Avaa päävalikko

Elisa (yritys)

suomalainen tietoliikenneyhtiö
(Ohjattu sivulta Helsingin Puhelinyhdistys)

Elisa Oyj (vuoteen 2003 Elisa Communications Oyj[5] ja sitä ennen Helsingin Puhelin Oyj) on suomalainen pörssiyhtiö. Tietietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyrityksen päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Elisalla on yli 6,2 miljoonaa kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden liittymää.[6]

Elisa Oyj
Elisa.svg
Tunnuslause Elämyksiä ja tuottavuutta
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: ELISA
Markkina-arvo Laskua 6 037 milj. € [1]
Perustettu 1882 (Helsingin puhelinyhdistys)
Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila
Puheenjohtaja Anssi Vanjoki
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Suomi ja Viro[2]
Toimiala tietoliikenne
Liikevaihto Nousua 1 832 milj. € (2018) [3]
Liikevoitto Nousua 404 milj. € (2018) [1]
Henkilöstö Nousua 4 800 (31.12.2018)[3]
Tytäryhtiöt

Elisa Eesti AS
Elisa Santa Monica Oy
Elisa Videra Oy
Elisa Teleteenused AS (Starman)
Enia Oy
Fenix Solutions Oy
Fonum Oy
Kepit Systems Oy
Sulake Prepaid Oy

Watson Nordic Oy
[4]
Kotisivu www.elisa.fi

Elisa on johtava mobiiliverkko-operaattori ja kiinteän verkon operaattori Suomessa ja markkinakakkonen Virossa. Digitaalisia palveluita tarjotaan myös kansainvälisille markkinoille. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Vodafone ja Telenor. Yhtiön palveluvalikoimaan kuuluvat kiinteät ja mobiilit puhelinliittymät ja laajakaistaliittymät, joita myydään sekä Elisa- että Elisa Saunalahti-brändeillä. Lisäksi palveluihin kuuluvat kaapelitelevisioliittymät ja liittymien oheispalvelut sekä digitaaliset palvelut kuten esimerkiksi Elisa Viihde[7] ja Elisa Kirja[8].

Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 185 000. Liikevaihto vuonna 2018 oli 1,83 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 4 800. Yhtiön kotipaikka on Helsinki.

Sisällysluettelo

HistoriaaMuokkaa

Helsingin Puhelinyhdistys (HPY) (1882–1997)Muokkaa

Lennätinmekaanikko Daniel Wadén perusti Helsingin puhelinyhdistyksen (HPY) 31. tammikuuta 1882, kun senaatti oli antanut siihen luvan[9]. Ensimmäinen puhelinlinja oli Kaivopuiston ravintolasta Oopperakellariin.

1920-luvulla suomalaiset puhelinyhtiöt perustivat yhteisen yhtymän, Puhelinlaitosten liiton.[10]

Keväällä 1929 saatiin automatisoitua Helsingin alueen keskukset. Helsinki oli silloin ensimmäinen kaupunki koko maailmassa, jossa oli automatisoidut puhelinkeskukset.[9]

1930-50-luvulla Helsingin Puhelinyhdistys osti pieniä puhelinlaitoksia.[9]

1980-luvun alussa alettiin rakentaa digitaalikeskuksia, jotka saatiin valmiiksi vuonna 1996, yli kymmenen vuotta alkuperäistä aikataulua aiemmin.[9]

Keväällä 1985 HPY oli yksi valtakunnallisen datasiirtopalveluja tarjoavan Oy Datatie Ab:ta perustajista.[9]

Kun matkapuhelimien aika alkoi 1990-luvulla, yksityiset puhelinyhtiöt perustivat Radiolinjan kilpailemaan Telecom Finlandin (entinen lennätinlaitos, josta tuli myöhemmin Sonera ja Telia). Puhelinlaitosten yhteistyöjärjestöstä tuli vuonna 1996 Finnet-liitto.[10]

Finnet-yhteistyötä hallitsivat isoimmat puhelinyhtiöt, jotka alkoivat kuitenkin kokea joutuneensa maksumiehiksi huonommin kannattaneille yhtiöille. Vuonna 1994 Helsingin puhelinyhdistyksen liiketoiminta yhtiöitettiin Helsingin Puhelin Oy:ksi, Helsingin puhelinyhdistyksen pysyessä yhtiön omistajana. Helsingin Puhelin perusti Finnet Oy:n ja pyrki saamaan muut mukaan liiketoiminnalliseen yhteistyöhön.[11][12][13]

Valtion omistaman Telen kaukoverkkomonopoli päättyi vuonna 1994, jolloin yksityisten puhelinlaitosten omistama Kaukoverkko Ysi Oy alkoi kilpailla kaukopuheluista sen kanssa.[9][14]

Helsingin Puhelin pörssiin (1997–2003)Muokkaa

Helsingin Puhelin Oyj listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1997. Entinen puhelinyhdistys muuttui ensin osuuskunnaksi, sitten osakeyhtiöksi nimellä HPY Holding Oyj ja sulautui viimein pörssinoteerattuun tytäryhtiöönsä vuonna 2000.[11][12][13]

