Oriveden rautatieasema

Oriveden rautatieasema (lyh. Ov) on Orivedellä sijaitseva rautateiden risteysasema, jossa rataosa Orivesi–Jyväskylä erkanee Tampere–Haapamäki-radasta. Tampereen suuntaan liikennöidään raiteelta 1, Jyväskylään ja Haapamäelle puolestaan raiteelta 2.

Orivesi
Perustiedot
Lyhenne	Ov
Rataosa	Tampere–Haapamäki, Orivesi–Jyväskylä
Sijainti	61°39′00″N, 024°22′04″E
Osoite	Asematie 17, 35100 Orivesi as
Kunta	Orivesi
Vyöhyke	C
Etäisyydet	Jyväskylä 112,7 km
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR-Yhtymä
Kaukoliikenne	Helsinki-Jyväskylä-Pieksämäki
Taajamajunat	Tampere–Keuruu, Tampere-Haapamäki-Seinäjoki (yksi vuoropari)
Tavaraliikenne	raakapuunkuormaus
Pysäköinti	ilmainen
Muut tiedot	junakohtauspaikka
Asemarakennus
Materiaali	puu
Lipunmyynti	1 automaatti ulkotiloissa
Ratapiha
Raiteisto	2 laituriraidetta 3 tavaraliiketeen kohtausraidetta, 1 kuormausraide
Orivesi–Jyväskylä Km   Lyh. Liikennepaikat  Pieksämäelle  Haapajärvelle 112,7 Jy Jyväskylä  Haapamäelle valtatie 18:n alitus valtatie 9:n ylitys 108,4 Kej Keljo 1,6 Kei Keljonlahti 107,3 Keljonkangas II (233 m) 105,4 Keljonkangas I (1 064 m) 103,1 Paasivuori (2 459 m) 3,6 Sy Säynätsalo 101,3 Rdl Raudanlahti 100,5 Paavalinvuoren tunneli (768 m) 99,~ Päijänne (silta) 96,5 Muu Muurame 93,2 Lautakkomäki (383 m) 89,5 valtatie 9:n ylitys 88,0 Sahinmäki (154 m) seututie 607:n ylitys 82,4 Lahdenvuori (4 290 m) 77,1 Saa Saakoski 75,9 Matomäki (239 m) 59,6 Jsk Jämsänkoski kantatie 56:n alitus 58,~ Pänkälä 55,8 Jäs Jämsä  Kaipolaan 54,~ Kilpakorpi 52,~ Alhojärvi 46,~ Nytkyme 40,~ Pakomäki 38,8 Lpr Lahdenperä 35,~ Hll Halli seututie 343:n alitus 31,~ Kankijärvi valtatie 9:n alitus 27,7 Läp Länkipohja 27,~ Peltola 25,~ Vilkkilä 22,~ Solttila 19,0 Tv Talviainen 18,~ Koivisto 17,~ Eräslahti 11,9 Trk Torkkeli 10,~ Hoivala 8,~ Rotiala 6,~ Kortejärvi 4,~ Lyytikkälä  Haapamäelle 0,0 Ov Orivesi  Tampereelle Merkkien selitykset Tampere–Haapamäki Km   Lyh. Liikennepaikat  Seinäjoelle  Poriin (suljettu) 106,5 Hpk Haapamäki (Höyryveturipuisto)  Jyväskylään 109,~ Ristimäki 104,~ Kaarela Seututien 348 ylitys 102,5 Klo Kolho 100,~ Halla-aho  Mänttään (suljettu) 90,0 Vlp Vilppula Seututien 347 ylitys saha 89,~ Suomela 85,~ Pynnönen Seututien 348 ylitys 82,~ Koivio 74,~ Ly Lyly 70,~ Pirttikangas 67,~ Heinämäki 64,1 Kas Korkeakoski 62,8 Jj Juupajoki 60,~ Myllylä 55,~ Hä Hirsilä Kantatie 58:n alitus 54,~ Ahola 52,~ Pentura 51,~ Nihua 49,~ Oja Oripohja Valtatie 9:n alitus 47,7 Ovk Orivesi keskusta 46,~ Tähtiniemi  Jyväskylään 44,4 Ov Orivesi Kantatie 58:n alitus 44,~ Hieta 42,~ Kp Karppi 41,~ Pohjola Kivilouhimo 36,~ Sma Siitama 30,~ Säy Säynäjärvi 24,8 Hvs Haviseva 23,~ Sui Suinula 22,~ Kallio 20,~ Rtn Ruutana 18,~ Jus Jussila 16,~ Kg Kangasala 13,~ Lty Lemetty 12,~ Valtatie 12:n alitus 12,~ Vat Vatiala 11,~ Vh Vehmainen Valtatie 9:n alitus 8,~ Msk Messukylä Hervannan valtaväylän ylitys 6,~ Vho Vuohenoja 4,~ Järvensivu  Seinäjoelle 3,3 Tpe Tampere asema 1,3 Vka Tampere Viinikka 0,0 Tpet Tampere tavara  Riihimäelle Merkkien selitykset
Infobox OK

