Ristimäen seisake oli rautatieliikennepaikka Tampere–Haapamäki–radalla kuuden kilometrin päässä Haapamäen rautatieasemalta etelään päin mentäessä. Ristimäen pysäkkirakennus valmistui 1946.[1] Ristimäen seisake avattiin 1947 ja lakkautettiin 1979. Matkustajaliikenne lopetettiin 28. toukokuuta 1978, tavaraliikenne oli lopetettu jo 1972.[2] Pysäkkirakennus siirrettiin Juupajoen Lylyyn vuonna 1992.[3]

Ristimäen entinen kampiasetinlaite on nähtävillä Suomen Rautatiemuseossa.

Haapamäen kautta kulkevilla radoilla oli liikenne huipussaan 1940–1960-luvuilla. Kun yksiraiteisilla rataosilla risteysaseman viereinen junanlähetysväli oli pitkä, tämä viivästytti junien tuloa risteysasemalle ja lähtöä sieltä. Ristimäki rakennettiin junakohtauspaikaksi Kolhon ja Haapamäen välille, helpottamaan Haapamäen ratapihan ruuhkaa. Pääraiteen viereen rakennettiin kohtausraide. Liikenteen ohjauslaitteena oli mekaaninen kampiasetinlaite ja vaihteet olivat keskitetty asetinlaitteesta käännettäväksi, siten junanlähettäjä pystyi hoitamaan kohtaukset joustavasti.[4] Asetinlaitepukki on nykyisin museoituna Suomen Rautatiemuseossa.lähde?

Pysäkkirakennuksen lisäksi junankohtauspaikalle rakennettiin asunnot koko henkilökunnalle.[4] Ristimäessä oli ratavartijan mökki ja neljän perheen rivitalo.[5]

Seisake sijaitsi Vilppulassa Kolhon pohjoispuolella aivan Keuruun rajan lähellä. Paikan itäpuolella on Valkealampi-niminen järvi ja paikasta lounaaseen Ristimäki-niminen talo.[5]

Lähteet muokkaa

  1. Rautatierakennusten piirustusarkisto Digitaaliarkisto. Kansallisarkisto.
  2. Liikennepaikat. Vaunut.org
  3. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 191. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  4. a b Rautatiehallitus: Valtionrautatiet 1937-1962, s. 138. Rautatiehallitus, Helsinki, 1962.
  5. a b Peruskartta 1:20 000. 2232 07 Kolho. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1960. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.8.2016)