Vuonna 1998 Elisa hankki enemmistön vuonna 1988 perustetusta GSM-operaattori Radiolinjasta, joka kuului alun perin paikallispuhelinyhtiöiden yhteenliittymä Finnetin[15] [16] sekä osuudet Tampereen Puhelimesta (TPO), Keski-Suomen Puhelimesta (KSP)[17] ja Joensuun Puhelimesta.[9]

Tammikuussa 2000 Helsingin Puhelin Oyj muutti nimekseen Elisa Communications Oyj[9]. Elisa on paitsi kansainvälinen naisen etunimi myös HPY:n käytöstä poistetun sähköpostijärjestelmän nimi. HPY oli ottanut vuonna 1985 käyttöön yhtiön sisäisen X.400-sähköpostin, jonka nimi oli Elisa (Elektroninen Integroitu Sanomanvälitysjärjestelmä). Elisa-nimellä haettiin myös mielleyhtymiä internetin e-alkuisiin käsitteisiin kuten e-bisnes.[18][19] Nimen ottaminen koko yhtiön nimeksi kohtasi yhtiön hallituksessa vastustusta, sillä erään jäsenenselvennä mukaan ”liiketoimintaa harjoittavalle yhtiölle ei sovi naisen nimi”.[18][19]

Vuoden 2001 alussa Elisa erosi Finnet-liitosta ja Kaukoverkko Ysin toiminnasta ja otti mukaansa älyverkkoliiketoiminnan. Elisa perusti liiketoimintaa varten EP Star -yhtiön Jaakko Pöyry Groupin kanssa.[20]. Elisa osti muut osakkaat pois Datatieltä ja Radiolinjasta, vaihtokaupassa Elisa luopui Finnet Oy:n nimestä.

Vuonna 2001 kilpailuvirasto tuomitsi Elisan määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Yrityksen katsottiin käyttäneen muun muassa kaksoishinnoittelua, kohtuutonta hinnoittelua, syrjivää hinnoittelua sekä vaikeuttaneen markkinoille pääsyä. Elisa tuomittiin maksamaan noin 4,2 miljoonan euron suuruisen seuraamusmaksun.[21]

Kolumbus oli Finnet-yhtiöiden Internet-liittymien tavaramerkki. Vuonna 2001 Kolumbus-liiketoiminta yhtiöitettiin Elisa-konsernin tytäryhtiöksi nimellä Kolumbus Oy.[22][23] Seuraavana vuonna Kolumbuksen nimeksi tuli Elisa Internet.[24]

Elisa Oyj (2003–)Muokkaa

 
Elisan logo vuosina 2003–2014.

Vuonna 2003 emoyhtiö Elisa Communications Oyj:n nimi lyhennettiin muotoon Elisa Oyj ja hallitus allekirjoitti suunnitelmat, että Elisa Oyj:hin sulautuisivat sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt (muun muassa Oy Radiolinja Ab, ElisaCom Oy, Riihimäen Puhelin alayhtiöineen, Elisa Networks Oy ja Soon Net Oy).[9][25] Elisa työllisti kaikkiaan noin 7 500 työntekijää. Yrityksen toimitusjohtajana aloitti Veli-Matti Mattila, jonka ensimmäisiin toimenpiteisiin kuului johtoryhmän vaihtaminen, pääkonttorin siirto pois Helsingin Korkeavuorenkadulla sijaitsevasta Lars Sonckin suunnittelemasta jugendlinnasta ja suuret yt-neuvottelut. ”Elisa oli pahemmassa tilanteessa kuin ulospäin näytti, ja silloin oli kiire. Yrityksen itsenäinen tulevaisuus oli vaakalaudalla”, hän kertoi silloisesta tilanteesta myöhemmin. Alhaisen pörssikurssin vuoksi Elisa oli vaarassa tulla ostetuksi liian halvalla hinnalla. Useiden yt-kierrosten jälkeen Elisa työllisti pienimmillään alle 3000 henkilöä.[2] [26]

Vuonna 2004 Radiolinjan nimeksi muutettiin Elisa ja yhtiö sulautui Elisa-konserniin vuoden 2005 lopussa.[27][28]

Vuonna 2005 Elisa osti Saunalahti Groupin ja veti sen pois Helsingin pörssistä maaliskuussa 2006. Saunalahti sulautettiin emoyhtiöönsä Elisaan vuoden 2011 lopussa.[29]

Vuonna 2006 Tikka Communications Oy ja Jyväsviestintä Oy sulautuivat Elisaan. Vuonna 2007 Lounet Oy, First Orange Contact Oy ja Elisa Ventures Oy sulautettiin Elisaan.[9]

