Suomen Palloliitto

suomalaisen jalkapallon korkein järjestö
(Ohjattu sivulta Palloliitto)

Suomen Palloliitto ry (lyh. SPL, ruots. Finlands Bollförbund rf, FBF) on suomalaisen jalkapallon ja futsalin korkein järjestö. Se on perustettu vuonna 1907, ja se on ollut FIFAn jäsen vuodesta 1908 ja UEFAn vuodesta 1954. Palloliiton puheenjohtajana on vuodesta 2018 lähtien toiminut Ari Lahti. Liiton pääsihteerinä toimii Marco Casagrande.

Suomen Palloliitto
Finlands Bollförbund
Perustettu 1907
Tyyppi urheilun kattojärjestö
Toimiala jalkapallo
Päämaja Urheilukatu 5
00250 Helsinki
Jäsenet 930 seuraa, joissa 160 129 rekisteröityä pelaajaa
Puheenjohtaja Ari Lahti
Pääsihteeri Marco Casagrande
Jäsenlehti Maali!
Aiheesta muualla
Sivusto

Suomen Palloliiton 930 jäsenseurassa on vuonna 2023 160 129 rekisteröityä pelaajaa.[1] Jalkapalloa harrastaa Suomen Gallupin tutkimusten mukaan noin 500 000 suomalaista. Futsalin harrastajia oli Palloliiton tilastojen mukaan 27 530 vuonna 2023.[1] Sääntöjen mukaan Palloliiton jäseniksi voivat kuulua rekisteröitynä yhdistyksenä toimivat piirit, seurat ja yhteisöt.[2]

Historia muokkaa

Suomen Palloliitto perustettiin 19. toukokuuta 1907 Ravintola Catanissa Helsingissä.[3] Perustavaan kokoukseen osallistuivat Unitas (Helsinki), Polyteknikkojen urheiluseura (Helsinki), Stjernan (Helsinki), Viborgs Hockeyklubb (Viipuri), Åbo Idrottsvänner (Turku), Turun Jalkapalloseura ja Idrottens Vänner (Kokkola).

Jääpallo kuului Suomen Palloliiton ohjelmaan aina vuoteen 1972 asti, kunnes Suomen Jääpalloliitto perustettiin jääpalloilun itsenäiseksi lajiliitoksi. Jääkiekon ensimmäiset SM-kilpailut järjesti 1928 Palloliitto vaikka laji kuului myös Suomen Luistinliiton ohjelmaan. Oman lajiliittonsa – Suomen Jäähockeyliitto – kiekkoilijat saivat 20. tammikuuta 1929.[4] Myös pesäpallo ja sitä edeltänyt pitkäpallo järjestettiin Palloliiton alaisuudessa vuoteen 1925 saakka.

Toiminta muokkaa

 

Palloliitto organisoi jalkapallon ja futsalin sarja- ja cup-muotoisen kilpailutoiminnan Suomessa Veikkausliigaa lukuun ottamatta.[5]. Liitto on vastuussa myös maajoukkuetoiminnasta sekä jalkapallon ja futsalin kehittämisestä muun muassa valmentajakoulutuksen sekä seura- ja olosuhdekehitystoiminnan avulla[5].

Liiton toiminta-ajatuksena on olla jalkapallon erikoisliitto ja kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n jäsenenä vastata Suomen kaikesta jalkapallotoiminnasta ja sen kehittämisestä sekä kasvatus- ja harrastustoiminnan että kilpa- ja huippu-urheilun alueilla ihmis- ja asiakaskeskeisestä lähtökohdasta.[2]

Toiminnan päämäärinä ovat Suomen jalkapalloilun nostaminen pysyvästi kansainväliselle huipputasolle, lajin kehittäminen kokonaisuudessaan suosituimmaksi suomalaiseksi urheilulajiksi – myös katsojamäärillä mitattuna, Fair Play -hengen ulottaminen toiminnan kaikille tasoille sekä liiton aseman vahvistaminen.[2]

