Avaa päävalikko


Indoeurooppalaisen kantakielen myöhäisvaihe kurgaanimallin mukaan, n. 3500 eaa.
n. 2500 eaa.
n. 1500 eaa.
n. 500 eaa.
Rooman imperiumin jälkeen ja kansainvaellusaika
Nykytilanne: oranssilla valtiot, joissa IE-kieli on pääkielenä, keltaisena valtiot, joissa se on virallinen vähemmistökieli

Indoeurooppalaiset ovat oletettu muinainen kansa, joiden puhumasta kantakielestä nykyiset indoeurooppalaiset kielet ovat syntyneet. Indoeurooppalaisten alkuperä on kiistanalainen ja siitä on esitetty useita teorioita.

Kurgaanihypoteesin mukaan indoeurooppalaiset olivat alkujaan hautakumpuja, kurgaaneja rakentavia sotaisia paimentolaisia, jotka tulivat Eurooppaan Kaukasuksen pohjoispuolisilta aroilta noin 4000-3000 eaa.[1][2]. Toisen näkemyksen mukaan indoeurooppalaisten esi-isät ovat lähtöisin Anatoliasta, ja levittivät maanviljelyn Eurooppaan noin 7000–3000 aa. Indoeurooppalaisten kielten puhujat eivät ole etnisesti yhtenäinen ryhmä, kuten eivät muutkaan kielikunnat, vaan kyseessä on puhtaasti kielellinen yhteys.

Erilaisia teorioitaMuokkaa

KurgaanihypoteesiMuokkaa

 
Sotavaunujen leviäminen eaa.

Melko suosittu on ajatus, jonka mukaan indoeurooppalaiset olivat alkujaan Aasian aroilla liikkuvia sotaisia heimoja. Nämä kurgaaneja eli kumpuhautoja rakentavat sotaisten päälliköiden johtamat ihmiset elivät paimentolaisina tai puolipaimentolaisina ja olivat sen takia liikkuvia. Indoeurooppalaisilla oli käytössään kesy hevonen ja puolapyöräiset sotavaunut, jotka olivat aiempia umpipyöräisiä tehokkaampia.

Indoeurooppalaisten alkukoti olisi Mustanmeren pohjois- ja itäpuolella Dneprin ja Volgan varrella Ukrainan ja Etelä-Venäjän aroilla. Tämän kurgaanioletuksen esitti ensimmäisenä arkeologi Marija Gimbutas. Indoeurooppalaiset olisivat muotoutuneet noin 4000 eaa. Kaspianmeren ja Ukrainan pohjoispuolella. Gimbutasin mallin mukaan indoeurooppalaiset olisivat saapuneet Kaakkois-Eurooppaan kolmena asutusaaltona vuosien 4400 eaa. ja 2800 eaa. välissä. Ensi vaiheessa indoeurooppalaiset levittäytyivät tämän mukaan Länsi-Ukrainasta Romanian ja Unkarin sekä Keski- ja Etelä-Saksan alueelle[3]. Toinen aalto liittyi palloamforakulttuurin, Badenin kulttuurin ja lopulta nuorakeramiikan ilmestymiseen. Kolmas aalto oli kuoppahautakulttuurin leviäminen. Tähän liittyi muun muassa Balkanin Cucutenin kulttuurin tuho. Indoeurooppalaisten kansojen toinen haara, indoarjalaiset, levittäytyi Iraniin ja Intiaan.

Tämä teoria on ainoa, joka on sopusoinnussa kielellisen todistusaineiston kanssa, ja siksi se on yleisimmin hyväksytty. Kantaindoeurooppaan rekonstruoidaan rikas vaunusanasto ja mm. sana merkityksessä 'pyörä', joka viittaa siihen että kantaindoeuroopan leviäminen ja hajoaminen on tapahtunut vasta pyörän keksimisen jälkeen eli alle 6 000 vuotta sitten.