Elisan suurin yksittäinen osakkeenomistaja Novator Finland Oy vaati syksyllä 2007 ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista käsittelemään Elisan yhtiörakenteen muuttamista ja uuden hallituksen valitsemista.[30] Ennen kokousta se luopui yhtiöjärjestyksen muutosvaatimuksesta ja ehdotti hallitukseen kahta omaa ehdokastaan. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa se ei saanut ehdotukselleen riittävää kannatusta.[31]

Vuonna 2008 Elisa osti 51 prosenttia Kuntokompassi Oy:stä (Excenta Oy), Electur Oy:n, contact center -palveluita tarjoavat Dialmedia Oy:n ja Doneto Oy:n. Telenor Sverige Ab:ltä se osti Telenor Oy:n.[9]

Vuonna 2010 Elisa osti videoneuvottelutoimija Videran ja IT-ulkoistuspalveluja tarjoavan Appelsiinin.[9]

Vuosina 2012–2017 Elisa teki yrityskauppoja noin 500 miljoonalla eurolla.[2] Vuonna 2013 Elisa osti PPO Yhtiöt Oy:n, Kymen Puhelin Oy:n ja Telekarelia Oy:n.[9] Vuonna 2014 Anvian ankkuriomistajat tarjoutuivat myymään osakkeensa Elisalle, minkä jälkeen Elisa yritti ostaa myös pienosakkaiden osakkeet. Lähes kahden vuoden prosessin aikana Elisaa syytettiin vihamielisestä yritysvaltauksesta[32]. Kauppa saatiin päätökseen vuonna 2016, jolloin Elisa osti pohjalaisen ict-yhtiö Anvian teleliiketoiminnan, it- ja hostingpalvelut ja osan Anvian tv-liiketoiminnoista.[33] Vuonna 2017 Elisa osti virolaisen ES Starmanin ja Santa Monica Networks Oy:n liiketoiminnan Suomessa ja Virossa.[9]

Vuonna 2018 Elisa osti Fenix Solutionsin ja streaming- ja videotuotantopalveluihin erikoistuneen Kepit Systemsin.[9]

Maaliskuussa 2018 viestintävirasto puuttui Elisan harjoittamaan lainvastaiseen puhelinmarkkinointiin.[34] Elisan puhelinmyyjät olivat lähestyneet erityisesti Moi Mobiilin[35] asiakkaita näennäisesti muiden palveluiden tiimoilta, mutta puhelun aikana alkaneet myydä Elisan puhelinliittymiä jopa 90 prosentin alennuksella listahinnoista. Tietoyhteiskuntakaari kieltää matkaviestinverkon puhelinliittymien markkinoinnin kuluttajalle puhelimitse muuten kuin kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä.

Teknisiä edistysaskeleitaMuokkaa

Maailman ensimmäinen kaupallisessa verkossa soitettu GSM-puhelu tehtiin vuonna 1991 Radiolinjan verkossa. Palvelu avattiin kaupalliseen käyttöön samana vuonna. Maailman ensimmäinen GSM-datapuhelu tehtiin Radiolinjan verkossa vuonna 1993.[9]

Vuoden 2006 keväällä Elisa avasi Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen HSDPA-verkon. HSDPA on päivitys UMTS:iin, tuoden mukanaan merkittävän nopeuden nousun datansiirtoon. Marraskuussa 2006 Elisan HSDPA-verkko, joka toimi nopeudella 1,8 Mbit/s tukiasemasta mobiililaitteeseen, ja joka oli tarjolla 40 prosentille suomalaisista, oli vielä Suomen ainoa kaupallisesti tarjolla oleva HSDPA-verkko.

13. marraskuuta 2006 Elisan verkossa Vierumäellä soitettiin yhteistyössä Nokian kanssa maailman ensimmäinen UMTS 900 MHz -teknologiaan perustuva 3G-/HSDPA-puhelu. Siihen asti 3G-puhelut olivat kulkeneet 2,1 GHz taajuudella, mutta kokeilu osoitti GSM:n kanssa jaettavan taajuuden käytön olevan mahdollista.[36] Vuonna 2007 Elisa avasi ensimmäisenä maailmassa kaupalliseen käyttöön tarkoitetun 3G UMTS900-verkon.[9]

Elisa avasi ensimmäisenä 4G-yritysverkon kaupalliseen käyttöön 2011, ja 2013 avattiin kaupalliset 4G/800MHz-taajuudet[37] [9].

27. Kesäkuuta 2018 Elisa ilmoitti avanneensa maailman ensimmäisen kaupallisen 5G verkon Tampereelle ja Tallinnaan.[38] 1.1.2019 Elisa ilmoitti laajentaneensa 5G-verkkoa Jyväskylään, Helsinkiin ja Turkuun.[39] Elisa on keväästä 2018 asti myynyt 5G Ready-liittymiä, joissa dataa siirtyy nopeimmillaan 600 megabittiä sekunnissa. Varsinaiset 5G-verkot ja liittymät Elisa toi markkinoille alkuvuonna 2019.[2]

