Reijo Mäki
Reijo Juhani Mäki (s. 12. lokakuuta 1958 Siikainen)[1] on suomalainen kirjailija.
| Reijo Mäki | |
|---|---|
 Reijo Mäki marraskuussa 2009. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. lokakuuta 1958 Siikainen |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Ammatti | Kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | Suomi |
| Tuotannon kieli | Suomi |
| Tyylilajit | Jännitys |
| Esikoisteos |
Enkelipölyä (1985) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämä ja ura
muokkaaMäki valmistui kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta 1982 ja työskenteli kirjailijan työn ohella Postipankin Porin ja Turun konttoreissa markkinointitehtävissä ennen siirtymistään vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1993. Turussa Mäki on asunut vuodesta 1987.[2] Mäen esikoisromaani, dekkari Enkelipölyä, ilmestyi vuonna 1985.[3] Kirjailijan tunnetuin hahmo turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1986 Moukanpelissä. Mäen teokset sijoittuvat lähes poikkeuksetta hänen asuinkaupunkinsa Turun baareihin ja kaduille.
Mäki on kertonut ehtineensä yhdeksän vuoden pankkiuransa aikana nähdä pankkimaailman rajun muutoksen valuuttalainojen vapautumisesta kulutusjuhlaan, romahdukseen ja pankkikriisiin. Viimeisinä työvuosinaan pankissa Mäki hoiti konkurssi- ja perintäasioita. Näiden kokemustensa hän on sanonut vaikuttaneen merkittävällä tavalla hänen kirjalliseen tuotantoonsa.[2]
Vuonna 1992 Mäki sai valtion yksivuotisen taiteilija-apurahan.[4] Mäki sai Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon vuonna 1996.[5]
Mäki on kertonut kantavansa mukanaan kaasuasetta, koska on saanut uhkauksia. Hän hankki aseluvan vuonna 1978 työskennellessään opintojensa ohessa ravintolan vahtimestarina ja uusi sen vuonna 2002. Eräänä tapauksena hän on maininnut saaneensa kotiinsa DVD-elokuvan kannet,joiden sisällä olleessa lapussa hänen kerrottiin olevan ”tähtäimessä”. Uhkaajaa ei saatu selville, mutta Mäki arvelee uhkauksen takana olleen eräs uskontoonsa äärimmäisen kiihkeästi suhtautuva taho.[6]
Mäen tyyli ja teosten maailma
muokkaaEnsimmäisen Vareksen piti olla yhden kirjan pastissi. Etenkin alkupään tuotantoonsa, sekä Vareksiin että muihin romaaneihin, Mäki ammensi vuosistaan Pohjois-Satakunnassa[7], kesätöistä Tukholmassa[8] ja työstään pankkimaailmassa 1990-luvun alussa.[3] Myöhemmissä teoksissa päähenkilö Vares ei enää vanhene[9] ja miljöönä on enimmäkseen Turku ja hyvin usein sen saaristo. Monessa teoksessa läsnä on villin lännen kuvasto ja intiaanit. Vareksen hahmoon on otettu vaikutteita Morgan Kanesta.[10]
Poliittisesti teoksista voi lukea vasemmistoradikalismin eri aikakausien suuntausten ja ylipäätään herkkäuskoisuuden kritiikkiä. Mäkeä häiritsevät punavihreät ajatusmiliisit ja hänestä kulttuurisen omimisen kielto on keksitty kehnon ketamiinin vaikutuksen alaisena. Tuotantoaan Mäki on luonnehtinut yhteiskunnalliseksi satiiriksi.[11][9][12]
Mäen teoksissa rikollisuus tulee usein idästä. Kotimaista rikollisuutta hallitsevat talousrikolliset ja erilaiset "liikemiehet". Myös romanit ovat edustettuina. Etenkin rikollisten kuvausta on pidetty stereotyyppisenä. Useassa kirjassa myös kuvataiteella, taideväärennöksillä, performanssitaiteella, musiikki- ja muulla viihdebisneksellä sekä jopa runonlausunnalla on merkittävä asema. Uskontoon Mäki itse suhtautuu kriittisesti.[13] Samaa näkemystä esittää kirjoissa Vares ja myös hänen antikvariaattia pitävä ystävänsä Alanen, joka on entinen pappi. Toinen vakiohahmo Luusalmi on alkoholisoitunut kehno novellikirjailija, jonka juttuja muut pitävät poikkeuksellisen rasittavina.
Sekä kirjoissa että elokuvasovituksissa Vareksen työskentely on usein kännistä haahuilua.[14] Tapaukset selviävät paljolti sattumalta. Sakari Roivas -trilogian päähenkilö puolestaan on kuivakka virkamies ja nuhteeton poliisi.[15]
Mäen omien teosten lisäksi Vareksen maailmaa kuvataan kirjoissa Vareksen Turku ja Vareksen vaeltava viisaus. Ne on kirjoittanut Markku Haapio.[16] Novellikirjailija Luusalmen nimellä on julkaistu kirja Siivellä eläjä: kohtaamisia enkeleiden kanssa.
