Luettelo jääkäreistä Y

Wikimedia-luetteloartikkeli
Jääkärimerkki

Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä. Kaiken kaikkiaan 1 895 vapaaehtoista aloitti jääkärikoulutuksen 19151918 Saksassa. Aluksi 200 suomalaista koulutettiin Lockstedtin leirillä Holsteinissä. Vuoden 1915 syksyllä Saksa päätti nostaa suomalaisosaston vahvuuden 2 000 mieheen. Suomessa aloitettiin koko maata kattava salainen värväys. Seuraavana keväänä joukosta muodostettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27.

YMuokkaa

Siirry kirjaimeenA B C D E F G H I J K L M N O P R S T U V W Y Z Å Ä Ö


Otto Johannes Ylén myöh. TarhialaMuokkaa

(26. joulukuuta 1888 Pälkäne - 8. marraskuuta 1950) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työnjohtaja Kaarlo Johannes Ylen ja Vilhelmina Hellstön. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1917 Impi Ellida Syrönin kanssa. Ylen kävi kansakoulun ja yhden luokan yhteiskoulua sekä kansanopiston ja tietopuolisen maanviljelyskoulun. Hän suoritti myös laivuritutkinnon. Hän yöskenteli työnjohtajana ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n konekiväärikomppaniaan 28. syyskuuta 1915, josta hänet siirrettiin 17. maaliskuuta pataljoonan haupitsipatteriin, josta hänet komennettiin edelleen 27. huhtikuuta 1916 Saksan meriesikunnan käyttöön. Hän suoritti Saksassa olessaan Berliinissä räjäytyskurssin. Saksan meriesikunta komensi hänet keväällä vuonna 1916 Suomeen erikoistehtäviin, mutta hänen saamansa tehtävä peruuntui matkusti Ruotsiin syksyllä samana vuonna ja erosi pataljoonasta ilmeisesti kornentosuhteita koskevien väärinkäsitysten vuoksi ja matkusti Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin. Ylen palasi takaisin Suomeen 30. heinäkuuta 1920 ja toimi myöhemmin tiilitehtaan omistajana Alatorniolla ja puusepänliikkeen omistajana Helsingissä. Vuonna 1935 hän lähti merille.

Kustaa Paavali Ylimäki

Armas Johannes Ylinen

Antti YlivainioMuokkaa

(8. toukokuuta 1895 Alahärmä11. helmikuuta 1974) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat mäkitupalainen Antti Kustaa Ylivainio ja Anna Kaisa Tollikko. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1922 Iida Emilia Förstin kanssa. Ylivainio työskenteli työmiehenä Alahärmässä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n 4. komppaniaan 23. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, josta hänet 22. lokakuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon ja lähetettiin 24. marraskuuta 1916 Altonan työosastoon, mistä hänet laskettiin myöhemmin siviilitöihin Saksaan.

Takaisin Suomeen hän palasi sisällissodan jälkeen 29. marraskuuta 1918 ja työskenteli sen jälkeen työmiehenä Jepualla. Ylivainio osallistui talvisotaan vartiotehtävissä Jepualla. Välirauhan aikana hän toimi vartiomiehenä Asevarikko 5:ssä (myöh. Keskusvarikko 8) Kokkolassa, missä tehtävässä hän jatkoi myös koko jatkosodan ajan. Sotien jälkeen hän työskenteli ajomiehenä Keskusvarikko 8:ssa vuoteen 1949 saakka, jolloin hän siirtyi varastomieheksi Ilmajoen Lääkintävarikolle ja palveli varikolla vuoteen 1961 saakka. Hänet haudattiin Alahärmään. Kunniamerkit:   Jääkärimerkki,   Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.

Emil Ylivainio

Yrjö Johannes Ylänkö aik. Palmén

LähteetMuokkaa

  • A. Wegelius, Suomen leijona ja Saksan kotka, WSOY Porvoo 1938.
  • Jernström, E. (toim.): Jääkärit maailmansodassa. Helsinki: Sotateos Oy, 1933. Teoksella ei ole ISBN:a..
  • Onttonen, Markku (toim.): Jääkärikirja. Helsinki : Gummerus : Ajatus, 2002. ISBN 951-20-6232-1.
  • Lackman, Matti: Jääkärimuistelmia. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13498-1.
  • Lackman, Matti: Suomen vai Saksan puolesta? : jääkäreiden tuntematon historia. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16158-X.
  • Lauerma, Matti, toim. Markku Onttonen ja Hilkka Vitikka: Jääkärien tie. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12588-1.
  • Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1966. Teoksella ei ole ISBN:a..
  • Jaakko Suomalainen, Johannes Sundvall, Emerik Olsoni, Arno Jaatinen toim. Suomen Jääkärit, elämä ja toiminta sanoin ja kuvin osa 1 ja 2, Osakeyhtiö sotakuvia Kuopio 1933
  • Aarne Sihvo, Kolmasti komennettuna, Gummerus Jyväskylä 1918
  • A. Wegelius, Aseveljet 1 ja 2, WSOY Porvoo 1924
  • Heikki Nurmio ja Leonard Grandell toim. Viipurin valloitus kenraalimajuri Wilkmanin armeijaryhmän toiminta. Kustannusosakeyhtiö Ahjo Helsinki 1919
  • Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja Genos 54(1983), s. 18–22 Koonnut ulkoasiainneuvos Åke Backström.
  • Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975, ISBN 951-99046-9-7
  • Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995.
  • Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng, Soikkeli: Suomen vapaussota I–VI Otava Helsinki 1920–1925.
  • Pekkola, Auer: Kalterijääkärit I–III, Wsoy Porvoo 1930.
  • Toim. Kai Donner, Th. Svedlin ja Heikki Nurmio, Suomen vapaussota I–VIII, Gummerus Jyväskylä 1927.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • N. V. Hersalo, Suojeluskuntain historia I–III, Hata Oy Vaasa 1966.
  • Toim. L. Harvila, M. Alajoki, M. O. Rintanen ja M. Vanonen, Tykkimies 1960, Suomen kenttätykistön säätiön vuosikirja n:o 3, Kirjapaino Vaasa Oy, Vaasa 1960.

ViitteetMuokkaa