OrganisaatioMuokkaa

Elisan liiketoiminta on jaettu kahteen segmenttiin: Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat, joiden ohjaus tapahtuu yksiköiden, tulosyksiköiden ja tukiyksiköiden kautta. Yrityksen henkilöstö työskentelee eri puolilla Suomea, osa myös ulkomailla. Alueellisia osaamiskeskittymiin kuuluu muun muassa kyberturvakehitys Jyväskylässä, videoneuvottelukehitys Oulussa ja asiakaspalvelukeskukset Joensuussa ja Kokkolassa.[6]

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 1. heinäkuuta 2003 lähtien Veli-Matti Mattila.[2] Mattila on yksi Suomen pitkäaikaisimmista suuren pörssiyrityksen toimitusjohtajista.[26]

HallitusMuokkaa

Elisan hallitukseen kuului vuonna 2019 Anssi Vanjoki (puheenjohtaja), Petteri Koponen (varapuheenjohtaja), Clarisse Berggårdh, Kim Ignatius, Leena Niemistö, Seija Turunen ja Antti Vasara.[40]

TytäryhtiötMuokkaa

Elisan tytäryhtiöitä ovat[4]:

  • Elisa Videra Oy, videoneuvotteluoperaattori[41]
  • Elisa Santa Monica Oy, turvallisiin tietoverkko- ja konesaliratkaisuihin keskittynyt IT-palveluyhtiö[42]
  • Enia Oy, telemarkkinointiyritys, jonka Elisa omistaa 100-prosenttisesti[43]
  • Fenix Solutions Oy, IT-palveluyhtiö
  • Fonum Oy, puhelinhuoltoyhtiö
  • Kepit Systems Oy, streaming-palveluyhtiö
  • Sulake Prepaid Oy
  • Watson Nordic Oy, IPTV-palveluyhtiö
  • sekä Virossa toimivat tietoliikenneoperaattori Elisa Eesti AS ja kaapeli-TV ja kiinteän laajakaistan operaattori Elisa Teleteenused AS (Starman)

YhteistyökumppanitMuokkaa

Vuonna 2015 Elisa perusti startup-tiimin, johon mahdolliset yhteistyökumppanit voivat ottaa yhteyttä. Tiimin valittua Elisalle potentiaaliset kumppanit se esittelee ne varsinaisille liiketoiminnoille. Tiimin tavoite oli selkeyttää Elisan ja startup-yritysten välistä yhteistyötä.[44]

Elisan startup-yhteistyökumppaneihin kuuluu muun muassa Transfluent, Oura Health, OnePlus ja Two Hatin Community Sift[45]

Elisa on järjestänyt Slush-tapahtuman yhteydessä "AI Co-creation Challenge" -kilpailun. Vuonna 2018 kilpailun 50 000 euron pääpalkinnon voitti Lifemote.[46]

Elisa ja tietoturvayritys F-Secure aloittivat syksyllä 2018 yhteistyön, jossa kehitetään esineiden internet-laitteita suojaavan reititin. Tietoturvalaitteella voi suojata kotien tietokoneiden, tablettien ja puhelinten lisäksi ne laitteet, joihin ei voi asentaa tietoturvaohjelmia. Tällaisiin laitteisiin kuuluu esimerkiksi mediasoittimet, pelikonsolit, älytelevisiot ja perinteiset kodinkoneet, kuten jääkaapit, ilmalämpöpumput ja valvontakamerat, joita valmistajat ovat alkaneet liittää verkkoon ottamatta huomioon tietoturva-asioita. Elisa oli ensimmäinen operaattori, joka hyödynsi F-Securen kehittämää tietoturvareititintä.[47]

Osake ja osakkeenomistajatMuokkaa

Elisalla on erittäin paljon rekisteröityjä omistajia, noin 185 000. Suurin osa Elisan omistajista omistaa alle 1000 osaketta. Osakkaiden suuri lukumäärä johtuu siitä, että Helsingin Puhelinyhdistyksen osuustodistuksella sai vuonna 1999 150 osaketta myöhemmin Elisaksi muuttuneessa HPY Holding Oyj:ssä. Osakkaiden määrää on lisännyt myös sulautuneiden yhtiöiden osakkeenomistajien saamat osakkeet. Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa 2.4.2019 olivat[48]:

  1. Solidium Oy (10 %)
  2. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma (3,1 %)
  3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (2,6 %)
  4. Schweizerische Nationalbank (0,8 %)
  5. Helsingin Kaupunki (0,7 %)
  6. Valtion Eläkerahasto (0,6 %)
  7. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo (0,5 %)
  8. Bnp Arbitrage (0,4 %)
  9. Op-Suomi -Sijoitusrahasto (0,4 %)
  10. Föreningen Konstsamfundet R.f. (0,4 %)

Kesäkuussa 2009 uutisoitiin, että Suomen valtio oli luovuttanut kaikki omistamansa 16 006 000 Elisa Oyj:n osaketta valtion kokonaan omistamalle Solidiumille apporttina. Suomen valtion omistus oli noin 9,62 prosenttia Elisan osakepääomasta ja äänimäärästä.[49]

Koko osakekannan markkina-arvo vuoden 2016 lopussa oli noin 5,2 miljardia euroa.[3]

Tuotteet ja palvelutMuokkaa

 
Elisan myymälä Oulussa.

