Wikipedia

Kaiu järv

järvi Jõgevamaalla Virossa

Kaiu järv [2] on Virossa Jõgevamaan Mustveen kunnassa sijaitseva järvi [3]. Se on yksi kolmen järven järvikokonaisuudesta, jotka eriytyivät toisistaan omiksi järviksi järvenlaskussa.[1][2]

Kaiu järv
Valtiot Viro
Maakunnat Jõgevamaa
Kunnat Mustveen kunta
Koordinaatit 58°38′47″N, 26°49′50″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue Kääpa jõen valuma-alue
Järveen tulevat joet Kääpa jõgi
Laskujoki Kääpa jõgi [1]
Järvinumero VEE2057800
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 39,8 m mpy. [1]
Rantaviiva 5,892 km [1]
Pinta-ala 1,344 km² [1]
Tilavuus 0,0035 km³ [a]
Keskisyvyys 2,6 m [1]
Suurin syvyys 3 m [1]
Valuma-alue 216 km² [1]
Kartta
Kaiu järv
Panoraamakuva Kaiun järven Pedassaarelta kohti etelää.
Kaiun suon pitkospuut Kaiun ja Jõemõisan välisellä kanaksella
Kaiun suon kävelysilta samalta patikkareitiltä.

Maantietoa muokkaa

Järven pinta-ala on 135 hehtaaria (ha) ja se on 1,7 kilometriä pitkä ja 1,3 kilometriä leveä. Järven rantaviivan pituus on 5,9 kilometriä ja sen rannat ovat matalat, mutaiset ja järven rantojen ympäristö on suomaata [4]. Vain järven itärannassa on alle kilometrin mittainen metsärinteinen ja kovan maan rannikko. Pohjoista soistunutta ranta-aluetta kutsutaan nimellä Tammeluht (20 ha [5]). Se jää Padassaarin ja itäpuolisen mäen väliin ja erottaa Kaiun Jõemõisa järvestä. Pedassaar on entinen saari, jossa kohoaa kymmenmetriset mäet. Pedassaaren länsipuolella aukeaa osin metsäinen suoalue, jota kutsutaan Heinasaareksi. Heinasaaren itäreunassa virtaa pohjoiseen kapea salmi. Toinen salmi virtaa länsirannasta Papijärveen. Kaiu järven eteläpuolella levittäytyy parikilometrinen ja puuton Kaiu soo (91 ha [5]). Järvi on luodattu. Sen syvyys on 3,0 metriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 2,6 metriä. Järven tilavuus on laskettu kertomalla sen keskisyvyys pinta-alalla, ja tilavuudeksi on näin saatu 0,0035 kuutiokilometriä eli 3,5 miljoonaa kuutiometriä [a]. Kaikki järven rakennukset ovat sen itärannalla, jossa sijaitsee ilmakuvien perusteella joitakin vapaa-ajan asuntoja. Niille tulee idästä metsäteitä.[1][2][b]

Historiaa muokkaa

Järvellä on järvenlaskun muodossa yhteinen alkuhistoria Jõemõisan ja Papijärvn kanssa. Se kerrotaan Jõemõisan artikkelissa.

Järven luokittelu ja luontoarvoja muokkaa

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. eutroofne ehk rohketoiteline järv, KE). Silloin on sekä järven veden kalkkipitoisuus joko keskikorkea tai korkea, että sen ravinnepitoisuudet korkeat. Järvi on tällöin rehevöitynyt.[6]

Järven vesi on tumman väristä johtuen veden korkeasta humuspitoisuudesta, mutta sen vesi vaihtuu Kääpa jõen takia 14 kertaa vuodessa eli veden viipymä järvessä on 26 vuorokautta. Järvi on lähes tasapohjainen eikä sen vesi lämpötilakerrostu talvellakaan [7]. Järven pohjassa on lukuisia lähteitä [4]. Järvessä elää ainakin särki, ahven, hauki, sorva, lahna, suutari, ruutana, made, kuha ja kiiski. Suojelualueen silmällä pidettäviä kalalajeja ovat rantanuoliainen, kivisimppu ja mutakala. Etelärantojen suoalueella viihtyy hyvin majava [8]. Ilmakuvien perusteella Heinasaar on puskoitunutta avosuota ja Tammluht on kevättulvien aikana veden peitossa. Sana luht tarkoittanee, että alue peittyy kesäisin tiheään ruohikkoon eli se muodostaa luhdan. Järvet ja osa kaakossa sijaitsevaa Kääpan jokilaaksoa kuuluvat Kääpa jõen maisemansuojelualueeseen (2 296 ha, vir. Kääpa maastikukaitseala [9]). Padassaareen tulee luhta-alueen läpi kävelypolku, joka on vahvistettu pitkospuilla. Polku kiertää Pedassaaen ympäri. Samaan polkureitistöön kuuluu itärantaa alaspäin seuraava polku, jonka varrella sijaitsee neljä levähdyspaikkaa ja mökkiä. Kävelyreitistö ylettyy järvistä muutaman kilometrin päähän idässä. Järvellä voi myös vuokrata veneen.[1][3][4][10][11][b]

Vesistösuhteita muokkaa

Järvi kuuluu Kullavere jõen valuma-alueeseen, sillä se on sen sivuhaaran Kääpa jõen läpivirtausjärvi. Kääpa jõgi tulee kaakosta päin järven etelärantaan ja sen vedet poistuvat järvestä kahta salmea tai kanavaa pitkin Papijärveen ja Jõemõisa järveen. Sieltä Kääpa jõgi jatkaa eteenpäin ja yhtyy Kullavere jõgeen 14 kilometrin päässä koillisessa ja kuusi kilometriä ennen sen joensuuta Peipsijärven pohjoisosan länsirantaan. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen. Järven valuma-alueen laajuus on 216 neliökilometriä.[1][b]

Huomautuksia muokkaa

  1. ↑ a b Järven tilavuus on laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
  2. ↑ a b c Kohteen ympäristön kasvillisuutta, asutusta ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Keskkonnaregister: Kaiu järv (vee2057800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 3.3.2017. (viroksi)
  2. ↑ a b c Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ a b Kääpa maastikukaitseala kaitsekorralduskava, Keskkonnaamet, 2016, s. 5–8
  4. ↑ a b c Jõemõisa-Kaiu järvestik, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 5.10.2020
  5. ↑ a b Kääpa maastikukaitseala kaitsekorralduskava, Keskkonnaamet, 2016, s. 49
  6. ↑ Kaiu järv, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi)
  7. ↑ Kääpa maastikukaitseala kaitsekorralduskava, Keskkonnaamet, 2016, s. 51
  8. ↑ Kääpa maastikukaitseala kaitsekorralduskava, Keskkonnaamet, 2016, s. 30–34
  9. ↑ Keskkonnaregister: Kääpa maastikukaitseala (KLO1000287) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 5.10.2020. (viroksi)
  10. ↑ Kaiu järv, kalapeedia.ee, viitattu 5.10.2020
  11. ↑ Kääpa maastikukaitseala kaitsekorralduskava, Keskkonnaamet, 2016, s. 62–64

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaiu_järv&oldid=21071509”