Rosneft (ven. Роснефть) on Venäjän kolmanneksi suurin yhtiö ja yksi maailman suurimmista öljyntuottajista. Rosneft on pääosin Venäjän valtion omistama yritys ja se noteerataan Moskovan pörssissä. Myös talouslehti Forbesin kevään 2012 listauksen mukaan Rosneft oli Venäjän 3. suurin; maailman listalla yhtiön sijoitus oli 71.[3]

Rosneft
Yritysmuoto PAO
Osake MCXROSN
LSE: ROSN
ISIN RU000A0J2Q06, US67812M2070
Perustettu 1993
Toimitusjohtaja Igor Setšin
Puheenjohtaja Gerhard Schröder
Kotipaikka Moskova, Venäjä
Toimiala öljy
Liikevaihto Nousua 6 014 mrd. RUB (2017)[1]
Liikevoitto Laskua 624 mrd. RUB (2017)[1]
Nettotulos Nousua 297 mrd. RUB (2017)[1]
Henkilöstö Nousua n. 302 100 (keskim. 2017)[1]
Omistaja Venäjän federaatio (50 %)[2]
Kotisivu www.rosneft.com

Historia muokkaa

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Venäjän öljy-yhtiöt muodostivat vapaaehtoisen Rosneftegaz -liittouman, joka korvasi käytännössä entisen Neuvostoliiton öljyministeriön. Päätös öljyalan yksityistämisestä tehtiin marraskuussa 1992 ja pian tämän jälkeen syntyivät ensimmäiset kolme vertikaalisesti integroitua öljy-yhtiötä: Lukoil, Surgutneftegaz ja Jukos. Yhtiöt oli muodostettu yhdistämällä toisiinsa useita eri tuotantolaitoksia, jalostamoja ja markkinointiyhtiötä, mutta yhdessä nämä muodostivat vain murto-osan kaikista Venäjällä tuolloin toimineista öljyalan yrityksistä. Loput annettiin vastaperustetun valtionyhtiö Rosneftin valvonnan alaisuuteen, ja kun Venäjän valtiolliset öljyvarat oli saatu yhdistettyä se nousi maan suurimmaksi öljy-yhtiöksi vuonna 1993.[4]

Yhtiön valtava koko yhdistettynä Venäjän epävakaaseen taloustilanteeseen 1990-luvun alussa tarkoitti kuitenkin, että Rosneftin pilkkominen ja yksityistämiset jatkuivat. Rosneft joutui luopumaan monista tärkeistä osistaan vuosien 1993–1995 aikana, kun uusia yksityisiä öljy-yhtiöitä, kuten Bašneft, Sidanco ja Sibneft perustettiin – monet näistä yhtiöistä olivat ns. oligarkkien hallussa. Rosneftin omistukset olivat vähentyneet vain kahdeksaan tuotantolaitokseen, neljään jalostamoon ja 17 markkinointiyhtiöön, kun yhtiö muuttui itse osakeyhtiömuotoiseksi vuonna 1995. Rosneftin öljyntuotanto vähenikin koko 1990-luvun ajan.[4]

Rosneftin asema vahvistuu muokkaa

 
Rosneftin pääkonttori Moskovassa.

Vuoden 1998 talouskriisin jälkeen ajatus vahvasta öljyalan valtionyhtiöstä sai kannatusta ja presidentiksi noussut Vladimir Putin tuki voimakkaasti ajatusta Rosneftin nostamisesta jälleen merkittäväksi tekijäksi. Osana tätä prosessia Rosneft hankki tytäryhtiöidensä vähemmistöosuudet itselleen ja teki ensimmäisen yrityskauppansa vuonna 2003 hankkimalla Severnaja Neftin.[4]

Vuosina 2004–2005 Rosneftin itsenäisyys oli vaakalaudalla, kun yhtiötä suunniteltiin yhdistettäväksi valtio-omisteisen kaasuyhtiön Gazpromin kanssa. Yhtiön pelastukseksi on arveltu koituneen konkurssiin menneen Jukosin Yuganskneftegaz -tuotantoyksikön hankinta huutokaupassa, mihin Gazprom ei voinut osallistua.[4] Yuganskneftegazista tuli Rosneftin suurin tuotantoyksikkö, jonka öljykentiltä Hanti-Mansiassa pumpattiin vuosina 2008–2010 yli puolet koko Rosneftin öljytuotannosta (vuonna 2010 yhteensä 115,8 miljoonaa tonnia).[5][6]