Elisa tarjoaa asiakkailleen liittymiä sekä erilaisia elämyksellisiä palveluita. Yli 60 prosenttia Elisan liikevaihdosta tuli heinä–syyskuussa 2018 mobiililiittymistä ja laitemyynnistä, digitaalisten palveluiden osuus on yli 15 prosenttia. Yrityksen kasvavia liiketoiminta-alueita ovat videoneuvottelu, älytehtaat ja palvelut muille operaattoreille.[2]

LiittymäbränditMuokkaa

Vuodesta 2010 lähtien Elisa on tarjonnut kuluttaja-asiakkaille mobiilipalveluita etupäässä Saunalahti-brändillä.[50] Vuonna 2019 Elisa tarjoaa Elisa Saunalahti-liittymäbrändillä kuluttajille sekä mobiili- että internetpalveluita.[51] Elisa-brändillä taas tarjotaan vastaavia palveluita yrityksille.[52]

SisältöpalvelutMuokkaa

Elisa Kirja on sähköisten kirjojen palvelu. Palvelusta voi ostaa e-kirjoja ja äänikirjoja, joita voi lukea ja kuunnella tietokoneella, e-kirjojen lukulaitteella tai ilmaisella Android- ja iOS-laitteille saatavalla Elisa Kirja -sovelluksella. Elisa Kirjasta on ostettavissa yli 9 000 teosta, ja siellä on laajin valikoima suomenkielisiä e-kirjoja.[53] Elisa Kirja oli loppuvuonna 2018 markkinajohtaja Suomessa myydyissä sähköisissä kirjoissa, sen osuus markkinoista oli 36 %.[54]

Elisa Viihde on vuonna 2009 perustettu [55]digitaalinen tv-palvelu, joka tarjoaa käyttäjilleen videovuokraamon, maksuttomia kanavia, tallennustilaa, etäkäyttömahdollisuuden puhelimella, tabletilla ja tietokoneella ja laajakaistan.[56] Alussa Elisa Viihde rahoitti kotimaisia elokuvia ja vuonna 2014 se alkoi tuottaa sarjoja. Kevääseen 2018 mennessä Elisa Viihde oli julkaissut kymmenkunta alkuperäissarjaa.[55] Näiden joukossa ovat muun muassa Downshiftaajat, Konttori, Ismo ja Ivalo.[57] [58] Marraskuussa 2018 Elisa Viihteellä oli yli 400 000 asiakasta, joista yli 300 000 Suomessa.[59]

Operaattoreille suunnattuja palveluitaMuokkaa

Elisa automatisoi oman verkonhallintansa ohjelmistolla, joka analysoi verkon vikatilanteita jatkuvasti millisekuntien tarkkuudella. Havaitut viat korjataan automaattisesti. Kehittämäänsä älyratkaisua Elisa myy muille operaattoreille.[2] Elisa Automate -yksikön kautta, joka tarjoaa operaattoreille välineitä verkonhallinnan automatisointiin, kun dataliikenne kasvaa voimakkaasti niiden mobiiliverkoissa[60][61]

Muita palveluitaMuokkaa

  • Elisa Videra videoneuvottelut [62][63]
  • Elisa Smart Factory, joka tarjoaa asiakkailleen muun muassa 5G IoT -ratkaisuja.[2] [64]
  • Elisa Etämittaus, älypuhelimella käytettävä sovellus, joka välittää mittauslaitteen mittaustulokset automaattisesti palvelua käyttäville terveydenhuollon ammattilaisille. Sovelluksella voi seurata verenohennuspotilaiden lisäksi astmaa, verenpainetta ja verensokeria.[65]

MarkkinointiMuokkaa

Syksyllä 2014 Elisa uudisti brändistrategiansa. Uudistuksen syynä oli aiempaa laajempi liiketoiminta. Samalla uusittiin myös yritysilme ja markkinointiviestinnän tyyli. Tytäryhtiöistä Saunalahden, Appelsiinin ja Videran logot hävisivät ja niistä tuli osa Elisa-brändiä. Elisan alabrändeistä kuusi oli suunnattu kuluttajille ja kaksi yritysasiakkaille. Sulake ja Habbo säilyivät itsenäisinä brändeinä.[66] [67]

Elisa aloitti Hintasaarnaajat-konseptinsa vuonna 2015. Konsepti on ollut pitkäkestoinen ja moniulotteinen kampanja, jossa on hyödynnetty useita eri kanavia, esimerkiksi JVG:n musiikkivideota.[68]

Kesällä 2016 Elisa avasi uuden tapahtuma- ja kohtaamispaikan, Elisa Kulman, joka nostaa esiin viihtymisen, kulttuurin ja teknologian ajankohtaisia aiheita. Palvelusta lanseerattiin kampanjalla, jossa käyttäjät tekivät itsestään videoita, joita tehtiin yli 30 000 kappaletta.[69] Samana vuonna Elisan Kulman jouluikkunan kosketusnäytössä esiintyi Mikael Gabrielin hologrammi, jota ohikulkijat saivat ohjata.[70]