Tuotanto
muokkaaKaunokirjallinen tuotanto
muokkaa- Enkelipölyä. Hämeenlinna: Karisto, 1985. ISBN 951-23-2221-8
- Rahan kääntöpiiri. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13124-9
- Tatuoitu taivas. Helsinki: Otava, 1996. ISBN 951-1-14362-X
- Aito turkki. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17286-7
- Pitkä lounas. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18274-9
- Ehtookellot. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21807-4
- Sahanpururevolveri. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-26927-4
Roivas-romaanit
muokkaa- Liian kaunis tyttö. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12752-7
- Kruunun vasikka. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13361-6
- Slussen. Helsinki: Otava, 2016. ISBN 978-951-1-29183-1
Vares-romaanit
muokkaa- Moukanpeli. Hämeenlinna: Karisto, 1986. ISBN 951-23-2308-7
- Satakieli lauloi yöllä. Espoo: Weilin+Göös, 1987. ISBN 951-35-4171-1
- Marraskuu on musta hauta. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1988. ISBN 951-20-3279-1
- Sukkanauhakäärme. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10621-X
- Jäätynyt enkeli. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-11401-8
- Kuoleman kapellimestari. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-11813-7
- Vares ja kaidan tien kulkijat. Hyvinkää: Book Studio, 1992. ISBN 951-611-519-5
- Enkelit kanssasi. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-13830-8
- Pimeyden tango. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14985-7
- Pahan suudelma. Helsinki: Otava, 1998. ISBN 951-1-15543-1
- Keltainen leski. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16246-2
- Mullan maku. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16867-3
- Kolmastoista yö. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17595-5
- Black Jack. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-18882-8
- Huhtikuun tytöt. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-571-037-5
- Nuoruustango. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-20486-6
- Hard Luck Cafe. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-21157-9
- Uhkapelimerkki. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22088-6
- Lännen mies. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-23036-6
- Valkovenäläinen. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23834-8
- Kolmijalkainen mies. Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-951-1-24360-1
- Mustasiipi. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-25495-9
- Sheriffi. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26321-0
- Intiaani. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-27390-5
- Cowboy. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28217-4
- Tulivuori. Helsinki: Otava, 2015. ISBN 978-951-1-29066-7
- Hot Dog. Helsinki: Otava, 2016. ISBN 978-951-1-29891-5
- Kakolan kalpea. Helsinki: Otava, 2017. ISBN 978-951-1-31382-3
- Gekko. Helsinki: Otava, 2018. ISBN 978-951-1-32780-6
- Tolvana. Helsinki: Otava, 2019. ISBN 978-951-1-34110-9
- Soopeli. Helsinki: Otava, 2020. ISBN 978-951-1-36013-9
- Sulhasmies. Helsinki: Otava, 2021. ISBN 978-951-1-39275-0
- Hotel California. Helsinki: Otava, 2022. ISBN 978-951-1-43319-4
- Köyhä ritari. Helsinki: Otava, 2023. ISBN 978-951-1-46797-7
- Maitolasimies. Helsinki: Otava, 2024. ISBN 978-951-1-47668-9
Muut kirjat
muokkaa- Jussi Vareksen drinkkiopas. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-18639-6
- Vareksen vaeltava viisaus. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22625-3
- Yhden tähden mies. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23641-2
- Vareksen Turku. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23283-4
Novelleja antologioissa
muokkaa- ”Ojalá tulivera mas dinero, my sweet darling José” teoksessa Intohimosta rikokseen (2002)
Novelleja lehdissä
muokkaa- Rankka päivä muumilaaksossa. Ruumiin kulttuuri 1993:3, s. 23–26.
- Rakkauden jälkeen. Image 1995/1, s. 78–79.
- Vares ja joulun ihme, Vappuneekeri 1997, s. 19–21
- Rotta näyttää hampaitaan, Jussi Vares. Hymy heinäkuu 1997, s. 44–52
- Kaukolinjakuskin kaunopuheisuus. Satakunnan Kansa 17.10.1998.
- Satunnainen suojelusenkeli Jussi Vares. Hymy heinäkuu 1999, s. 48–59.
- Kiirettä pitää konttorissa. Talouselämä nr 24/2000, 22.6.2000.
