Mäntän rata

Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Vilppulasta Mänttään
Tämä artikkeli käsittelee leveäraiteista sivurataa. Vuosina 1897–1930 toimineesta kapearaiteisesta Mäntän–Vilppulan rautatiestä on erillinen artikkeli.

Mäntän rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Vilppulasta Mänttään. Se yhtyy Vilppulassa Tampereen ja Haapamäen väliseen rataan.

Mäntän rata
Perustiedot
Reitti Vilppula–Mänttä
Avattu 1929
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Tekniset tiedot
Pituus 8,0 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 50 km/h
 • tavaraliikenteessä 50 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus vain Vilppulassa
Vähäliikenteinen rata Vilppula–Mänttä
Ohjauskeskus Seinäjoki
Suojastus ei
Kulunvalvonta JKV (vain Vilppulassa)

Historia

muokkaa

Gustav Adolf Serlachius sai muutettua Tampereelta pohjoiseen suuntautuvan radan jo päätetyn linjauksen kulkemaan Näsijärven itäpuolelta Vilppulan kautta saadakseen omistamilleen Mäntän tehtaille paremmat kuljetusyhteydet. Rata valmistui vuonna 1882 ja alkuun tavarat kuljetettiin hevoskyydillä Vilppulaan, mutta vuonna 1897 otettiin käyttöön kapearaiteinen Mäntän–Vilppulan rautatie.[1]

Mäntän tehtaiden tuotanto kasvoi 1910-luvulla niin suureksi, että kapearaiteisen rautatien kuljetuskyky ei enää ollut riittävä. Sen vuoksi yhtiö teki vuonna 1919 valtioneuvostolle aloitteen radan muuttamiseksi leveäraiteiseksi, mutta se ei tuottanut toivottua tulosta. Yhtiö lähetti uuden anomuksen vuonna 1925, mikä lopulta käynnisti neuvottelut, joiden tuloksena valtio päätti tukea radan rakentamista kahdella miljoonalla markalla. Radan rakentamispäätös syntyi 10. helmikuuta 1927 ja leveäraiteinen Mäntän rata valmistui niin, että tavaraliikenne voitiin aloittaa 1. tammikuuta 1929 ja henkilöliikenne 1. syyskuuta 1929. Mäntän asema sijoitettiin Virtasalmen itäpuolelle, koska ajatuksena oli jatkaa rataa Jämsään asti.[2]

Mäntän ja Vilppulan välinen matkustajaliikenne oli vilkasta. 1930-luvulla edestakaisia junavuoroja oli yhdeksän ja Mäntän suunnasta lähtevien matkustajien määrä vakiintui 30 000:een. Sotien jälkeen määrä kohosi lähes 80 000:een. Junia käyttivät erityisesti Vilppulassa asuvat Mäntän tehtaiden työntekijät ja yhteiskoulun oppilaat. Tehtaan työväelle jaettiin kullekin päivälle määrättyjä ilmaislippuja, joista punaiset kelpasivat kaikissa junissa mutta siniset ainoastaan työläisvuoroissa. Valtionrautatiet hoiti Mäntän ja Vilppulan välistä henkilöliikennettä junilla vuosina 19301953 ja linja-autoilla vuosina 19531969. Sen jälkeen henkilöliikenteen harjoittaminen siirtyi Pohjolan Liikenteelle.[2][3]

Nykytilanne

muokkaa

Mänttä-Vilppulassa on ajettu kiskobussiliikenteen avaamista radalle. Rataa ei kuitenkaan ainakaan lähivuosina avata matkustajaliikenteelle. Ratahallintokeskus suunnittelee tekevänsä osuudelle vain tavaraliikenteelle välttämättömiä korjauksia eikä siis henkilöliikenteen edellyttämiä pysäkkejä ja turvalaitteita.[4]. Radan ainoa asiakas Metsä-Tissue lopetti rautatiekuljetusten käytön syksyllä 2021[5] ja radalla ei ole sen jälkeen ollut liikennettä.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Bergström, Matti; Einola, Erkki; Kilpiö, Olavi (toimittajat): Kapeat kiskot. Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet, s. 135. Rautatiemuseoiden ja -harrastajien neuvottelukunta et al, 1993. ISBN 951-96543-1-3
  2. a b Vanhan Ruoveden historia III:8:1. Mäntän historia 1860–1947, s. 281
  3. Vanhan Ruoveden historia III:4:2. Vilppulan ja Pohjaslahden historia 1818–1980, s. 116–117
  4. Mänttään ei avata kiskobussiliikennettä. Keskisuomalainen, 12.12.2009, s. 8.
  5. Sirkka Iso-Ettala: Metsä Tissue lopettaa rautatiekuljetukset ja siirtää kuljetukset kumipyörille KMV -lehti. Viitattu 3.12.2022.

Aiheesta muualla

muokkaa