Kirjallisuusvuosi 1941

Kirjallisuusvuodet
	1931 • 1932 • 1933 • 1934 • 1935 • 1936 • 1937 • ; 1938 • 1939 • 1940 – 1941 – 1942 • 1943 • 1944 • ; 1945 • 1946 • 1947 • 1948 • 1949 • 1950 • 1951
Vuodet
	1938 • 1939 • 1940 – 1941 – 1942 • 1943 • 1944

Kirjallisuusvuosi 1941 käsittelee vuoden 1941 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.

TapahtumiaMuokkaa

Yhdysvallat ja Neuvostoliitto liittyivät toiseen maailmansotaan
Saksassa suosittu fraktuura-kirjasintyyppi väistyi käytöstä, sillä sitä pidettiin alkuperältään juutalaisena. Natsi-Saksassa suosittiin vuoteen 1941 asti fraktuuran Fette Fraktur -kirjasintyyppiä kirjoissa, julisteissa ja sanomalehdissä.^[1] Vuonna 1941 Hitlerin yksityissihteeri Martin Bormann antoi julkilausuman, jonka mukaan fraktuuraa oli pidettävä alkuperältään juutalaisena, ja siksi “arkikirjoituksessa” oli siirryttävä antiikva-kirjasinten käyttöön^[2].
Norjassa syntyi näyttelijälakko protestina sille, että kuuden näyttelijän työlupa oli peruutettu. Peruuttamisen syynä oli, että he olivat kieltäytyneet esiintymästä Norjan radiossa Vidkun Quislingin natsimielisen hallituksen aikana.
Helvi Hämäläisen sivistyneistöromaani Säädyllinen murhenäytelmä valmistui vuonna 1939 ja sen kustantaja WSOY onnitteli kirjailijaa mestariteoksesta. Teos oli tarkoitus julkaista jouluksi 1939 ja se painettiinkin. Kirjan henkilöhahmoista oli helppo tunnistaa Tyyni ja O. J. Tuulio, A.-M. Tallgren sekä Olavi Paavolainen, mutta monet heidän tekemikseen kerrotut asiat ovat keksittyjä. Kustantamon pyytämissä asiantuntijalausunnoissa V. A. Koskenniemi ehdotti teoksen julkaisematta jättämistä, koska se oli “taiteellisesti ala-arvoinen, tyylitön ja mauton”. Elsa Enäjärvi-Haavio piti arveluttavana henkilöiden tunnistettavutta. Niinpä painettu versio tuhottiin ja WSOY:n toimitusjohtaja Jalmari Jäntti antoi Yrjö Kivimiehen tehtäväksi saattaa teos julkaisukuntoon. Kaksi lukua teoksesta poistettiin. Toinen poisto sisälsi muun muassa viittauksia homoseksuaalisuuteen. Suurimmat poistot koskivat kuitenkin lukua, jossa sivuttiin kansallissosialistista Saksaa ja Euroopan ajankohtaisia tapahtumia. Teksti sisälsi kritiikkiä Hitleristä ja kansallissosialistien kulttuurivihamielisyydestä; ne poistettiin myös muista luvuista. Muutokset tehtiin välirauhan aikana keväällä ja kesällä 1940. Teos ilmestyi huhtikuussa 1941 hieman ennen jatkosotaa.^[3]
Elokuva Kaivopuiston kaunis Regina perustui Kaarina Kaarnan romaaniin Kaivopuiston kaunis Elsa, jonka kirjoittaja piiloutui salanimen taakse. Salailun syynä oli se, että Kaarina Kaarnan aviomies oli kilpailevan filmiyhtiö Jäger-Filmin palveluksessa. ^[4]