Rosneft listautui heinäkuussa 2006 Lontoon ja Moskovan pörsseihin, joissa sen osakkeita myytiin noin 10,4 miljardin dollarin arvosta. Listautuminen oli historian kuudenneksi suurin ja Rosneftin arvoksi arvioitiin tuolloin noin 79,8 miljardia dollaria. Tarkoituksena oli yksityistää yritys kolmen vuoden sisällä. Kuitenkin keväällä 2007 yritys luokiteltiin Venäjän kannalta strategiseksi yritykseksi. Tämän arveltiin merkitsevän, että Venäjän valtio ei alenna omistustaan alle 75 prosentin.[7][8][9]

Venäjän teollisuus- ja energiaministeri Viktor Hristenko ilmoitti kesäkuussa 2007 antavansa itäisen Siperian porausoikeudet valtioenemmistöisille Rosneftille ja Gazpromille, jotka halusivat tutkia erityisesti Sahalinin alueita ja Magadanin alueita.[10] Toisaalla Moskovassa Rosneft aloitti neuvottelut Jukosin vanhan pääkonttorirakennuksen ostamisesta Prana-yhtiöltä. Tämä salaperäinen yhtiö oli voittanut rakennuksen huutokaupassa. Venäläinen talouslehti Kommersant epäili kyseessä olleen Rosneftin ja Jukosin velkoihin liittyvä järjestely.[11][12][13]

Igor Setšin nimitettiin Rosneftin toimitusjohtajaksi toukokuussa 2012. Setšin kuuluu Vladimir Putinin lähipiiriin ja hänen nimityksensä julkistettiin samalla, kun Putin aloitti uuden presidenttikautensa.[14] Vuoden lopulla Rosneft pääsi sopuun yrityskaupasta, missä se osti TNK-BP:n brittiläiseltä BP:ltä ja neljältä venäläiseltä liikemieheltä kokonaisarvoltaan noin 55 miljardin dollarin sopimuksella. Kaupan myötä Rosneft nousi maailman suurimmaksi noteeratuksi öljy-yhtiöksi ohi Exxon Mobilin. Samalla BP:n omistusosuus Rosneftistä nousi noin 20 prosenttiin.[15]

Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder valittiin Rosneftin hallituksen puheenjohtajaksi syksyllä 2017 yhtiön pääomistajan, Venäjän hallituksen, ehdotuksesta. Schröderin suostumus tehtävään herätti Saksassa arvostelua.[16]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Annual Report 2017 (PDF) Rosneft. Viitattu 1.2.2019. (englanniksi)
  2. Shareholder structure 1.1.2019. Rosneft. Viitattu 1.2.2019. (englanniksi)
  3. The World's Biggest Public Companies (PDF) forbes.com. Forbes. Viitattu 22.8.2012. (englanniksi)
  4. a b c d Henderson, James: Rosneft – On the Road to Global NOC Status? (PDF) 1/2012. Oxford Institute for Energy Studies. Viitattu 8.2.2019. (englanniksi)
  5. Yuganskneftegaz rosneft.com. Rosneft. Viitattu 6.8.2012. (englanniksi)
  6. Production and Development rosneft.com. Rosneft. Viitattu 6.8.2012. (englanniksi)
  7. Russia: Rosneft Debuts On London Stock Exchange RFE/RL. Viitattu 19.7.2007. (englanniksi)
  8. Rosneft's London debut: Yawn CNN Money. Viitattu 19.7.2007. (englanniksi)
  9. http://www.kommersant.com/p766408/Rosneft_Strategic_Enterprise/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. State Companies Divide up Continental Shelf 4.6.2007. Kommersant. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 29.6.2007. (englanniksi)
  11. http://www.kommersant.com/p777942/YUKOS/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. http://www.kommersant.com/p-10930/Prana_Rosneft_Yukos_/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. http://www.kommersant.com/p770124/Yukos,_Prana,_Rosneft/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. Putin's energy tsar named as Rosneft CEO Financial Post. 22.5.2012. Viitattu 7.2.2019. (englanniksi)
  15. Soldatkin, Vladimir & Callus, Andrew: Rosneft pays out in historic TNK-BP deal completion 21.3.2013. Reuters. Viitattu 8.2.2019. (englanniksi)
  16. Kerola, Päivi & Tikka, Iida: Venäläinen öljyjätti Rosneft valitsi Saksan entisen liittokanslerin Gerhard Schröderin hallituksensa puheenjohtajaksi yle.fi. 29.9.2017. Yle Uutiset. Viitattu 2.2.2019.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rosneft.