Sahalin 2 porauslauttoja Sahalinin koillispuolella
Sahalin 2 -porauslauttoja Sahalinin koillispuolella
 PA-B tuotantolautta

Molikpaq PA-A tuotantolautta
LUNA-A  tuotantolautta
Sahalin 2 -hankkeen porauslauttoja Sahalinin koillispuolella

Sahalin-2 (ven. Сахалин-2) on Venäjän Sahalinin alueelle, Sahalinin saaren koillispuolen Ohotanmeren merenalaisten öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntämiseen keskittynyt tuotantoprojekti. Sahalinskaja Energijan hallinnoimalla kahdella kentällä on yli miljardi tynnyriä öljyä ja yli 500 mrd. kuutiota kaasua.[1] Projektiin kuuluu Piltun-Astohskojen öljykenttä ja Lunskojen kaasukenttä. Projektiin kuuluu myös Venäjän ensimmäinen nesteytetyn maakaasun (LNG) vientisatama.

Sahalinin alue ja öljyntuotanto muokkaa

Rosneft on kerännyt Pohjois-Sahalinista öljyä 70 vuoden ajan. 1990-luvulla öljyetsijöihin liittyivät Shell, BP ja Exxon.[1] Huhtikuussa 1994 Shell ja japanilaisyhtiöt Mitsui ja Mitsubishi perustivat Bermudaan rekisteröidyn yhtiön Sahalinskaja Energija (eng. Sakhalin Energy Investment Company Ltd, SEIC, Sakhalin Energy). Vuodesta 2000 omistus jakautui: Shell 55 %, Mitsui 25 % ja Mitsubishi 20 %. Sahalinskaja Energijan hallinnoimalla kahdella kentällä on yli miljardi tynnyriä öljyä ja yli 500 mrd. kuutiota kaasua.[1] Shell ja Sahalinskaja Energija rakensivat vuonna 2005 Venäjän saarelle Sahalin suurta öljy- ja kaasuprojektia 20 mrd. $ investoinnilla.[1]

Sittemmin Venäjän valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom hankki määräävän aseman Sahalinskaja Energijasta. Vuonna 2014 omistusosuudet olivat: Gazprom 50% + 1 osake, Shell 27,5% - 1 osake, Mitsui (12,5%) ja Mitsubishi (10%).[2]

Vuonna 2022 Sakhalin Energysta puolet omisti Gazprom ja 27,5 %, 12,5 % ja 10 % osuudet Shell, Mitsui ja Mitsubishi. Kenttä toimitti noin 10% Japanin käyttämästä LNG-kaasusta.[3]

Shell ilmoitti helmikuussa 2022 eroavansa yhteisyrityksistä Gazpromin kanssa, joihin kuuluvat Sahalin-2:n lisäksi Salymin öljykenttä länsi-Siperiassa ja Gydanin kenttä Gydan niemimaalla sekä Nord Stream 2.[4]

Japani asetti pakotteita Venäjälle presidentti Putinin allekirjoitettua 1. heinäkuuta 2022 määräyksen Sahalin-2-projektin siirtämisestä venäläisomisteiselle yritykselle.[3] Jolleivat ulkomaiset omistajat vaadi osuuttaan kuukauden kuluessa niiden osuus huutokaupataan ja kaupasta saadut varat jäädytetään.[5] Pääministeri Fumio Kishidan mukaan Japani jatkaa Sahalin-2-osakkaana, koska se on tärkeää maan energiaturvallisuudelle.[6]

Pohjoismaiset yritykset mukana toimittajina muokkaa

Pohjoismaiset yritykset ovat tehneet sopimuksia Sahalin-2-projektiin 566 miljoonalla dollarilla. Pohjoismaisiin sopimuksiin sisältyivät: ABB:n kolme sopimusta, Aker Kvaernerin ja espoolaisen Quattrogeminin kaksi porauslauttaa ja ruotsalaisten SWECO ja Swedish Consafe Offshore toimittamat lauttojen palvelut.[1] Espoolainen Quattro rakennusyhtiöihin sisältyvä Quattrogemini rakensi perustan öljynporauslautoille 234 miljoonan dollarin kaupalla 4/2003–8/2005. Yrityksen mukaan hankkeeseen osallistui 2 500 ihmistä, joista 2 350 oli venäläistä. [1]

Kritiikki muokkaa

Ympäristöriskit muokkaa

Yhteensä 35 kansalaisjärjestön mukaan, kuten Sakhalin Environmental Watch, WWF, Greenpeace ja Maan ystävät, Sahalin 2 -öljyprojekti loukkasi ympäristönsuojelun varovaisuusperiaatetta ja olisi kansainvälisten määräysten vastainen.[1]

SwedWatch-ympäristöjärjestön mukaan projekti olisi johtanut läntisen Tyynenmeren harmaavalaiden sukupuuttoon ja olisi ollut uhka joillekin villilohikannoille. Suurena riskinä pidettiin mahdollisia öljypäästöjä, joiden puhdistus pohjoisen jääpeitteen alta olisi äärimmäisen vaikeaa. Projektin ympäristövaikutukset uhkaavat järjestön mukaan alkuperäisväestöä.[1]

Monet paikalliset ihmiset ja ympäristöjärjestöt kyseenalaistivat projektin kannattavuuden Venäjälle ja sen asukkaille. Euroopan kehityspankki (European Bank for Reconstruction and Development EBRD) edellytti rahoitukseen ympäristöarviointia, mutta lokakuussa 2005 jo puolet rakennelmista oli valmiina.[1]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa