Wikipedia

Saudi-Arabian historia

Saudi-Arabian historialla tarkoitetaan nykyisen Saudi-Arabian alueen historiaa.

Varhaishistoria muokkaa

Arabian niemimaalla on elänyt metsästäjä-keräilijäkansoja jo 15 000–20 000 vuotta sitten. Jääkauden päättyessä ilmasto kuivui, niityt muuttuivat aavikoiksi ja joenuomat kuivuivat vadeiksi. Kun metsästys ja keräily eivät enää elättäneet ihmisiä, alettiin harjoittaa paimentolaisuutta.[1] Arabian niemimaata ympäröineet vesistöt tarjosivat suhteellisen helpon pääsyn läheisiin Lähi-idän ja Egyptin sivilisaatioihin. Tämä mahdollisti kaupankäynnin, ja koska nämä sivilisaatiot olivat vauraita, monet tavarat kulkivat niiden välillä. Arabian rannikolla oli hyvät mahdollisuudet hyötyä tästä kaupasta. Suurin osa kaupankäynnistä keskittyi nykyisten Omanin ja Bahrainin alueiden ympärille, mutta myös niemimaan lounaisosassa, nykyisen Jemenin ja Saudi-Arabian eteläosan alueella asuneet hyötyivät kaupankäynnistä.[2][3]

 
Arabian niemimaa ja Lähi-Itä noin vuonna 1000 eaa.

Eteläisen Arabian alueen ilmasto ja topografia mahdollistivat myös suuremman maatalouden kehittämisen kuin Persianlahden rannikolla. Jemenin alueella runsaat sateet mahdollistivat ihmisten ruokkimisen, ja suitsukkeen ja mirhan vienti toi alueelle vaurautta. Tämän myötä alueen sivilisaatio kehittyi noin vuonna 1000 eaa. Alueen kansat asuivat pienissä kuningaskunnissa tai kaupunkivaltioissa, joista tunnetuin on Saba, josta Vanha testamentti käytti nimitystä Sheba. Rannikkoalueiden ulkopuolella Arabian niemimaan ankara ilmasto ja aavikko- ja vuoristomaisemat rajoittivat maatalotta, ja tekivät niemimaan sisäosasta vaikeasti saavutettavia. Paikoin keitaat mahdollistivat pienviljelyn harjoittamisen.[2][3]

Noin vuonna 1000 eaa. väestön aineelliset olosuhteet alkoivat parantua, sillä kamelien satuloimiseksi kehitetty menetelmä mahdollisti suurempien kuormien kuljettamisen. Kameli oli ainoa eläin, joka pystyi ylittämään karua maastoa luotettavasti. Tämä antoi alueen asukkaille mahdollisuuden hyötyä kaupasta, joka aiemmin oli kiertänyt Arabian. Tämä kaupankäynnin lisääntyminen johti kaupunkien muodostumiseen, sillä niissä kyettiin huoltamaan aavikon poikki kulkevia kamelikaravaaneja. Näistä vauraimmiksi kaupungeiksi nousivat Petra nykyisen Jordanian ja Palmyra Syyrian alueella. Ne hyötyivät sijainnistaan suhteellisen lähellä Välimeren alueen markkinoita. Pienempiä karavaanikaupunkeja kehittyi myös Arabian niemimaalla. Näistä tärkein oli Mekka, jonka menestys johtui myös alueen pyhäköistä, joissa arabit vierailivat kaikkialta niemimaan alueelta. Esi-islamilaisena aikana Arabian niemimaalla harjoitettiin luonnonuskontoja. Näissä tunnustettiin useita jumalia ja niiden palvomiseksi oli omat rituaalinsa. Tietyt paikat ja vuodenajat olivat pyhiä ja niitä oli kunnioitettava. Näissä paikoissa ja näinä ajankohtina erityisesti sodankäynti oli kiellettyä, ja tällöin oli suoritettava tiettyjä rituaaleja. Näistä rituaaleista tärkein oli pyhiinvaellus ja Mekka oli tunnetuin pyhiinvaelluspaikka.[2][3]

Arabien osallistuessa kaupankäyntiin, saivat he myös kontaktin ulkomaailmaan. Mashriq, eli arabimaailman itäosa, oli jo vuosisatoja ennen islamin tuloa ollut roomalaisten ja persialaisten vallassa. Näitä alueita rajaavat arabiheimot joutuivat näin osaksi suurvaltapolitiikkaan. Vuoden 400 jaa. jälkeen molemmat imperiumit maksoivat arabiheimoille eteläisten rajojen suojelemisesta ja vastustajiensa raja-alueiden ahdistelusta.[2][3] Kaupankäynnin myötä aatteet ja ihmiset matkustivat ympäri Arabiaa ja vuoteen 500 tultaessa arabimaailma oli uskonnollisesti monimuotoinen. Niemimaalla oli laajalti luonnonuskontojen edustajia ja vakiintuneita kristittyjen ja juutalaisten yhteisöjä. Etenkin nykyisen Jemenin alueella eli runsaasti juutalaisia, mutta he olivat tärkeä väestönosa myös Medinan alueen keidasyhteisöissä.[2][3]

Islamin tulo muokkaa

Islaminuskon mukaan profeetta Muhammed perusti islamin Hijazin alueella Arabian niemimaalla 600-luvun alussa.[4] Mekka muuttui islamilaisen pyhiinvaelluksen kohteeksi, ja siitä tuli maailmanlaajuisen islamilaisen sivilisaation pyhin kaupunki. Islamilaisten valtakuntien keskukset sijaitsivat kuitenkin muualla, kuten Syyriassa tai Irakissa. Koko Lähi-idän laajuinen arabivaltio alkoi hajota jo 700-luvulla, ja Arabian niemimaa kuului sen jälkeen eri hallitsijoiden alaisuuteen. 1500-luvulla se siirtyi osaksi Osmanien valtakuntaa.

Ensimmäinen ja toinen saudivaltio muokkaa

 
Ensimmäinen saudivaltio 1744–1814.
 
Toinen saudivaltio (1823–1891) suurimmillaan

1700-luvulla Muhammed ibn al-Wahhab perusti sittemmin wahhabilaisuutena tunnetun puritaanisen uskonlahkon, jonka kannattajaksi Nejdia hallinnut Saudin suku liittyi. Heimoliittoihin perustuva saudien ensimmäinen valtio vaikutti vuosina 1744–1822 ja toinen vuosina 1823–1891.[5] Vuoteen 1824 mennessä al-Saudin suku oli saanut poliittisen vallan Arabian keskiosissa. Turki bin Abdullah Al-Saud siirsi pääkaupungin Riadiin.[6] Saudit valloittivat Mekan vuonna 1924 ja Medinan 1925.[7]

Nykyinen Saudi-Arabian kuningaskunta muokkaa

Vuodesta 1902 alkaen Saudit ryhtyivät valloittamaan emiirikuntia yksi kerrallaan. Vuonna 1921 Arabian niemimaan keskiosaan perustettiin lyhytaikaiseksi jäänyt Nejdin sulttaanikunta. Vuosina 1913–1926 saudit saivat haltuunsa myös Hijazin kuningaskunnan Punaisenmeren rannikolla, ja nämä yhdistettiin Saudi-Arabian kuningaskunnaksi 1932.[8][9]

1930-luvun lopulla maassa alkoivat öljynporaukset. Vuonna 1960 Saudi-Arabia oli yksi OPECin perustajamaista. 1970-luvulla OPEC rajoitti arabimaiden öljyntuotantoa, mikä johti öljykriisiin länsimaissa. Öljyntuotantoyhtiö Aramco siirtyi amerikkalaisilta saudeille vaiheittain vuosina 1972–1980.[9]

Persianlahden sodan aikaan Saudi-Arabia asettui Yhdysvaltain johtaman liittouman puolelle,[9] minkä takia suhteet Tunisiaan, Libyaan ja Algeriaan huononivat.[8]

Saudi-Arabian ensimmäinen kuningas oli vuosina 1932–1953 hallinnut Ibn Sa’ud. Kaikki hänen jälkeensä hallinneet kuninkaat ovat olleet hänen poikiaan.[9]

Ensimmäisenä pojista oli vallassa Sa’ud ibn Abdilaziz, joka hallitsi 1953–1964. Hän kehitti koulutusta ja perusti maan ensimmäisen yliopiston.[1] Vuonna 1964 kruununprinssi Faisal ibn Abdilaziz Al Sa’ud syrjäytti veljensä.[9] Hän kehitti infrastruktuuria ja teollisuutta, ja toimi tiiviisti muiden islamilaisten maiden kanssa.[1] Vuonna 1975 veljenpoika surmasi Faisalin.[9] Vuosina 1975–1982 hallinnut Khalid ibn Abdilaziz paransi maansa infrastruktuuria, ja oli perustamassa Persianlahden maiden yhteistyöneuvostoa GCC:tä.[1] Hänen aikanaan oli sisäisiä levottomuuksia. Vuonna 1979 Juhayman al-Otaibin johtamat militantit iskivät Mekan suurmoskeijaan (Masjid al-Haram).[9] Kuningas Khalid kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1982.[9] Häntä seurasi kuningas Fahd. Fahd pyrki muokkaamaan Saudi-Arabian taloutta monipuolisemmaksi. Vuonna 1987 Mekassa kuoli satoja, kun iranilaiset pyhiinvaeltajat ryhtyivät osoittamaan siellä mieltään.[10]

