Mutakala (Misgurnus fossilis) on matomainen piikkinuoliaisiin kuuluva kala.

Mutakala
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Alalahko: Cobitoidea
Heimo: Piikkinuoliaiset Cobitidae
Alaheimo: Cobitinae
Suku: Misgurnus
Laji: fossilis
Kaksiosainen nimi

Misgurnus fossilis
(Linnaeus, 1758)

Koko ja ulkonäkö

muokkaa

Mutakala kasvaa yleisesti 15 cm pitkäksi, enimmillään jopa 30 cm.[2] Se on väriltään kellertävä.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö

muokkaa

Mutakala elää makeissa vesissä Keski- ja Itä-Euroopassa Alppien pohjoispuolelta Laatokalle. Se suosii seisovia tai hitaasti virtaavia vesiä, joissa on runsaasti kasvillisuutta.[1] Se voi kuivana kautena kaivautua mutaan ja jäädä horrostilaan jopa vuodeksi.[4]

Elintavat

muokkaa

Vaikka mutakalalla on kidukset, sillä on myös suolistossa alkeellinen keuhkoon verrattava poimuttuma, jossa tapahtuu kaasujenvaihtoa. Kala käy pinnalla tietyin väliajoin haukkaamassa ilmaa, joka sitten vähempihappisena poistuu peräaukon kautta kuplina.[4]

Kalan ravintona ovat kotilot, simpukat ja hyönteisten toukat. Laji on kevätkutuinen.[4]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Freyhof, J.: Misgurnus fossilis IUCN Red List of Threatened Species. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.5.2019. (englanniksi)
  2. Misgurnus fossilis (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi) Viitattu 30.5.2019
  3. Loach Encyclopaedia Britannica. Viitattu 30.5.2019.
  4. a b c Bent J. Muus: Suomen ja Euroopan sisävesikalat, s. 141–142. Suomentanut Markku Varjo. Gummerus, 2008 (toinen painos). ISBN 978-951-20-6768-8