Luettelo jääkäreistä Ö

Wikimedia-luetteloartikkeli
Jääkärimerkki

Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä. Kaiken kaikkiaan 1 895 vapaaehtoista aloitti jääkärikoulutuksen 19151918 Saksassa. Aluksi 200 suomalaista koulutettiin Lockstedtin leirillä Holsteinissä. Vuoden 1915 syksyllä Saksa päätti nostaa suomalaisosaston vahvuuden 2 000 mieheen. Suomessa aloitettiin koko maata kattava salainen värväys. Seuraavana keväänä joukosta muodostettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27.

ÖMuokkaa

Siirry kirjaimeenA B C D E F G H I J K L M N O P R S T U V W Y Z Å Ä Ö


Georg Öhman

Harald Öhquist

Emil Arvid Öist

Karl Emil Öist

Aarne Fredrik Österlund myöh. Örmä

Albert Georg ÖrnMuokkaa

(31. heinäkuuta 1893 Mustasaari27. helmikuuta 1957) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työmies Johan Erik Örn ja Rika Lo. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Ida Alina Lon kanssa. Tämä mustasaarelainen puuseppä liittyi Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:ään 4. toukokuuta 1916 ja hänet sijoitettiin pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hänet vapautettiin sotapalvelukseen kelpaamattomana 3. heinäkuuta 1917 ja laskettiin siviilitöihin. Suomeen hän palasi 29. marraskuuta 1918 ja toimi sen jälkeen puuseppänä Mustasaaressa. Talvi- ja jatkosodan aikana hän suoritti vartiopalvelusta Vaasassa. Hänet on haudattu Vaasaan.

Guy Engelbert Adrian ÖrnMuokkaa

(1. helmikuuta 1886 Viipuri10. marraskuuta 1956) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat pormestari Verner August Örn ja Olga Josefina Majander. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Annie Maria Strelinin kanssa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Viipurin ruotsalaisesta lyseosta vuonna1908 ja liittyi Viipurilaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa vuosina 1908–1911 ja sen jälkeen eläinlääketiedettä Münchenin ja Giessenin yliopistoissa Saksassa. Hän valmistui eläinlääketieteen tohtoriksi Giessenin yliopistosta vuonna 1919. Hän liittyi Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:ään 23. maaliskuuta 1916, mutta vapautettiin palveluksesta jo 31. maaliskuuta 1916 hänen sairautensa johdosta. Suomeen hän palasi vuonna 1919 ja toimi sen jälkeen eläinlääkärinä Turussa.

  • Artur Johannes Öster

Karl Arvid ÖstergårdMuokkaa

(1. helmikuuta 1895 Sulva10. huhtikuuta 1937) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Herman Ostergård ja Hanna Staffans. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1927. Elsa Adelina Cederholmin kanssa. Tämä kansakoulun käynyt sulvalainen maanviljelijä liittyi Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:ään 13. maaliskuuta 1916 ja hänet sijoitettiin pataljoonan 1. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla asemasotaan Misse-joella, Riianlahden rannikkoasemissa ja Aa-joen talvitaisteluissa. Hänet siirrettiin 1. marraskuuta 1917 pataljoonan 1. konekiväärikomppaniaan ja edelleen 10. tammikuuta 1918 pataljoonan täydennysjoukkoon, mistä hänet laskettiin siviilitöihin Suomeen hän palasi 29. marraskuuta 1918 ja liittyi suojeluskuntajärjestöön ja toimi paikallispäällikkönä ensin Sulvassa vuosina 1921–1923 ja Sundomissa vuosina 1923–1925. Vuodesta 1928 alkaen hän toimi pienviljelijänä Sulvassa. Hänet on haudattu Sulvaan. Kunniamerkit: Jääkärimerkki, Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.

Johan Edvar ÖsterholmMuokkaa

(1. joulukuuta 1886 Raippaluoto19. tammikuuta 1971) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat kalastaja Johan Erik Österholm ja Maria Snygg. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1911 Emma Adelina Kapellin kanssa. Tämä raippaluotolainen kalastaja liittyi Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:ään 6. maaliskuuta 1916 ja hänet sijoitettiin pataljoonan 4. komppaniaan, mutta hänet vapautettiin palveluksesta jo 12. maaliskuuta 1916 ja laskettiin siviilitöihin. Suomeen hän palasi 29. marraskuuta 1918 ja toimi sen jälkeen kalastajana Raippaluodossa. Hän toimi myös Raippaluodon Kunnanvaltuuston ja verolautakunnan jäsenenä. Hänet on haudattu Raippaluotoon.

Hugo Viktor Österman

Urho Antero Österman myöh. Särö

Huugo Reino Östman myöh. Kahva

LähteetMuokkaa

  • A. Wegelius, Suomen leijona ja Saksan kotka, WSOY Porvoo 1938.
  • Jernström, E. (toim.): Jääkärit maailmansodassa. Helsinki: Sotateos Oy, 1933. Teoksella ei ole ISBN:a..
  • Onttonen, Markku (toim.): Jääkärikirja. Helsinki : Gummerus : Ajatus, 2002. ISBN 951-20-6232-1.
  • Lackman, Matti: Jääkärimuistelmia. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13498-1.
  • Lackman, Matti: Suomen vai Saksan puolesta? : jääkäreiden tuntematon historia. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16158-X.
  • Lauerma, Matti, toim. Markku Onttonen ja Hilkka Vitikka: Jääkärien tie. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12588-1.
  • Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1966. Teoksella ei ole ISBN:a..
  • Jaakko Suomalainen, Johannes Sundvall, Emerik Olsoni, Arno Jaatinen toim. Suomen Jääkärit, elämä ja toiminta sanoin ja kuvin osa 1 ja 2, Osakeyhtiö sotakuvia Kuopio 1933
  • Aarne Sihvo, Kolmasti komennettuna, Gummerus Jyväskylä 1918
  • A. Wegelius, Aseveljet 1 ja 2, WSOY Porvoo 1924
  • Heikki Nurmio ja Leonard Grandell toim. Viipurin valloitus kenraalimajuri Wilkmanin armeijaryhmän toiminta. Kustannusosakeyhtiö Ahjo Helsinki 1919
  • Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja Genos 54(1983), s. 18–22 Koonnut ulkoasiainneuvos Åke Backström.
  • Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975, ISBN 951-99046-9-7
  • Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995.
  • Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng, Soikkeli: Suomen vapaussota I–VI Otava Helsinki 1920–1925.
  • Pekkola, Auer: Kalterijääkärit I–III, Wsoy Porvoo 1930.
  • Toim. Kai Donner, Th. Svedlin ja Heikki Nurmio, Suomen vapaussota I–VIII, Gummerus Jyväskylä 1927.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • N. V. Hersalo, Suojeluskuntain historia I–III, Hata Oy Vaasa 1966.
  • Toim. L. Harvila, M. Alajoki, M. O. Rintanen ja M. Vanonen, Tykkimies 1960, Suomen kenttätykistön säätiön vuosikirja n:o 3, Kirjapaino Vaasa Oy, Vaasa 1960.

ViitteetMuokkaa