Kuningas Fahd suoritti uudistuksia, jotta maa selviäisi paremmin miljoonien pyhiinvaeltajien vuosittaisista vierailuista Mekassa ja Medinassa. Hän antoi luvan ensimmäisiin kunnallisvaaleihin, jotka järjestettiin hänen kuolemansa jälkeen.[1] Vuonna 2005 Fahdin kuoltua valtaan nousi Abdullah. Saudi-Arabia tuki joitain Syyrian oppositioryhmiä. Tammikuussa 2015 häntä seurasi Salman.[9] Salmanin aikana näkyi yhä selvemmin kilpailu Iranin kanssa. Salman valitsi yllättäen kesällä 2017 kruununprinssiksi ja tulevaksi seuraajakseen Mohammed bin Salmanin.[11]. Mohammed Salman alkoi puhua talouden uudistamisesta, avaamisesta länteen ja monipuolistamisesta, ja uskonnollisen suvaitsevaisuuden lisäämisestä[12][13] Toisaalta Mohammed Salman pyrki ennen näkemättömillä oppositiohahmojen ja eliitin pidätyksillä raivaamaan poliittiset vastustajansa ennen valtaannousuaan[14][15]. Pidätysten syynä oli ilmoituksen mukaan korruptio[16].

Kesäkuussa 2017 Saudi-Arabia katkaisi diplomaattisuhteet Qatariin yhdessä Bahrainin, Egyptin ja Arabiemiraattien kanssa. Nämä maat syyttivät Qataria terrorisimin ja islamistien tukemisesta.[17]

Maaliskuussa 2020 pidätettiin kuningas Salmanin veli prinssi Ahmed bin Abdulaziz sekä kaksi veljenpoikaa. Heistä toinen, prinssi Mohammed bin Nayef oli vuoteen 2017 asti ensimmäisenä kruununperimysjärjestyksessä. Pidätettyjä syytettiin vallankaappausyrityksestä. Lehtien mukaan kuninkaalliset vartijat hakivat prinssit kodeistaan. Tiedossa ei ollut, mihin syytökset vallankaappausyrityksestä pohjautuivat. Pidätykset viestittivät siitä, että kruununprinssi Mohammed bin Salman oli alkanut keskittää yhä enemmän valtaa itselleen valmistautuen mahdollisesti ottamaan muodollisesti vallan isältään, 84-vuotiaalta kuningas Salmanilta. Kruununprinssi bin Salman oli aiemminkin hiljentänyt kovaotteisesti vastustajiaan, mutta näin korkea-arvoisten kuningasperheen jäsenien pidätykset olivat poikkeuksellisia.[18]

Terrorismi muokkaa

Syyskuun 11. päivän iskuihin osallistuneista 15 oli saudiarabialaisia. Sen jälkeen maasta on kuitenkin tullut Yhdysvaltojen läheisimpiä liittolaisia terroristeja vastaan. Toisaalta Al-Qaida on tehnyt useita tuhoisia iskuja 2000-luvulla saudeja ja maassa asuvia ulkomaalaisia kohtaan.[8] Muun muassa vuonna 2004 iskettiin Yhdysvaltain konsulaattiin Jeddassa.[19] ja terroristit mestasivat Riadissa kidnappaamansa Saudi-Arabiassa asuneen yhdysvaltalaisen Paul Johnson Jr:n. Teosta vastuussa ollut terroristijohtaja Abdel Aziz al-Muqrin surmattiin pian tämän jälkeen.[20] Vuonna 2007 terroristit ampuivat kolme Saudi-Arabiassa asunutta ranskalaista. Suurmufti tuomitsi murhat julkisesti.[21]

