NHL-kausi 2005–2006

NHL-kausi 2005–2006
Laji	jääkiekko
Järjestyksessä oleva kausi	88.
Maa	Yhdysvallat; Kanada
Joukkueiden määrä	30
Mestari	Carolina Hurricanes
Pistepörssin voittaja	Joe Thornton
Runkosarjan arvokkain pelaaja	Joe Thornton
Pudotuspelien arvokkain pelaaja	Cam Ward
← 2003–2004	2006–2007 →
	Infobox OK

Kausi 2005–2006 oli National Hockey Leaguen järjestyksessä 88. kausi. Liiga oli ollut telakalla vuoden päivät koko edelliskauden peruuntumiseen johtaneen työsulun johdosta. NHL ja pelaajayhdistys NHLPA eivät päässeet yksimielisyyteen uudesta työehtosopimuksesta.

Alustava sopu syntyi viimein 13. heinäkuuta 2005. Pelaajayhdistys äänesti sopimuksesta 21. heinäkuuta ja se hyväksyttiin selkeällä äänienemmistöllä (7–1). Seuraavana päivänä NHL-seurojen omistajien (board of governors) vastaavassa äänestyksessä uusi sopimus hyväksyttiin yksimielisesti.

NHL julkisti myös uuden logonsa. Vanhan musta-oranssin sijasta väreinä uudessa logossa olivat hopea ja musta. Lisäksi 'NHL'-tekstin kallistus oli käännetty kirjoitussuuntaan laskevaksi.

NHL:n kaapelitelevisiointioikeudet siirtyivät ESPN:ltä OLN-yhtiölle (aikaisempi nimi Outdoor Life Network). OLN:n omistavan yhtiön Comcastin laajakaista-asiakkaat saattoivat seurata pelejä myös internetin kautta, vähintään viisi peliä viikoittain. Myös NBC lähetti tammikuusta 2006 lähtien satelliittiensa kautta jonkin verran pelejä.

Kauden ensimmäisen maalin teki Buffalo Sabresien Jean-Pierre Dumont New York Islandersia vastaan. NHL:n historian ensimmäiset voittomaalit rangaistuslaukauskilpailussa merkittiin Ottawa Senatorsin Daniel Alfredssonille ja Dany Heatleylle, jotka molemmat onnistuivat avauskierroksella Toronton Ed Belfouria vastaan.

Sääntömuutoksia ja uudistuksia

Liiga oli kaudelle 2005–2006 ottanut käyttöön selvästi aikaisempaa tiukemman tuomarilinjan. Kaikki koukkiminen, kahvaaminen ja estäminen pyrittiin karsimaan. Alkukaudella uusi ilme lisäsikin maalien määrää sekä muutti pelin luonnetta. Kaudelle 2005–2006 lanseerattiin myös joukko sääntömuutoksia:

Punaviiva pois - Punaviivan poistaminen merkitsi kahden viivan syöttöjen sallimista. Tämä uudistus läpikäytiin Euroopassa jonkin aikaa sitten, eivätkä tulokset olleet haluttuja - sääntömuutos passivoitti peliä, ei nopeuttanut sitä. NHL:n nykyinen tuomarilinja on kuitenkin eurooppalaista selvästi tiukempi, joten punaviivan poiston vaikutus peliin oli erilainen.

Rangaistuslaukauskilpailu - Mikäli viiden minuutin jatkoaika päättyy tasan, seuraa rangaistuslaukauskilpailu. Molemmista joukkueista laukoo kolme pelaajaa ja mikäli tämänkin jälkeen tilanne on tasan, jatketaan yksi pari kerrallaan kunnes ratkaisu löydetään. Voittajajoukkue saa kaksi pistettä, hävinnyt yhden.

Maalin ja siniviivan paikka - Maaleja on siirretty 2 jalkaa taemmas. Tällä haettiin hyvin yleiseen kulmissa vääntämiseen vähennystä. Siniviivaa siirrettiin niin ikään 2 jalkaa maalista poispäin, näin luoden lisää tilaa ylivoimapelin pyörittämiselle.

Paitsiosääntö - Paitsiosääntö palautettiin vastaamaan eurooppalaista tapaa, eli paitsioasemassa oleva pelaaja voi tulla pois hyökkäysalueelta ilman että peliä vihelletään poikki.