Alkukoti AnatoliassaMuokkaa

Toisen näkemyksen mukaan indoeurooppalaiset olisivat levittäytyneet Turkista Keski-Eurooppaan asti[4] vuosina 7000–5000 eaa., jolloin maanviljely saapui. Turkki, Anatolia eli Vähä-Aasia oli ensimmäisiä alueita, minne maanviljely levisi synnyttyään. Indoeurooppalaiset olisivat Renfrew'n mukaan tuoneet maanviljelyn ensin Balkanille ja sitten Keski-Eurooppaan[5] vuoteen 5000 eaa. mennessä. Näin ollen indoeurooppalaiset olisivat tulleet Eurooppaan jo yli 2000 vuotta aikaisemmin kuin kurgaanikansa sitä mukaa kuin maanviljelyskin levisi yhä lännemmäksi.[6] Heidän kulttuurejaan olisivat silloin olleet Balkanin varhaiset neoliittiset kulttuurit ja nauhakeraaminen kulttuuri[7]. Indoeurooppalaiset olisivat levittäneet maanviljelyä rauhanomaisesti.

Alkujaan 1987 teorian esittäjä Colin Renfrew väitti Anatoliaa varsinaisten indoeurooppalaisten alkukodiksi.lähde tarkemmin? Teoriaa arvosteltiin. Renfrew korjasi myöhemmin ajatusta vuoteen 1999 mennessä siten, että Anatoliassa olisivat asuneet indoeurooppalaisten kaukaiset esi-isät.lähde tarkemmin?

Indoeurooppalaiset asuneet kauan EuroopassaMuokkaa

Kolmannen käsityksen mukaan indoeurooppalaiset olisivat tulleet Eurooppaan jääkauden kestäessä joko Aurignacin tai Gravetten kulttuuriin liittyvässä asutusaallossa. Silloinhan kivikautiset metsästyskulttuurit levittäytyivät Eurooppaan. Useimmat tutkijat pitävät tätä teoriaa nykyään vanhentuneena.

Kielen ja geenien suhdeMuokkaa

Indoeurooppalaiset käsitetään nykyisin muiden suurten kielikuntien ohella ainoastaan kielelliseksi ryhmäksi, jonka puhujat eivät muodosta omaa geneettistä tyyppiään, vaikka näinkin on aikaisemmin oletettu. Itäisimmät indoeurooppalaiset kielet löytyvät Intiasta, ja läntisimmät Euroopasta; tästä tulee myös nimitys indoeurooppalainen. Indoeurooppalaisia kieliä ovat nykyään mm. englanti, ranska, saksa, ruotsi ja venäjä sekä kreikka. On luultavaa, että eurooppalaiset ovat aikaisemmin puhuneet ainakin pääosin muita kieliä.

Kielten ja kulttuurien liikkumista arvellaan nykyisin kuitenkin tapahtuneen lähinnä kulttuurivaikutteiden ja kielenvaihdon keinoin, joskin myös väestöjen siirtymisiä on tapahtunut. Eurooppalaisten perimästä arvellaan nykyisin noin 10% olevan indoeurooppalaisilta, pohjolassa tämän "geneettisen indoeurooppalaisuuden" osuus katsotaan vielä pienemmäksi.

Maanviljelyn ja indoeurooppalaisuuden leviämisen suhde on kiistanalainen. Joidenkin mukaan indoeurooppalaisen kielen levitti indoeurooppalaisten paimentolaisheimojen lähettyvillä Lähi-idässä keksitty maanviljely, joka oli tehokkaampi elinkeino kuin Euroopassa harjoitettu metsästys-keräily. Indoeurooppalaiset paimentolaiset olivat teorian mukaan alistaneet alkuperäiset maanviljelijät, ja omaksuneet näiden kulttuurilliset saavutukset, joita sitten alkoivat levittää.

Teorian mukaan metsästäjä-keräilijät saivat vaikutteita lähistölle tulleilta indoeurooppalaisilta maanviljelijöiltä, ja oppivat näiltä maanviljelyn, ja samalla vaihtoivat itselleen maanviljelijöiden kielen. Tätä olisi tapahtunut asteittain siten, että kielensä vaihtaneet olisivat sitten toimineet vastaavanlaisina opettajina muille metsästäjä-keräilijöille. Toisten mukaan eurooppalaiset olivat maanviljelijöitä jo ennen indoeurooppalaisten kielten tuloa, ja indoeurooppalainen kieli levisi muista syistä.