Lähteet muokkaa

  • Kostiner, Joseph: “Transforming Dualities: Tribe and State Formation in Saudi Arabia.” Teoksessa Tribes and State Formation in the Middle East, toim. Philip S. Khoyry ja Joseph Kostiner, s. 226-251. University of California Press, 1990.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e History Royal Embassy of Saudi Arabia, Washington DC. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 12.6.2011. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Pre-Islamic Period U.S. Library of Congress. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e Saudi Arabia: From Antiquity to the Ottoman Period (1000 BCE-1915) 13.12.2012. fanack.com. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
  4. ↑ Hämeen-Anttila, Jaakko: Johdatus Koraaniin. 2. korjattu p., s. 40. Gaudeamus, 2006.
  5. ↑ Kostiner 1990, s. 226
  6. ↑ History Royal Embassy of Saudi Arabia, Washington DC. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 12.6.2011. (englanniksi)
  7. ↑ Timeline Saudi-Arabia BBC. Viitattu 12.3.2017.
  8. ↑ a b c Background Note (Previous Editions) 6.5.2011. US Department of State. Viitattu 18.1.2015.
  9. ↑ a b c d e f g h i Timeline Saudi-Arabia BBC. Viitattu 12.3.2017.
  10. ↑ Kifner, John: 400 Die as Iranian Marchers Battle Saudi Police in Mecca; Embassies Smashed in Teheran The New York Times. 2.8.1987. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Matikainen, Jenny: 31-vuotias uraohjusprinssi nostettiin perijän paikalle – saudikuningas teki valtaistuinkamppailussa äkkiliikkeen Yle Uutiset. 21.6.2017. Viitattu 7.11.2017.
  12. ↑ Saudi-Arabian kruununprinssi jatkoi yllättäviä uudistuksia ja hyökkäsi vanhoillista valtakoneistoa vastaan – ”Olemme palaamassa maltillisen islamin maaksi” Helsingin Sanomat. 24.10.2017. Viitattu 24.10.2017.
  13. ↑ Saudi-Arabian kruununprinssi lupaa tehdä äärivanhoillisesta kuningaskunnasta maltillisen Yle
  14. ↑ Pakkari, Jani: Saudi-Arabian kruununprinssi vahvisti asemaansa – Mihin hän pyrkii? Yle Uutiset. 5.11.2017. Viitattu 14.10.2020.
  15. ↑ Similä, Ville: Saudi-Arabiaa hämmästyttää ”järjetön” pidätysaalto, joka vahvistaa kruununprinssi Mohammedin asemaa Helsingin Sanomat. 15.9.2017. Viitattu 24.10.2017.
  16. ↑ Saudi-Arabian pidätykset laajenevat: maan mukaan 100 miljardia korruptiorahaa paljastettu Ilta-Sanomat. 9.11.2017. Viitattu 9.11.2017.
  17. ↑ Seven Arab nations cut diplomatic ties with Qatar FCM Travel Solutions. Viitattu 9.3.2020. (englanniksi)
  18. ↑ Haukka, Inka: Saudi-Arabiassa pidätetty jo neljäs kuningashuoneen jäsen – ”Kruununprinssi raivaa kilpailijat tieltään” Yle Uutiset. 8.3.2020. Viitattu 9.3.2020.
  19. ↑ Ambah, Faiza Saleh: Seven killed in attack on US consulate in Jeddah. The Independet. 6.12.2004. Arkistoitu 6.12.2008. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
  20. ↑ Al Qaeda militants kill American hostage – Terrorist group leader, 3 others die in Riyadh gunbattle CCN.com. 19.6.2004. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
  21. ↑ Hammond, Andrew: Three French nationals shot dead in Saudi Arabia Reuters. 26.2.2007. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
Aasian valtioiden historia
  Afganistan   Arabiemiraatit   Armenia   Azerbaidžan   Bahrain   Bangladesh   Bhutan   Brunei
  Etelä-Korea   Filippiinit   Georgia   Indonesia   Intia   Irak   Iran   Israel
  Itä-Timor   Japani   Jemen   Jordania   Kambodža   Kazakstan   Kiina   Kirgisia
  Kuwait   Laos   Libanon   Malediivit   Malesia   Mongolia   Myanmar     Nepal
  Oman   Pakistan   Palestiina   Pohjois-Korea   Qatar   Saudi-Arabia   Singapore   Sri Lanka
  Syyria   Tadžikistan   Taiwan   Thaimaa   Turkki   Turkmenistan   Uzbekistan   Venäjä
  Vietnam   Hongkong   Macao
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saudi-Arabian_historia&oldid=22056058”