Maalivahtien varusteet ja liikkuminen - Maalivahtien varusteiden kokoa pienennettiin. Polvisuojia kavennettiin 2,5 senttimetriä. Rintapanssarin, maalivahdin housujen ja paidan kokoa rajoitettiin. Liian suurien varusteiden käytöstä saa kahden ottelun pelikiellon, jonka lisäksi seura ja huoltaja saavat sakot. Maalivahdin liikkumista rajoitettiin siten, että ainoa maalivahdille sallittu alue maaliviivan takana on puolisuunnikkaan muotoinen alue lähellä maalin takana ja sivuilla - kulmiin ei ole siis asiaa.

Pitkä kiekko - Linjatuomari voi olla tuomitsematta pitkää kiekkoa, jos se on hänen mielestään tulosta syöttöyrityksestä. Uusi sääntö oli myös ketjun vaihtamisen kieltäminen pitkän kiekon ampuneelle joukkueelle.

Tappelut - Mikäli pelaaja aloittaa tappelun ottelun viiden viimeisen minuutin aikana, hänelle langetetaan pelirangaistus sekä automaattinen yhden ottelun pelikielto. Lisäksi joukkueen valmentaja saa 10 000 Yhdysvaltain dollarin sakot.

Erotuomarien napit - Päätuomareilla on mukanaan langaton mikrofoni, minkä kautta he voivat kuuluttaa rangaistukset hallin PA-laitteiston kautta.

Runkosarja

Kausi alkoi 5. lokakuuta 2005 ja ensimmäistä kertaa liigan historiassa kaikki 30 joukkuetta pelasivat avauspäivänä. NHL:n tähdistöottelua ei tällä kaudella pelattu. Sen sijaan liiga jäi helmikuussa 2006 tauolle, jotta Torinon talviolympialaisissa olisi parhaat pelaajat maajoukkueiden käytettävissä. Phoenix, jossa all star -peli piti alun perin järjestää, sai hyvityksenä järjestettäväkseen kauden 2008–2009 tähdistöottelun. Uudessa otteluohjelmassa oli aikaisempaa enemmän divisioonien sisäisiä otteluita. NHL toivoi tämän luovan lisää kipinöitä divisioonien omien taisteluparien välille.

Loppusijoitukset

Runkosarjassa divisiooniensa voittajat jakoivat konferenssin kolme kärkisijaa, loput viisi jatkoonpääsijää valittiin pistejärjestyksessä.
V = Voitot, H = Häviöt, HJA = Häviöt jatkoajalla tai rangaistuslaukaisukilpailussa, TM = Tehdyt maalit, PM = Päästetyt maalit, PIST = Pisteet

Itäinen konferenssi
Joukkue	O	V	H	HJA	TM	PM	PIST
Ottawa Senators	82	52	21	9	314	211	113
Carolina Hurricanes	82	52	22	8	294	260	112
New Jersey Devils	82	46	27	9	242	229	101
Buffalo Sabres	82	52	24	6	281	239	110
Philadelphia Flyers	82	45	26	11	267	259	101
New York Rangers	82	44	26	12	257	215	100
Montreal Canadiens	82	42	31	9	243	247	93
Tampa Bay Lightning	82	43	33	6	252	260	92
Atlanta Thrashers	82	41	33	8	281	275	90
Toronto Maple Leafs	82	41	33	8	257	270	90
Florida Panthers	82	37	34	11	240	257	85
New York Islanders	82	36	40	6	230	278	78
Boston Bruins	82	29	37	16	230	266	74
Washington Capitals	82	29	41	12	237	306	70
Pittsburgh Penguins	82	22	46	14	244	316	58

Läntinen konferenssi
Joukkue	O	V	H	HJA	TM	PM	PIST
Detroit Red Wings	82	58	16	8	305	209	124
Dallas Stars	82	53	23	6	265	218	112
Calgary Flames	82	46	25	11	218	200	103
Nashville Predators	82	49	25	8	259	227	106
San Jose Sharks	82	44	27	11	266	242	99
Mighty Ducks of Anaheim	82	43	27	12	254	229	98
Colorado Avalanche	82	43	30	9	283	257	95
Edmonton Oilers	82	41	28	13	256	251	95
Vancouver Canucks	82	42	32	8	256	255	92
Los Angeles Kings	82	42	35	5	249	270	89
Minnesota Wild	82	38	36	8	231	215	84
Phoenix Coyotes	82	38	39	5	246	271	81
Columbus Blue Jackets	82	35	43	4	223	279	74
Chicago Blackhawks	82	26	43	13	211	285	65
St. Louis Blues	82	21	46	15	197	292	57

Runkosarjan pistepörssi

Pelaaja	Joukkue	Ottelut	Maalit	Syötöt	Pisteet
1. Joe Thornton	Boston Bruins/ San Jose Sharks	81	29	96	125
2. Jaromír Jágr	New York Rangers	82	54	69	123
3. Aleksandr Ovetškin	Washington Capitals	81	52	54	106
4. Dany Heatley	Ottawa Senators	82	52	53	105
5. Daniel Alfredsson	Ottawa Senators	77	43	60	103
6. Sidney Crosby	Pittsburgh Penguins	81	39	63	102
7. Eric Staal	Carolina Hurricanes	82	45	55	100
8. Ilja Kovaltšuk	Atlanta Thrashers	78	52	46	98
9. Marc Savard	Atlanta Thrashers	82	28	69	97
10. Jonathan Cheechoo	San Jose Sharks	82	56	37	93

Stanley Cup

Neljännesvälierät

Konferenssien puolivälierät			Konferenssien välierät			Konferenssien finaalit			Stanley Cup -finaali

1	Ottawa Senators	4
8	Tampa Bay Lightning	1
				Ottawa Senators	1

				Buffalo Sabres	4
2	Carolina Hurricanes	4

7	Montreal Canadiens	2
							Carolina Hurricanes	4
Itäinen konferenssi
							Buffalo Sabres	3
3	New Jersey Devils	4

6	New York Rangers	0
				Carolina Hurricanes	4

				New Jersey Devils	1
4	Buffalo Sabres	4

5	Philadelphia Flyers	2
										Carolina Hurricanes	4

										Edmonton Oilers	3
1	Detroit Red Wings	2

8	Edmonton Oilers	4
				Mighty Ducks of Anaheim	4

				Colorado Avalanche	0
2	Dallas Stars	1

7	Colorado Avalanche	4
							Mighty Ducks of Anaheim	1
Läntinen konferenssi
							Edmonton Oilers	4
3	Calgary Flames	3

6	Mighty Ducks of Anaheim	4
				San Jose Sharks	2

				Edmonton Oilers	4
4	Nashville Predators	1

5	San Jose Sharks	4

Pudotuspelien pistepörssi

Pelaaja	Joukkue	Ottelut	Maalit	Syötöt	Pisteet
1. Eric Staal	Carolina Hurricanes	25	9	19	28
2. Cory Stillman	Carolina Hurricanes	25	9	17	26
3. Chris Pronger	Edmonton Oilers	24	5	16	21
4. Daniel Briere	Buffalo Sabres	18	8	11	19
5. Shawn Horcoff	Edmonton Oilers	24	7	12	19
6. Fernando Pisani	Edmonton Oilers	24	14	4	18
7. Rod Brind'Amour	Carolina Hurricanes	25	12	6	18
8. Chris Drury	Buffalo Sabres	18	9	9	18
9. Justin Williams	Carolina Hurricanes	25	7	11	18
10. Matt Cullen	Carolina Hurricanes	25	4	14	18

NHL-kauden palkinnot

Stanley Cup:	Carolina Hurricanes
Presidents' Trophy:	Detroit Red Wings
Prince of Wales Trophy:	Carolina Hurricanes
Clarence S. Campbell Bowl:	Edmonton Oilers
Art Ross Trophy:	Joe Thornton (Boston Bruins, San Jose Sharks)
Bill Masterton Memorial Trophy:	Teemu Selänne (Mighty Ducks of Anaheim)
Calder Memorial Trophy:	Aleksandr Ovetškin (Washington Capitals)
Conn Smythe Trophy:	Cam Ward (Carolina Hurricanes)
Frank J. Selke Trophy:	Rod Brind'Amour (Carolina Hurricanes)
Hart Memorial Trophy:	Joe Thornton (Boston Bruins, San Jose Sharks)
Jack Adams Award:	Lindy Ruff (Buffalo Sabres)
James Norris Memorial Trophy:	Nicklas Lidström (Detroit Red Wings)
King Clancy Memorial Trophy:	Olaf Kölzig (Washington Capitals)
Lady Byng Memorial Trophy:	Pavel Datsjuk (Detroit Red Wings)
Lester B. Pearson Award:	Jaromír Jágr (New York Rangers)
Lester Patrick Trophy:	Mike Emrick, John Davidson, Ray Miron
Maurice 'Rocket' Richard Trophy:	Jonathan Cheechoo (San Jose Sharks)
NHL Plus/Minus Award:	Wade Redden (Ottawa Senators) Michal Rozsíval (New York Rangers)
Roger Crozier Saving Grace Award:	Cristobal Huet (Montreal Canadiens)
Vezina Trophy:	Miikka Kiprusoff (Calgary Flames)
William M. Jennings Trophy:	Miikka Kiprusoff (Calgary Flames)

Katso myös

Aiheesta muualla

NHL.com