On kiistanalaista, mitä kieliä puhuttiin Euroopassa ennen indoeurooppalaisuutta. On myös epävarmaa, miten tämän alkueurooppalaisuuden kulttuurilliset ja kielelliset jäänteet näkyvät nykyeurooppalaisissa. Baskin kieltä pidetään yleisesti indoeurooppalaisuutta vanhempana Euroopassa, ja muita vastaavaan asemaan asetettuja kieliä olivat esimerkiksi muinaisten roomalaisten tuntema etruskin kieli. Jos suomensukuisen asutuksen jatkuvuusteoria pitäisi paikkansa, suomalais-ugrilaiset kielet olisivat ainakin Fennoskandiassa ja Baltiassa vanhempia kuin indoeurooppalaiset kielet. Viime aikoina on kuitenkin esitetty, että uralilaiset kielet olisivat levinneet näille alueille suhteellisen myöhään edeltäjinään nykyään hävinneisiin kielikuntiin kuuluneita paleoeurooppalaisia kieliä.

Indoeurooppalaisuuden kehitysvaiheita EuroopassaMuokkaa

Euroopassa on levinnyt useampia indoeurooppalaisten kielten aaltoja. Sen lisäksi, että ne syrjäyttivät muiden kielikuntien kieliä, ne syrjäyttivät myös aiemmin puhuttuja indoeurooppalaisia kieliä. Eräinä vanhakantaisimpina Euroopassa puhuttavina indoeurooppalaisina kielinä pidetään latviaa ja liettuan kieltä.

Indoeurooppalaiset kelttiläiskielet olivat vielä rautakaudella maanosan ehkä laajin kieliryhmä, johon kuuluvia kieliä puhuttiin Britanniasta Balkanille ja Espanjasta nykyiseen Saksaan. Rooman valtakunnan aikana alkoi kelttikielten nopean kutistumisen vaihe. Kansainvaelluksissa germaaniset kielet levittäytyivät Länsi-Euroopan ja joksikin ajaksi Etelä-Euroopankin rannikoille asti, paikoin jopa Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään. Mukana oli paljon myös suoranaista ihmisten muuttoliikettä, eikä vain kielenvaihtoja. Kansainvaellusten jälkeen kelttiläiskielet ovat edelleen hitaasti syrjäytyneet kielenvaihtojen kautta lähes kaikkialta varsinkin germaanisten ja romaanisten kielten vallattua alaa.

Historiallisia teorioitaMuokkaa

Joidenkin 1900-luvun alkupuolen rotutieteilijöiden mukaan indoeurooppalaiset, jolla viitattiin silloin myös rotuun, olivat peräisin Euroopasta tai Lähi-idästä, ja valloittivat muinoin itäisiä alueita, kuten Intian. Näin eurooppalaisten ansioksi yritettiin lukea myös muinainen Intian korkeakulttuuri ja samalla rasistiseen sävyyn väittää, ettei ehkä Kiinaa lukuun ottamatta kukaan ei-eurooppalainen ollut pystynyt luomaan korkeakulttuuria. Nykytulkinnan mukaan edelleen yleisesti katsotaan, että indoeurooppalaiset kielet ovat voineet syntyä muualla, ja kulkeutua vasta myöhemmin Intiaan, mutta erityisiin rotujen vaelluksiin ei uskota.

Oli myös teorioita, joiden mukaan Euroopassa asui "alkeellisempia" ihmisryhmiä, kuten turaaneja tai suomensukuisia, kunnes sotaisat indoeurooppalaiset heimot valtasivat Euroopan. Tätä teoriaa tuki pyörien, satuloiden ja metalliaseiden keksiminen Lähi-idässä, josta indoeurooppalaiset olisivat teorian mukaan näiden avulla levinneet.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. CARTES DE L'EUROPE AU CHALCOLITHIQUEtarvitaan parempi lähde
  2. LES PEUPLES INDO-EUROPEENS, Histoire des civilisations européennes
  3. Wiik 2002. s. 126, kartta 60
  4. Wiik 2002. s. 100, kartta 44
  5. Wiik 2002. s. 105, kartta 49
  6. [1]
  7. Wiik 2002. s. 109, kartta 52