Syksyllä 2017 Elisan markkinointihanke "Pidetään yhtä" halusi saada nuoret ja aikuiset viestimään muutenkin kuin laitteiden välityksellä.[71] Mainos oli Googlen mukaan vuoden suosituin suomalainen mainosvideo YouTubessa.Elisan mainos sai huomautuksen Mainonnan eettiseltä neuvostolta, koska neuvosto piti mainosta hyvän tavan vastaisena siinä käytetyn väkivallan takia.[72]

YhteiskuntavastuuMuokkaa

Elisa on sitoutunut Science Based Targets-organisaation hyväksymiin, tieteeseen perustuviin tavoitteisiin, joilla se vähentää hiilidioksidipäästöjään.[73]

HPY:n perustama HPY:n Tutkimussäätiö tukee teletekniikan ja tietoliikenteen tutkimus-, opetus- ja kehitystyötä Suomessa ja auttaa tutkimustulosten julkaisussa. Säätiö palkitsee vuosittain väitöskirjan tekijöitä kannustusapurahoilla ja tunnustuspalkinnoilla. Vuoteen 2016 mennessä tukea oli annettu 232 tutkijalle yhteensä noin 989 000 eurolla. Säätiön toiminta on yrityksistä riippumatonta.[74][75]

TunnustuksiaMuokkaa

  • Kesäkuussa 2016 Elisan IoT -palvelu palkittiin Bostonissa LiveWorz-tapahtumassa vuoden parhaana teollisen internetin ratkaisuna. Palkinnon myönsi ThingWorx IoT-alustan toimittaja PTC.[76]
  • Vuonna 2016 Mainostajien Liitto valitsi Elisan Vuoden Brändinrakentajaksi.[68]
  • Elisa on parantanut sijoitustaan Great Place to Work -selvityksessä vuosi vuodelta. Vuonna 2018 se oli neljäs[77] ja vuonna 2019 toinen isojen yritysten sarjassa.[78]
  • Tammikuussa 2019 Elisa sai ensimmäisenä teleoperaattorina Suomen laatupalkinnon.[79] Suomen Laatuyhdistys ry:n myöntämä ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön allekirjoittama palkinto on tunnustus organisaatiossa tehdystä kehitystyöstä.[80]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Tilinpäätös 2018 (PDF) 31.1.2019. Elisa Oyj. Viitattu 8.2.2019.
  2. a b c d e f g h Pekka Lähteenmäki: Elisan Mattila 15 vuotta operaattorin johdossa: "Yrityksen itsenäinen tulevaisuus oli vaakalaudalla, piti tehdä radikaaleja liikkeitä" Talouselämä. Viitattu 2.4.2019.
  3. a b c Tulostiedot 2018 (PDF) 31.1.2019. Elisa Oyj. Viitattu 8.2.2019.
  4. a b Tytäryhtiöt corporate.elisa.fi. Viitattu 3.4.2019.
  5. Elisa Oyj | Julkinen osakeyhtiö | Kauppalehti.fi
  6. a b Toimintamalli ja tytäryhtiöt corporate.elisa.fi. Viitattu 3.4.2019.
  7. Elisa Viihde elisa.fi. Viitattu 8.2.2019.
  8. Elisa Kirja - Helpoin tapa hankkia e-kirja tai äänikirja kirja.elisa.fi. Viitattu 8.2.2019.
  9. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Historia corporate.elisa.fi. Viitattu 2.4.2019.
  10. a b Tarina - Finnet Finnet. Viitattu 8.5.2018.
  11. a b Helsingin Puhelin Oy vuosikertomus 1996, s. 2–3
  12. a b Helsingin Puhelin Oyj vuosikertomus 1997, s. 2
  13. a b Elisa Oyj: Osakkeen historia Viitattu 19.12.2013
  14. Yksityiset kiristivät kaukopuheluminuutin neljä penniä Teleä halvemmaksi Helsingin Sanomat. 9.12.1993. Viitattu 4.4.2019.
  15. Oy Radiolinja Ab:n tasekirja 1998, s. 21
  16. Finnet-konserni kaatui valtakiistaan, Radiolinja saatetaan viedä pörssiin Helsingin Sanomat. 14.3.1998. Viitattu 4.4.2019.
  17. Helsingin Puhelin osti isännyyden Keski-Suomen Puhelimessa Helsingin Sanomat. 6.10.1998. Viitattu 4.4.2019.
  18. a b Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
  19. a b Mistä nimi tulee? Elisa. Tekniikan historia, 5/2017, s. 8.
  20. Kymmenien miljoonien säästöt Talouselämä. Viitattu 4.4.2019.
  21. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Kilpailuvirasto. Viitattu 1.12.2009.
  22. Helsingin Puhelin Oyj: Vuosikertomus 1999
  23. Elisa Communications Oyj Vuosikertomus 2000 s. 20
  24. Elisa vuosikertomus 2002, s. 11
  25. Elisa Oyj Vuosikertomus 2003, s. 16
  26. a b Anni Erkko: Elisan Mattilan opit huipulla pysymiseen Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 4.4.2019.
  27. Elisa vuosikertomus 2004, s. 1
  28. Elisa Oyj vuosikertomus 2005, s. 1
  29. Saunalahden sulautus ei vaikuta asiakkaisiin
  30. Elisan suurin omistaja vaatii teleyhtiön jakamista kahtia Helsingin Sanomat. 23.11.2007. Viitattu 15.4.2019.
  31. Novator: Elisa oli voittaja taistelussa Elisasta Helsingin Sanomat. 29.2.2008. Viitattu 15.4.2019.
  32. Vihamielisestä valtausyrityksestä moitittu teleoperaattori Elisa Kova talous -haastattelussa: Joitakin virheitä sattui Yle Uutiset. Viitattu 15.4.2019.
  33. Kaisa Saario: Elisan Anvia-kauppa toteutuu Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 2.4.2019.
  34. Viestintävirasto: Elisa on rikkonut matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointikieltoa www.viestintavirasto.fi. Viitattu 9.1.2019.
  35. Yli 20 euron liittymä oli tarjolla 2,90 eurolla – Elisan puhelinmyyjät soittivat Moi Mobiilin asiakkaille ilman asiakkaiden lupaa www.aamulehti.fi. Viitattu 9.1.2019.
  36. Maailman ensimmäinen UMTS900-puhelu soitettiin Elisan verkossa Sektori.com. Viitattu 17.11.2013.
  37. Historia vuosikymmenittäin corporate.elisa.fi. Viitattu 8.2.2019.
  38. Elisa avasi kaupallisen 5G:n ensimmäisenä maailmassa - ePressi epressi.com. Viitattu 29.6.2018.
  39. https://corporate.elisa.fi/uutishuone/tiedotteet/tiedote/?otsikko=maailman-ensimmaisen-5g-verkon-avannut-elisa-kiihdyttaa-tahtiaan-avasi-5g-verkot-nyt-turkuun-ja-jyvaskylaan-&id=52028307792904&tag=corporate.elisa.fi:national-press corporate.elisa.fi. Viitattu 8.2.2019.
  40. Hallitus ja valiokunnat corporate.elisa.fi. Viitattu 3.4.2019.
  41. Kauppalehti: Elisa ostaa enemmistön Viderasta Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 3.4.2019.
  42. Elisa Santa Monica corporate.elisa.fi. Viitattu 3.4.2019.
  43. Eniasta hei! Enia. Viitattu 3.4.2019. (englanniksi)
  44. Laura Manas: Elisa perustaa oman startup-tiimin Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 5.4.2019.
  45. Startupit corporate.elisa.fi. Viitattu 5.4.2019.
  46. Markus Lehtiniitty: Elisan tekoälykilpailun voittajalle 50 000 euron palkinto – Lifemote ennustaa ja ratkaisee Wi-Fi-verkkojen yhteysongelmia mtvuutiset.fi. 5.12.2018. Viitattu 8.4.2019.
  47. Tero Lehto: Elisa ja F-Secure kehittävät esineiden internetin tietoturvalaitetta Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 8.4.2019.
  48. Omistajat corporate.elisa.fi. Viitattu 3.4.2019.
  49. Valtio siirsi Elisan osakkeet Solidiumille 12.6.2009. Verkkouutiset. Viitattu 30.1.2010.
  50. Tero Lehto: Elisa vaihtaa kännykät ja laajakaistat Saunalahdelle Tivi. Viitattu 16.4.2019.
  51. Etusivu - Elisa - Verkkokauppa elisa.fi. Viitattu 16.4.2019.
  52. Elisa Yrityksille elisa.fi. Viitattu 16.4.2019.
  53. Tervetuloa Elisa Kirja -palveluun kirja.elisa.fi. Viitattu 31.7.2013.
  54. "Ei vitsi", ajatteli Mika Hartio, kun löysi e-kirjat – uusi ilmiö houkuttelee myös nuorempia miehiä kirjojen pariin Yle Uutiset. Viitattu 5.4.2019.
  55. a b Oletko parikymppinen ja rakastat Netflixiä? Koko sarjabisnes mullistuu sinun ehdoillasi – myös Suomessa Yle Uutiset. Viitattu 5.4.2019.
  56. Elisa Viihde -palvelu yhdistää digitelevision ja netin elisa.fi. Viitattu 31.7.2013.
  57. Suomalaisoperaattorit vasta heräämässä oman sisällön tuotantoon Yle Uutiset. Viitattu 24.10.2016.
  58. Anni Erkko: Elisa Viihde on suurimpia rahoittajia Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 8.4.2019.
  59. Tero Lehto: Teleoperaattori Elisa hakee uusia asiakkaita viihteen avulla ja lupaa uusia alkuperäissarjoja Talouselämä. Viitattu 8.4.2019.
  60. Elisa Automate - The best mobile network automation solution for operators Elisa Automate. Viitattu 8.2.2019. (englanniksi)
  61. Mobiilidatan raju kasvu piti saada hallintaan – Elisalle syntyi samalla uusi vientituote T&T. Viitattu 5.4.2019.
  62. Tero Lehto: Osavuosi: Elisa odottaa jo parempia 5g-aikoja Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 8.4.2019.
  63. Concepts & Solutions elisavidera.com. Viitattu 8.2.2019.
  64. Bringing clarity into the complexity of processes and plant automation Business Reporter. 4.4.2018. Viitattu 8.4.2019. (englanniksi)
  65. Minna Mustonen: Soiten alueella etämittaus helpottaa verenohennuspotilaiden elämää Keski-Pohjanmaalla – Omahoidossa potilas voi halutessaan säädellä jopa omaa lääkitystään KP24. 6.11.2018. Viitattu 8.4.2019.
  66. Miia Savaspuro: Elisa pistää brändinsä uusiksi Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 8.4.2019.
  67. Talouselämä: Elisalta iso brändiuudistus - Tältä se näyttää Talouselämä. Viitattu 15.4.2019.
  68. a b Elisa palkittiin Vuoden Brändinrakentajana – aikoo laajentua kansainvälisissä digipalveluissa www.aamulehti.fi. Viitattu 8.4.2019.
  69. Elisa Kulman lanseerauskampanja yllätti - yli 30 000 osallistujaa Markkinointi & Mainonta. Viitattu 8.4.2019.
  70. Elisa: Mikael Gabrielin hologrammi ilmestyi Aleksanterinkadulle www.iltalehti.fi. Viitattu 8.4.2019.
  71. Elisan nuorisohanke iskee vanhempien sydänjuuriin Markkinointi & Mainonta. Viitattu 8.4.2019.
  72. Elisan mainos oli viime vuoden suosituin Youtubessa - katso viiden kärki Markkinointi & Mainonta. Viitattu 8.4.2019.
  73. Uudet päästötavoitteet osoittavat Elisan sitoutumisen ilmaston muutoksen hillintään FiCom. 21.3.2018. Viitattu 3.4.2019.
  74. -: Lista: Kenelle menivät teknologiasäätiöiden tutkimusrahat? Uusiteknologia.fi. 5.4.2016. Viitattu 5.4.2019.
  75. Kalevi Nikulainen: HPY:n tutkimussäätio jakoi rahaa 15 tutkijalle Ilta-Sanomat. 5.12.2002. Viitattu 5.4.2019.
  76. -: Elisan IoT-ratkaisu palkittiin Uusiteknologia.fi. 28.6.2016. Viitattu 4.4.2019.
  77. Suomen parhaat työpaikat 2018 Great Place To Work Finland. Viitattu 2.4.2019.
  78. Maija Tamminen: "Vuosien avokonttoritrendin jälkeen ei ole väärin tarvita hiljaisuutta" – Elisassa etätöitä ei kielletä edes maanantaina Talouselämä. Viitattu 2.4.2019.
  79. Suomen suurimman teleoperaattorin Elisan liikevoitto kasvoi vakaasti ankarasta hintakilpailusta huolimatta – Toimitusjohtaja Mattila: ”Kilpailemme laadulla” Helsingin Sanomat. 31.1.2019. Viitattu 2.4.2019.
  80. Suomen laatupalkinto 2018 myönnettiin suurista yrityksistä Elisa Oyj:lle, pienemmistä yrityksistä LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy:lle Työelämä 2020 -hanke. Viitattu 2.4.2019.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Niku, Risto (toim.): HPY:n muutoksen vuosikymmenet: vuorineuvokset Martti Harva ja Kurt Nordman kertovat, miten Helsingin puhelinyhdistys muuttui tietoliikennekonserniksi. Helsinki: Elisa Communications, 2002. ISBN 951-9425-58-6.
  • Häikiö, Martti: Alkuräjähdys. Radiolinja ja Suomen GSM-matkapuhelintoiminta 1988–1998. Helsinki: Edita, 1998. ISBN 951-37-2614-2.
  • Immonen, Kari: Sillat sielujen ja ihmismietteen. Suomalaisen puhelimen kulttuurihistoria keskusneideistä tekstiviesteihin. Helsinki: Edita, 2002. ISBN 951-37-3647-4.
  • Killinen, Ilmari: Helsingin puhelinlaitos 1882-1932. Helsinki: Helsingin Puhelinlaitos, 1932.
  • Repo, Eino S.: Helsingin puhelinlaitos 1882-1957. Helsinki: Helsingin Puhelinyhdistys, 1956.
  • Turpeinen, Oiva: Helsingin seudun puhelinlaitos 1882-1982. Helsinki: Helsingin puhelinyhdistys, 1981. ISBN 951-95638-0-6.

Aiheesta muuallaMuokkaa