Historia

Oriveden kautta kulkevan rautatien työmaa avattiin kesäkuussa 1879. Samaan aikaan kuitenkin kiisteltiin vielä Oriveden alueen ratalinjasta. Kuntakokouksessa esitettiin 28. heinäkuuta 1879, että rata rakennettaisiin Hiedan, Pappilan ja kirkonkylän kautta. Ratalinjan etuina nähtiin, että Pappilassa eli nykyisellä asemanseudulla muodostuisi yhteys Längelmävedellä liikennöiville laivoille ja kirkonkylässä eli nykyisessä Oriveden keskustassa rata risteäisi pääteiden kanssa. Onnistaipaleella asuva Juho Hörtsänä sekä Yliskylässä asuvat Kalle Säynäjoki ja Juha Kauppi vaativat rataa linjattavaksi Siitamasta suoraan Hirsilään Oriveden kirkonkylän länsipuolitse ja kieltäytyivät luovuttavasta työmaalle 40:tä pölkkyä manttaalia kohden, kuten rakennustöiden taloudellisesta tukemisesta oli yhteisesti sovittu asukkaiden kesken. Heidän mielestään suunnitellun ratalinjan alle jäisi runsaasti hyvää viljelysmaata, mutta toisaalta heidän oma linjausehdotuksensa olisi kulkenut heidän metsäalueidensa läpi, jolloin pölkkyjen siirto olisi ollut huomattavasti vaivattomampaa. Enemmistön kanta lopulta voitti ja rata päätettiin rakentaa kuntakokouksen alkuperäisen esityksen mukaisesti. Rautatie oli suunniteltu avattavaksi liikenteelle vuonna 1883, mutta se valmistui etuajassa ja väliaikainen liikenne voitiin aloittaa Orivedellä 22. marraskuuta 1882. Varsinainen vihkiäisjuhla pidettiin kuitenkin vasta 23. syyskuuta 1883.

Ratalinjan lisäksi myös asemien sijainti aiheutti keskustelua. Rautatiehallitus esitti, että Oriveden rautatieasema rakennetaan Pappilaan, mutta kuntakokous vaati 14. lokakuuta 1879 aseman rakentamista kirkonkylään. Rautatiehallitus ei kuitenkaan taipunut vaatimukseen, vaan rakennutti aseman alkuperäisen suunnitelmansa mukaisesti Pappilaan vuosina 1881–1883. Se rakennettiin IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaisesti, mutta sitä laajennettiin vuonna 1910 ja pieniä muutostöitä tehtiin myöhemminkin, mutta ulkoasu on säilynyt silti eheänä. Aseman ympäristössä on pieni puisto ja 1800-luvun lopulla syntynyttä asutusta. 1920-luvulla asemalle tuotiin lisää rakennuksia Terijoelta. Samalla vuosikymmenellä aseman nimi nousi puheenaiheeksi. Oriveden rautatieasema haluttiin nimetä Pappilan rautatieasemaksi, jolloin kirkonkylässä sijaitseva Oripohjan rautatieasema voitaisin nimetä Oriveden rautatieasemaksi, mutta nimenmuutokset eivät milloinkaan toteutuneet.

Jo 1880-luvun alussa haluttiin saada asemalta rata myös satamaan, mutta sitä ei heti rakennettu. Vuonna 1888 Längelmäeltä kotoisin oleva maakauppias ja talonpoikaissäädyn edustaja Antti Mattila jätti valtiopäiville anomuksen ratayhteyden rakentamisesta. Rakennustöihin ryhdyttiin varsin nopeasti ja rata valmistui 15. syyskuuta 1890. Siitä tuli vajaan puolen kilometrin pituinen, ja sen päähän rakennettiin 210 metriä pitkä ja 13,5 metriä leveä satamalaituri.

Orivedestä tuli risteysasema 1. joulukuuta 1946, jolloin käynnistyi henkilö- ja kokovaunukuormaliikenne Torkkeliin. Myöhemmin rata avattiin liikenteelle Jämsään asti ja lopulta 28. toukokuuta 1978 Jyväskylään. 1930-luvulla suunniteltiin haararataa myös Kuhmoisiin Päijänteen rannalle, mutta hanke sai varsin laimean vastaanoton, joten sitä ei ruvettu missään vaiheessa viemään ponnekkaasti eteenpäin.

Pysäköintialueelta laiturille johtava moderni ylikulkusilta on valmistunut vuonna 2006.

Nykykäyttö

Asemarakennus on yksityisessä omistuksessa, ja se on osittain yksityiskotina. Asemarakennuksessa toimii verhoomo.

Oriveden aseman alueella toimii Väyläviraston hallinnassa oleva puuterminaali.

Oriveden kaupunki on käynnistänyt vuonna 2022 useita vuosia kestävän asemanseudun kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on mahdollistaa aseman läheisyyteen uutta asumista ja työpaikkoja sekä kehittää ympäristön viihtyisyyttä ja liikennejärjestelyjä. Kaupunki on aloittanut toimenpiteet aseman pysäköintijärjestelyjen uusimisella Väyläviraston kanssa vuonna 2022 toteutetulla yhteishankkeella.

Kulttuuriympäristö

Oriveden rautatieasema on valittu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Oriveden asemaa vastapäätä Asematien varrella sijaitsee vuonna 1918 käydyn Oriveden taistelun muistomerkki.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oriveden rautatieasema Wikimedia Commonsissa

• Rata patruunan suojeluksessa - Maininta Tampere-Orivesi-radan jatkamisesta Jämsään.