Wikipedia

Lukoil

venäläinen öljy-yhtiö

PAO Lukoil (ven. ПАО «Лукойл») on venäläinen öljy-yhtiö. Se on Venäjän suurimpia yrityksiä ja maailman suurimpia yksityisiä öljy-yhtiöitä. Lukoilin merkittävänä omistajana on oligarkki Vagit Alekperov, joka yksityisti osan itselleen vuonna 1993.

Lukoil
Yritysmuoto PAO
Osake MCX: LKOH
NASDAQ: LUKOY
LSE: LKOD
FWB: LUK
ISIN RU0009024277, US6778621044
Perustettu 1991
Toimitusjohtaja -
Kotipaikka Moskova, Venäjä
Toimiala öljy, kaasu, sähköntuotanto
Liikevaihto Nousua 5 937 mrd. RUB (2017)[1]
Liikevoitto Nousua 506,5 mrd. RUB (2017)[1]
Nettotulos Nousua 420,4 mrd. RUB (2017)[1]
Henkilöstö Laskua n. 103 600 (keskim. 2017)[2]
Kotisivu www.lukoil.com

Talousjulkaisu Forbesin kevään 2012 listauksessa yhtiö luokiteltiin Venäjän toiseksi ja maailman 68:nneksi suurimmaksi julkisesti noteeratuksi yhtiöksi.[3] Vuoden 2014 listauksessa yhtiön sijoitus oli pudonnut: se oli tällöin Venäjän 4:nneksi suurin ja maailman 83:nneksi suurin julkisesti noteerattu yhtiö.[4]

Historia muokkaa

 
Lukoilin pääkonttori Moskovassa.

Lukoil muodostui vuonna 1991, kun Hanti-Mansian kaupunkien mukaan nimetyt pienemmät öljy-yhtiöt Langepasneftegas, Uraineneftegaz ja Kogalymneftegaz yhdistyivät (näistä nimi LUKoil). Kahden vuoden kuluttua tämä valtionyhtiö yksityistettiin. Lukoilin silloinen toimiva johto, Vagit Alekperovin säestyksellä, yksityisti itselleen merkittävän osuuden.[5] Operaation yhtenä avustajana toimi toinen oligarkki Nikolai Tsvetkov.[6]

Alekperov oli Lukoilin pääjohtaja sen perustamisesta huhtikuuhun 2022 asti, jolloin ilmoitettiin hänen erostaan syytä ilmoittamatta. Taustalla oli, että Lukoil oli maaliskuussa 2022 vaatinut Venäjän sotatoimien lopettamista Ukrainassa.[7] Yrityksen hallituksen puheenjohtajana toiminut Ravil Maganov kuoli 1. syyskuuta 2022 epäselvissä oloissa. Hän putosi tai hänet pudotettiin Moskovan TsKB-sairaalan ikkunasta.[8] Lukoilin ilmoituksen mukaan hän kuoli sairauteen. Venäjän tutkintakomitean mukaan kuolema oli itsemurha, mutta julkisessa keskustelussa on ihmetelty sitä, että tämä oli seitsemäs Venäjän energia-alan johtajan hämärä kuolema Venäjällä vuoden 2022 aikana.[9] Maganovia tehtävässä seurannut Vladimir Nekrasov kuoli 2023.[10]

Liiketoiminta muokkaa

Lukoililla on öljyntuotantoa Venäjän ohella muun muassa Azerbaidžanissa, Egyptissä, Kazakstanissa ja Uzbekistanissa. Yhtiö osallistuu öljynetsintään ja selvittelee tai valmistelee tuotantoa muun muassa Egyptissä, Ghanassa, Irakissa, Kolumbiassa, Norsunluurannikolla, Romaniassa, Saudi-Arabiassa, Sierra Leonessa, Venezuelassa, Vietnamissa.[11]

Yhtiön jalostamot ja muut petrokemian teollisuuslaitokset sijaitsevat Venäjän ohella muun muassa Bulgariassa, Hollannissa, Italiassa, Romaniassa ja Ukrainassa.[11]

Huoltoasemat muokkaa

Lukoililla oli vuoden 2011 vuosikertomuksen mukaan huoltoasemia useissa Euroopan maissa, kuten Venäjällä, Baltian maissa, Belgiassa, Italiassa, Luxemburgissa, Moldovassa, Montenegrossa, Puolassa, Romaniassa, Serbiassa, Slovakiassa, Tšekissä, Turkissa, Valko-Venäjällä ja Unkarissa.[11] Huoltoasemat kulkevat pääsääntöisesti Lukoil-tuotemerkin alla. Vielä vuoden 2014 alussa yhtiöllä oli huoltoasemaverkosto myös Ukrainassa, mutta se jouduttiin myymään ainakin nimellisesti pois Venäjän Ukrainan sotatoimien ja Boikotoi venäläisiä tuotteita! -kampanjan seurauksena romahtaneen myynnin tuloksena.[12]

Lukoil hankki itselleen huoltamoketjun Suomesta vuonna 2005 ostamalla Teboilin koko osakekannan.[13]

Yhdysvalloissa Lukoil osti vuonna 2011 yhdysvaltalaiselle Getty Oilille kuuluvan käyttöomaisuuden ja aloitti näin huoltamotoimintansa Yhdysvalloissa. Amerikkalainen ConocoPhillips osti vuonna 2004 Venäjän valtiolle kuuluneen 7,6 % osuuden Lukoilista ja allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan ostajan osuus Lukoilista voi edelleen nousta 20 %:iin.lähde?

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c Consolidated Financial Statements 2017 (PDF) lukoil.com. Lukoil. Viitattu 18.1.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Corporate Responsibility Report 2017 (PDF) lukoil.com. Lukoil. Viitattu 18.1.2019. (englanniksi)
  3. ↑ The World's Biggest Public Companies (pdf) Forbes, forbes.com. Viitattu 22.8.2012. (englanniksi)
  4. ↑ The world biggest companies - Russia forbes.com, viitattu 17.3.2015, (englanniksi)
  5. ↑ The World's Billionaires: Vagit Alekperov Forbes.com (englanniksi)
  6. ↑ The World's Billionaires: Nikolai Tsvetkov Forbes.com (englanniksi)
  7. ↑ Lukoilin pääjohtaja erosi Demokraatti.fi. 21.4.2022.Viitattu 21.4.2022
  8. ↑ Paananen, Arja: Venäjän media: Lukoilin johtaja putosi sairaalan ikkunasta ja kuoli Ilta-Sanomat. 1.9.2022. Viitattu 1.9.2022.
  9. ↑ Pekka Hakala: Lukoil-johtajan kuolema jo seitsemäs epäselvä tapaus. Helsingin Sanomat, 3.9.2022. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.9.2022.
  10. ↑ Nuutinen, Anna: Öljy-yhtiö Lukoilin hallituksen puheenjohtaja kuoli yllättäen Venäjällä Ilta-Sanomat. 24.10.2023. Viitattu 24.10.2023.
  11. ↑ a b c Lukoil Annual Report 2011 (PDF) lukoil.com. Lukoil. Arkistoitu 27.10.2012. Viitattu 15.8.2012. (englanniksi)
  12. ↑ Russian food industry loses $100 million from Ukrainian boycott 21.9.2014. euromaidanpress.com. Viitattu 2.3.2015. (englanniksi)
  13. ↑ Lukoil osti Teboilin osakekannan (Arkistoitu – Internet Archive) Teboil

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lukoil&oldid=22094726”