslehti. 8.10.2021. Viitattu 2.9.2022.
  29. Eeva Törmänen: Helsinkiin rakennetaan 4,5 km uutta ratikkareittiä – vaatii yhteensä 36 000 m2 paalulaattaa Tekniikka&Talous. Viitattu 2.12.2022.
  30. Destia rakentaa tuulivoimainfraa Mutkalammilla Rakennuslehti. 5.5.2021. Viitattu 2.12.2022.
  31. Lotta Jalli: Kalliit maakuntalennot ovat pian historiaa: 100 kilometrin päässä Helsingistä mullistetaan nyt koko Suomen lentoliikennettä Tekniikka&Talous. Viitattu 2.12.2022.
  32. Turun kaupungin katuja tulevaisuudessa kunnossa pitävän yhtiön, Desentin, työn laatua seurataan tarkasti Yle Uutiset. 27.2.2019. Viitattu 2.12.2022.
  33. Harri Repo: Valtatien työmaasta tuli uusiomateriaalien mallioppilas Hämeenkyrössä – ”muutosvastarinta vähentynyt” Tekniikka&Talous. Viitattu 2.12.2022.
  34. Mitä ihmettä? Moottoritie valmistuu kuukausia etuajassa ja pysyy budjetissa – monelle autoilijalle uusi Nelostie on kuin joululahja Yle Uutiset. 7.12.2021. Viitattu 2.9.2022.
  35. 126-vuotias suomalainen silta pannaan paraatikuntoon Talouselämä. Viitattu 25.7.2022.
  36. Eeva Törmänen: 20 metriä korkea Sudentassu painaa 219 tonnia mutta on keveän ja siron näköinen – palkittiin vuoden siltana Tekniikka&Talous. Viitattu 2.12.2022.
  37. Kuusijärven silta Sudentassu Vantaa. Viitattu 2.12.2022.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: