Gydan niemimaa
Gydan niemimaa (ven. Гыда́нский полуо́стров, Gydanski polusotrov) on Venäjän pohjoisosissa Länsi-Siperiassa Karanmeren rannikolla sijaitseva niemimaa. Lounaassa sitä rajaa Tazinlahti, lännessä Obinlahti ja idästä Jenisein estuaari.[1][2][3] Aluehallinnollisesti Gydan niemimaan länsi- ja keskiosa kuuluvat Jamalin Nenetsian Tazin piiriin. Niemimaan itäosa on Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiriä.[3]
| Gydan niemimaa | |
|---|---|
 Gydan niemimaan sijainti Venäjän pohjoisosien kartalla. |
|
| Muut nimet | Гыданский полуостров ((venäjäksi)) |
| Sijainti | Länsi-Siperia, Venäjän pohjoisosat |
| Merialue | Jäämeri |
| Vesialue | Karanmeri |
| Pinta-ala | noin 160 000 km² |
| Korkein kohta | Gydan harjanne 161 m[1] |
| Valtio | |
| Valtio |
 Venäjä |
| Alue |
länsi- ja keskiosa: Tazin piiri (Jamalin Nenetsia); itäosa: Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri (Krasnojarskin aluepiiri) |
| Asutuskeskukset | kyliä mm. Antipajuta, Gyda, Nahodka, Nosok ja Tadebja-Jaha |
| Kielet |
venäjän kieli nenetsi |
Niemimaa on 400 km pitkä ja suunnilleen saman levyinen.[1][2] Gydan niemimaa muodostaa Länsi-Siperian alangon pohjoisimman osan. Nimimaa kattaa noin 160 000 neliökilometriä, joka vastaa suuruudeltaan lähes puolta koko Suomen pinta-alasta.
Ilmasto on ankara, yleispiirteiltään mannermaisen subarktinen.[1] Tammikuun keskilämpötila on -26 – -30 °C, heinäkuun +4 – +11,5 °C. Sademäärä on 200-300 mm vuodessa. Niemimaa kuuluu ikiroutavyöhykeeseen, ja siellä on monia termokarstijärviä, joista suurin on ollut Jambuto (Ямбуто).[1][3]
Kasvillisuus on matalaa tundraa, eteläosissa kuitenkin metsätundraa. Gydan niemimaalla virtaavia jokia ovat muun muassa Gydanlahteen laskevat Juribeijoki ja Gydajoki,[3] josta on niemimaan nimi on peräisin.
Hyvin harvaanasutulla niemimaalla väestön elinkeinoja ovat perinteisesti olleet poronkasvatus, metsästys ja kalastus.[1] Niemimaan kyliä ovat muun muassa Antipajuta,[4] Gyda,[5] Nahodka,[6] Nosok[7][8] ja Tadebja-Jaha (eli Tadebjajaha).[3]
Gydan luonnonpuisto muutetaan kansallispuistoksi muokkaa
Niemimaan pohjoisosassa on sijainnut vuodesta 1996 lähtien tiukasti suojeltu Gydan luonnonpuisto.[1][9] Joulukuussa 2019 kerrottiin luonnonpuiston muuttamisesta suojelustatukseltaan heikommaksi Gydan kansallispuistoksi.[10][11]
Petrokemian teollisuutta muokkaa
Niemimaan maaperän mesotsooiset sedimenttikerrokset sisältävät runsaasti maakaasu- ja öljyvarantoja.[1] Suurta osaa niistä ei ole ankarien luonnonolojen, infrastruktuurin vähäisyyden ja suurien etäisyyksien vuoksi hyödynnetty. Niemimaan eteläosassa Tazin piirin alueella on kuitenkin 2000-luvun alkuvuosina rakennettu tuotantoalue, josta siirtoputkiyhteys johtaa itään Krasnojarskin aluepiirin puolelle.
2010-luvun loppupuolella käynnistettiin Jamal-LNG-megahankkeen toinen vaihe, jossa petrokemian teollisuuden tuotantoalueet levittäytyivät Jamalin niemimaalta (muun muassa tuotantokäytössä oleva LNG-satama Sabetta) Obinlahden itärannan Gydan niemimaalle Tazin piiriin. Sinne, Utrenniksi kutsuttuun paikkaan (ven. Утренний), petrokemian suuryritys Novatek on rakentanut erityisesti vuosina 2018-2024 mittavaa nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalia ja kaasuteollisuuden tuotantokeskittymää.[12][13] Hallinnollisesti Utrennin terminaali on osa Sabettan satamaa.[14] Utrennin itäpuolelle on rakennettu Utrennin lentoasema.[15] Vuonna 2020 arvioitiin, että LNG-terminaali tulisi tuotantokäyttöön vuosien 2022-2024 aikana.[13][16]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Gydanski polusotrov (Гыданский полуостров) Sovremennaja illjustrirovannaja entsiklopedija. 2006. Viitattu 19.6.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b Gydanski polusotrov (Гыданский полуостров) Bolšaja sovetskaja entsiklopedija. 1969—1978. Viitattu 19.6.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e V. H. Peihvasser (glavnyi redaktor): Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNG - Pribaltika 1:3000 000. Sivu 160. (Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика) Minsk: Tribum (Тривум), 2006. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ Arkistoitu kopioIstoria sela Antipautan kylä, antipauta.ru. Arkistoitu 1.7.2022. Viitattu 19.6.2022. (venäjäksi)
- ↑ Arkistoitu kopioIstoria poselenija Gydan kylä, admgyda.ru. Arkistoitu 1.12.2021. Viitattu 19.6.2022. (venäjäksi)
- ↑ Arkistoitu kopioIstoria poselenija Nahodkan kylä, dmnahodka.ru. 25.4.2013. Arkistoitu 7.12.2021. Viitattu 19.6.2022. (venäjäksi)
- ↑ Носок первым отметил День оленевода (Mobiili internet tuli saataville Nosokin kylään ensimmäistä kertaa) Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri, taimyr24.ru. 18.10.2021. Viitattu 20.6.2022. (venäjäksi)
- ↑ Носок первым отметил День оленевода (Nosok juhli ensimmäisenä poronhoitajien päivää) Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri, taimyr24.ru. 12.4.2022. Viitattu 20.6.2022. (venäjäksi)
- ↑ Gydanski zapovednik (Gydan luonnonpuisto) oopt.info. Viitattu 19.6.2022. (venäjäksi)
- ↑ Преобразование государственного природного заповедника «Гыданский» в национальный парк «Гыданский» (Gydan luonnonpuiston muuttamisesta Gydan kansallispuistoksi) Gydan kansallispuisto, gdanskiynp.ru. 14.12.2019. Viitattu 21.6.2022. (venäjäksi)
- ↑ Natsionalnyi park Gydanski (Gydan kansallispuisto, национальный парк «Гыданский») Gydan kansallispuisto, gdanskiynp.ru. Viitattu 21.6.2022. (venäjäksi)
- ↑ Atle Staalesen: Here comes Russia’s next grand Arctic seaport thebarentsobserver.com. 12.6.2019. Viitattu 19.6.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Atle Staalesen: Планируемый арктический терминал станет вдвое больше thebarentsobserver.com. 24.4.2020. Viitattu 19.6.2022. (venäjäksi)
- ↑ Utrenny Terminal arcticspg.ru. Viitattu 18.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Aeroport Utrenni (Аэропорт Утренний) arcticspg.ru. Viitattu 18.5.2023. (venäjäksi)
- ↑ Atle Staalesen: Ships flock in icy Ob Bay as new grand seaport rises thebarentsobserver.com. 16.12.2019. Viitattu 19.6.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gydan niemimaa Wikimedia Commonsissa