Kilpailutoiminta muokkaa

Jokaisella viralliseen kilpailuun osallistuvalla pelaajalla tulee olla voimassa kyseessä olevaan kilpailuun oikeuttava pelaajalisenssi ja vakuutusturva. Lisenssien yhteydessä on saatavilla myös vakuutusturva, mutta vähintään vastaavan tasoisen vakuutuksen voi halutessaan hankkia myös itse.[6]

Lasten, nuorten, aikuisten sarjoissa pelaavien alle 21-vuotiaiden, JKKI- ja erotuomarien pelitoiminnassa käytössä on pelipassi. Lapsille ja nuorille vakuutusturva on pakollinen, aikuisten pelipassilla, joka on tarkoitettu korkeintaan 20-vuotiaille aikuisten kilpailusarjoissa pelaaville, se on pakollinen Veikkausliigasta Kakkoseen. Muissa aikuisten sarjoissa sekä JKKI- ja erotuomareiden pelitoiminnassa vakuutusturvan hankintaa suositellaan.[7]

Koulutustoiminta muokkaa

Palloliitto järjestää valmentajakoulutusta D-, C-, B-, A- ja valiotasolla. Korkein suoritettava kurssi on Jalkapallovalmentajakoulu (JVK), jonka suorittaneilla on mahdollisuus saada valio- ja UEFAn pro-lisenssi.[8][9]

Maajoukkuetoiminta muokkaa

Seuratoiminta muokkaa

Palloliitto tukee sääntöjensä mukaisesti jalkapalloseuroja[5]. Tavoitteena on kehittää seuratoimintaa ja kouluttaa seuratyöntekijöitä ja näin edistää jalkapalloharrastusta Suomessa.

Palloliiton välineinä seuratoiminnan tukemisessa ovat[10]:

  • Koulutusten ja seminaarien järjestäminen seuratoiminnassa mukana oleville
  • Jalkapalloseuran perustamisen ja organisoinnin ohjeistukset
  • Vapaaehtoistoimijoiden ja seurojen yhdistäminen

Omien oppaiden ja koulutusten lisäksi Palloliitto suosittelee jalkapalloseuroille uusia työvälineitä ja tukia:

  • Lasten jalkapalloharrastuksen kustannustason nousua hillitsemään on kehitetty seuratoiminnan kehittämistuki, jonka hakemiseen Palloliitto on tehnyt seuratason ohjeistuksen[11].
  • Joukkueiden johtajien työmäärää helpottamaan Palloliitto ja Nimenhuuto julkaisivat verkkotyökalun, jonka avulla joukkueet voivat hoitaa viestintää ja saada Palloliiton tiedotteita[12].

Päätösvalta ja hallinto muokkaa

 
Maaottelut ovat jalkapallon huipentuma. Ne ovat myös Palloliiton talouden kannalta tärkeitä, sillä Suomen maajoukkueen kotiotteluiden lipputulot menevät Palloliitolle.

Palloliiton hallintomalli uudistettiin Seurojen Palloliitto -hankkeessa ja uudistukset astuivat voimaan 1. tammikuuta 2020. Keskeistä uudistuksessa oli aiemmin itsenäisinä yhdistyksinä toimineiden piiriorganisaatioiden lakkauttaminen ja yhdistyminen yhdeksi "Seurojen Palloliitoksi".[13]

Palloliiton ylin päätäntäelin on seurojen kokous, joka kokoontuu kerran kahdessa vuodessa. Seurojen kokouksien välillä ylintä päätösvaltaa käyttää seuraparlamentti.[14]

Seuraparlamentti muokkaa

Seurojen kokouksien välisenä aikana ylintä päätösvaltaa käyttää seuraparlamentti. Seuraparlamentin jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi seurojen kokouksessa. Jäsenet valitaan rekisteröityjen seurojen keskuudesta määritellyiltä vaalialueilta siten, että jokaiselta vaalialueelta valitaan edustaja alkavaa 5000 rekisteröityä pelaajaa kohden.[15][16][14]

Seuraparlamentti hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman. Se valitsee hallituksen (pl. puheenjohtaja) kahdeksi vuodeksi ja tekee muita luottamushenkilövalintoja (mm. kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja ja jäsenet).[15][16]

Seuraparlamentti kokoontuu hallituksen kutsumana kaksi kertaa vuodessa.[15]

Seuraparlamenttipaikkojen määräytyminen (marraskuu 2021)
Alue Vaalialue Seuraparlamenttipaikkoja
Eteläinen alue Helsinki 5
Muu pääkaupunkiseutu (Espoo, Vantaa ja Kauniainen) 4
Muu Uusimaa, Päijät-Häme ja Kymenlaakso 4
Läntinen alue Pirkanmaa ja Kanta-Häme 4
Varsinais-Suomi ja Satakunta 4
Pohjanmaa (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) 3
Itäinen alue Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Keski-Suomi 3
Pohjois-Savo ja Pohjois-Savo 2
Pohjoinen alue Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu 3
Ahvenanmaa Ahvenanmaa 1

[17]

Seuraparlamentti (23.4.2022-)

[15]

Seurojen kokous muokkaa

Palloliiton ylintä päätösvaltaa käyttää seurojen kokous. Se kokoontuu kerran kahdessa vuodessa ja osallistumisoikeus on kaikilla seuroilla.[18][16]

Seurojen kokous valitsee Palloliiton puheenjohtajan neljäksi vuodeksi ja ehdollepanotoimikunnan, joka valmistelee puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinnan. Lisäksi se hyväksyy Palloliiton strategian, arvopohjan, vision ja mission. Seurojen kokous hyväksyy sääntömuutokset 3/4 äänienemmistöllä.[18][16]

Hallitus muokkaa

 
Palloliiton toimisto sijaitsee etualan Sonera Stadiumilla ja maaottelut pelataan taustalla olevalla Helsingin olympiastadionilla.

Palloliiton hallitus vastaa strategian toimeenpanosta ja sen toteutumisen seurannasta. Se päättää seuraparlamentille esiteltävästä toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä valmistelee seuraparlamentille toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Lisäksi hallitus valmistelee valtakunnalliset kehitysryhmät sekä FIFAn ja UEFAn edellyttämät luottamuselimet.[19][16][14]

Hallituksen puheenjohtaja sekä 1. varapuheenjohtaja valitaan seurojen kokouksessa nelivuotiskaudeksi ja muut jäsenet seuraparlamentissa kaksivuotiskaudeksi. 2. varapuheenjohtajan hallitus valitsee keskuudestaan. Hallituksen jäsenistä puolet on kerrallaan erovuorossa.[19][16]

Hallitus kokoontuu kuusi kertaa vuodessa.[19]

Palloliiton hallitus (25.11.2023-)

[21]

Puheenjohtajat muokkaa

Puheenjohtaja[22][23] Kausi
Walter Flander 1907–1908
John Catani 1909
Uno Westerholm 1910–1911
Carolus Lindberg 1912
Walter Qvist 1913–1917
Erik von Frenckell 1918–1952
Juuso W. Walden 1953–1963
Osmo P. Karttunen 1963–1974
Ove H. Rehn 1974–1975
Jouko Loikkanen 1975–1983
Lauri Pöyhönen 1983–1987
Pentti Seppälä 1987–1997
Pekka Hämäläinen 1997–2009
Sauli Niinistö 2009–2012
Markku Lehtola (va.) 2012
Pertti Alaja 2012–2017
Markku Lehtola (va.) 2017–2018
Ari Lahti 2018–

Alueet muokkaa

Eteläinen alue

Läntinen alue

Itäinen alue

Pohjoinen alue

Alueparlamentti muokkaa

Alueparlamentit koostuvat kunkin alueen seurojen puheenjohtajista. Esittelijänä alueparlamenteissa toimii Palloliiton aluepäällikkö. Alueparlamentti seuraa lähipalveluiden toteuttamista, arvioi toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä käsittelee aloitteita.[24]

Alueparlamentit kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa.[24]

Talous muokkaa

Suomen Palloliitto on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 12 544 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2023 lähtien 2 135 000 euroa.[25]

Jalkapallo-Säätiö muokkaa

Pääartikkeli: Jalkapallo-Säätiö

Vuonna 1975 Palloliiton liittohallituksen perustama Jalkapallo-Säätiö tukee Palloliiton toimintaa sekä muita jalkapalloa ja futsalia edistäviä hankkeita. Säätiössä on Pertti Alaja -rahasto, joka tukee vähävaraisten lasten ja nuorten jalkapalloharrastamista.[26]

Palloliitto on vuokralla Jalkapallo-Säätiön omistamissa toimistotiloissa Töölön jalkapallostadionilla.[27]

Fanimo Oy muokkaa

Suomen jalkapallomaajoukkueen, Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen ja muiden maajoukkueiden kannattajatuotemyyntiä hoitaa vuonna 2012 perustettu Fanimo Oy, jonka Palloliitto omistaa 100-prosenttisesti.[28] Tilikaudella 2021 yrityksen liikevaihto oli 2,8 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 211 000 euroa.[29]

Lähteet muokkaa

  1. a b Ennätysmäärä jalkapallon ja futsalin harrastajia Palloliitto.fi. Viitattu 17.12.2023.
  2. a b c Suomen Palloliitto. Suomen Palloliitto.. Arkistoitu 23.4.2011. Viitattu 16.12.2007.
  3. SPL100: Kansainvälinen pääjuhla Kalastajatorpalla (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Historia – Suomen Jääkiekkoliitto
  5. a b c Suomen Palloliitto ry:n säännöt 2004. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 12.12.2007. Viitattu 16.12.2007.
  6. Lisenssiehdot. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 26.12.2007. Viitattu 16.12.2007.
  7. Pelipassien hinnat ja käyttö 1.4.2008–31.3.2009. Suomen Palloliitto.. Arkistoitu 26.12.2007. Viitattu 16.12.2007.
  8. Valmentajakoulutus Suomen Palloliitto. Arkistoitu 5.4.2010. Viitattu 23.8.2010.
  9. Valmentajalisenssit Suomen Palloliitto. Arkistoitu 20.8.2010. Viitattu 23.8.2010.
  10. Arkistoitu kopioSeuratoiminta Suomen Palloliitto Ry. Arkistoitu 13.10.2013. Viitattu 18.11.2013.
  11. Arkistoitu kopioSeuratuki 2014 Suomen Palloliitto. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 18.11.2013.
  12. Arkistoitu kopioSuomen Palloliitto ja Nimenhuuto.com yhteistyöhön 5.5.2011. Suomen Palloliitto, Nimenhuuto. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 18.11.2013.
  13. Seurojen Palloliitto Palloliitto.fi. Viitattu 9.1.2024.
  14. a b c Palloliiton luottamuselimet Palloliitto.fi. Viitattu 9.1.2024.
  15. a b c d Seuraparlamentti Palloliitto.fi. Viitattu 9.1.2024.
  16. a b c d e f Suomen Palloliiton säännöt Palloliitto.fi. Viitattu 9.1.2024.
  17. Yhteistoiminta- ja vaalialueet Palloliitossa 30.11.2021. Suomen Palloliitto. Viitattu 9.1.2024.
  18. a b Seurojen kokous Palloliitto.fi. Viitattu 9.1.2024.
  19. a b c Hallitus Palloliitto.fi. Viitattu 9.1.2024.
  20. a b c Liittohallitus, Palloliitto (Arkistoitu – Internet Archive) 10.3.2018
  21. Seuraparlamentti hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman Palloliitto.fi. Viitattu 9.1.2024.
  22. 13 puheenjohtajaa. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 24.2.2008. Viitattu 16.12.2007.
  23. Liittohallitus www.palloliitto.fi. Arkistoitu 16.3.2018. Viitattu 8.1.2018.
  24. a b Alueparlamentit Palloliitto.fi. Viitattu 9.1.2024.
  25. Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.11.2023.
  26. Jalkapallo-Säätiö Palloliitto.fi. Viitattu 9.1.2024.
  27. Jalkapallo-Säätiön historia Palloliitto.fi. Viitattu 9.1.2024.
  28. Fanimo Oy Palloliitto.fi. Viitattu 9.1.2024.
  29. Fanimo Oy Finder-palvelussa Finder.fi (Fonecta). Viitattu 9.1.2024.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen Palloliitto.