Papijärv

järvi Saaren ja Tabiveren rajalla Jõgevamaalla Virossa

Papijärv [2] (tai Jõemõisa Papijärv [1]) on Virossa Jõgevamaalla Mustveen kunnassa sijaitseva järvi. Se muodostaa yhdessä Jõemõisan ja Kaiun kanssa kolmen järven kokonaisuuden, joka on syntynyt järvenlaskun seurauksena.[2][1][3]

Papijärv
Papijärv (Maa-amet kaldaerofoto ID3902778 2020-06-21).jpg
Valtiot ViroView and modify data on Wikidata
Paikkakunta Mustveen kuntaView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 58°38′42″N, 26°48′54″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Järveen tulevat joet Uhmardu jõgi [1]
Laskujoki Järvekael [1]
Järvinumero vee2057610
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 40,3 m mpy. [1]
Pinta-ala 42,3 ha [1]
Rantaviiva 4,403 km [1]
Suurin syvyys 2,8 m [1]
Keskisyvyys 2,6 m [1]
Tilavuus 0,0011 km³ [a]
Valuma-alue 216 km² [1]
Saaria 5 [1]
Papijärv

MaantietoaMuokkaa

Järven pinta-ala on 42 hehtaaria ja se on 1,5 kilometriä pitkä ja 500 metriä leveä. Järvessä on yksi suurempi saari Linnusaar, joka on 80 metriä pitkä ja jonka pinta-ala on 0,2 ha. Pienempiä luotoja on neljä lisää. Järvi on luodattu. Sen syvyys 2,8 metriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 2,6 metriä. Sen mukaan järvi on hyvin tasapohjainen. Järven tilavuus voidaan laskea pinta-alan ja keskisyvyyden avulla 0,0011 kuutiokilometriksi eli 1,1 miljoonaa kuutiometriksi [a]. Järven rantaviivan pituus on 4,6 kilometriä ja sen mutaiset rannat ovat autiot, ruovikkoiset ja laajalti soistuneet [4]. Järven itäpuolella sijaitsee seitsemän entistä maatilaa.[2][1]

HistoriaaMuokkaa

Viime jääkauden loppuvaiheen jälkeen alueen peitti Peipsijärven paikalla sijainnut suuri jäätikköjärvi. Sen lahti ulottui tänne asti ja muodosti täällä suuren lahden osan [5]. Järvellä on järvenlaskun muodossa yhteinen alkuhistoria Jõemõisan ja Kaiun järvien kanssa. Vuonna 1684 piirretyssä kartassa järvien ulkoasu muistuttaa kovasta nykyisiä järviä [6]. Yksi järvenlasku tapahtui vuosina 1910–1915, kun Kääpa jõgea perattiin ja syvennettiin. Silloin järvien vedenpinta aleni puoli metriä.[5]

Järvenlaskun seurauksen monet vesijättömaat alkoivat kasvaa heinää. Etenkin Papijärven lounaisrannat ja Uhmardu jõen rannat muodostavat luhtaniittyjä, jotka ovat suojelualueen sisällä pidettävää kulttuurimaisemaa.[7]

Järven luokittelu ja luontoarvojaMuokkaa

Järvi sisältyy laajaan maiseman- ja luonnonsuojelualueeseen (vir. Kääpa maastikukaitseala [3][8]). Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei mataluutensa vuoksi lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti kasvillisuudeltaan rehevöityneeksi (vir. makrofüüdijärv tai suurtaimerikas järv, MF), jolloin sekä pohja- ja rantakasvillisuus että kelluvalehtinen kasvillisuus kukoistaa. Tällaiset järvet ovat yleensä myös matalia.[2]

Vedenväri on kellertävän ruskea ja näkösyvyys vaihtelee 1,1–1,7 metriä. Matalassa järvessä vesi sekoittuu ja lämpenee hyvin kesäsin, mutta jo 2–3 metrin syvyydessä happipitoisuus alenee. Vuonna 1951 toimitetussa kasvillisuuskartoituksessa löydettiin 34 eri vesikasvilajia. Vedessä oli runsaasti kasviplantonia ja eläinplanktionakin oli melko runsaasti. Kalastajat ovat saaneet eniten lahnaa, särkeä, haukea ja ahventa. Näiden lisäksi esiintyy myös sorvaa, pasuria, suutaria, säynettä, ruutanaa, kiiskeä, madetta ja salakkaa.[9]

Suojelualueen silmällä pidettäviä kalalajeja ovat rantanuoliainen, kivisimppu ja mutakala. Lounaisrantojen suoalueella viihtyy hyvin majava.[10][11]

VesistösuhteitaMuokkaa

Järvi kuuluu Kullavere jõen valuma-alueeseen, sillä se on sen pääsivuhaaran Kääpa jõen sivujoen Uhmardu jõen läpivirtausjärvi. Järveen tulee vettä Uhmardu jõen lisäksi myös Kaiu järvestä kapeaa kanavaa myöten. Lisäksi järven eteläpäähän tulee etelästä päin suoraksi kaivettu Ristmurru kraav. Järven valuma-alueen laajuus on 216 neliökilometriä. Järvi on Järvekaelin salmen kautta yhteydessä Jõemõisa järveen, josta jatkaa molempien järvien yhteinen laskujoki Kääpa jõgi matkaansa kohti Kullavere jõgea. Kääpa yhtyy Kullavereen 14 kilometrin päässä koillisessa. Joen loppuosa on vain 6,1 kilometrin mittainen osuus, jota kutsutaan Omedu jõgieksi. Se laskee Peipsijärven pohjoisosan luoteisrantaan. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][b]

HuomautuksiaMuokkaa

  1. a b Järven tilavuus on laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
  2. Kohteen ympäristön kasvillisuutta, asutusta ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m Keskkonnaregister: Papijärv (vee2057610) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
  2. a b c d Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi)
  3. a b Kääpa maastikukaitseala kaitsekorralduskava, Keskkonnaamet, 2016, s.5
  4. Jõemõisa-Kaiu järvestik, Eesti Entsüklopeedia
  5. a b Kääpa maastikukaitseala kaitsekorralduskava, Keskkonnaamet, 2016, s.51
  6. Fempte deels transporterad charta öfwer tredie deelen aff Dörpts lähn (kartta, v. 1684), Rahvusarhiiv
  7. Kääpa maastikukaitseala kaitsekorralduskava, Keskkonnaamet, 2016, s.17
  8. Keskkonnaregister: Kääpa maastikukaitseala (KLO1000287) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 2.10.2020. (viroksi)
  9. Jõemõisa-Kaiu järvestik, kalapeedia.ee, viitattu 2.10.2020
  10. Kääpa maastikukaitseala kaitsekorralduskava, Keskkonnaamet, 2016, s.30
  11. Kääpa maastikukaitseala kaitsekorralduskava, Keskkonnaamet, 2016, s.33

Aiheesta muuallaMuokkaa