Kirjojen dramatisoinnit
muokkaa- Pääartikkeli: Vares (elokuvasarja)
Solar Films on tuottanut yhdeksän elokuvaa Reijo Mäen Vares-romaanien pohjalta. Vares-romaaniin Keltainen leski pohjautuva Aleksi Mäkelän ohjaama elokuva Vares – yksityisetsivä sai ensi-iltansa vuonna 2004. Jatko-osa V2 – Jäätynyt enkeli, joka pohjautuu Mäen kirjaan Jäätynyt enkeli, ilmestyi tammikuussa 2007. Helmikuussa 2010 Solar Films ilmoitti kuvaavansa vuoden 2010 aikana kuusi Vares-romaaneihin perustuvaa pitkää elokuvaa. Samannimisiin romaaneihin perustuvat elokuvat ilmestyivät elokuvateattereissa vuosien 2011–2012 aikana. Elokuvia olivat Pahan suudelma, Huhtikuun tytöt, Sukkanauhakäärme, Kaidan tien kulkijat, Uhkapelimerkki ja Pimeyden tango. Viimeisin Vares-elokuva on vuonna 2015 ilmestynyt Sheriffi.
Vareksen ensiesiintyminen teatterilavoilla tapahtui kesällä 2008 naantalilaisessa Emma Teatterissa, kun ensi-iltansa sai Mäen romaaniin Huhtikuun tytöt perustunut näytelmä Vares, jonka muokkasi näytelmäksi Satu Rasila[17]. Rasilan dramatisointiin perustuvaa näytelmää on esitetty myös vuonna 2010 Anjalankosken teatterissa[18][19]. Kesällä 2011 ensiesityksensä Emma Teatterissa sai Rasilan käsikirjoittama Vares ja nuoruustango, joka perustuu Mäen romaaniin Nuoruustango.[20]
Keväällä 2025 kirjasarjasta julkaistaan kuusiosainen televisiosarja.[21]
Lähteet
muokkaa- ↑ Mäki, Reijo Kirjasampo.fi. Viitattu 21.8.2016.
- ↑ a b Jukkapekka Varjonen: Hullut pankkivuodet kouluttivat dekkaristiksi. Aamulehti 13. heinäkuuta 2020, s. B6–B7. Alma Media.
- ↑ a b Kirssi, Elina: Reijo Mäki: "Lama oli minulle siunaus" iltalehti.fi. Viitattu 13.11.2018.
- ↑ Dekkarinetti, Tornion kaupunginkirjasto
- ↑ Reijo Mäki Otava. Viitattu 21.8.2016.
- ↑ Auremaa, Tomi: Dekkaristi Reijo Mäellä on aina ase mukanaan Iltasanomat.fi. 16.6.2013. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 21.8.2016.
- ↑ Kolsi, Eeva-Kaarina: Reijo Mäki kasvoi maalla Ilta-Sanomat. 24.4.2008. Viitattu 13.11.2018.
- ↑ Palokangas, Piritta: Reijo Mäki antoi härskin tyylinäytteen tulevasta Vares-kirjastaan Ilta-Sanomat. 21.1.2016. Viitattu 13.11.2018.
- ↑ a b Kerttula, Suvi: Kirjailija Reijo Mäki laukoo suorat sanat nykykulttuurista: ”Voisi yrittää suhtautua vähemmän ryppyotsaisesti” Ilta-Sanomat. 9.6.2018. Viitattu 13.11.2018.
- ↑ Urrio, Risto: Taukopaikalla: Reijo Mäki – Jussi Vareksen luoja Kortepohjalainen 3/2018. Arkistoitu 7.5.2023. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Kirssi, Elina: Reijo Mäki erikoishaastattelussa: "Tässä on käsityöläisammatin harjoittaja, joka yrittää repiä työstään leipänsä" iltalehti.fi. Viitattu 13.11.2018.
- ↑ Yrttiaho, Tuomo: Miljoonia kirjoja myynyt Reijo Mäki uskoo tietävänsä, miksei ole kulttuuripiirien lemmikki Helsingin Sanomat. 11.10.2018. Viitattu 13.11.2018.
- ↑ Kantola, Teuvo: "Reijo Mäki: Pelloton mies on peloton mies". Vapaa-ajattelija 3/2009, 2009.
- ↑ Hiltunen, Kaisa: Vares – Uhkapelimerkki KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 13.11.2018.
- ↑ Nowak, Nadja ja Puttonen, Seppo: Reijo Mäen syrjähyppy Tukholmassa Yle Uutiset. Viitattu 13.11.2018.
- ↑ Raitio, Lasse: Vares tekee Turkua tunnetuksi ts.fi. 12.3.2009. Arkistoitu 20.1.2019. Viitattu 19.1.2019.
- ↑ Teatteri Emma
- ↑ http://www.anjalankoskenteatteri.fi/sivusto/yksinaytelma.php?naytelma=127[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/m-r/maki_reijo/fi_FI/dramatisoinnit/
- ↑ http://www.emmateatteri.fi/vares_ja_nuoruustango (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Leo Sjöman on uusi Vares – suosikkidekkarista uusi MTV-alkuperäissarja 15.9.2023. ePressi: MTV Ohjelmaviestintä. Viitattu 14.1.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Reijo Mäki Wikimedia Commonsissa
- Ylen Elävä arkisto: Mies Vareksen takana (Mäen haastattelu vuodelta 1999.)
- Reijo Mäen haastattelu, Kirjastokaista-video