Wikipedia

Balticconnector

maakaasuputki Suomen ja Viron välillä

Balticconnector on Suomen ja Viron välinen kaasuputki. Se kulkee Suomenlahden pohjassa ja yhdistää Inkoon ja Viron Paldiskin kautta kulkevat Suomen ja Viron kaasuverkot toisiinsa.[1]

Kartta
Balticconnectorin sijainti

Sen kautta on voitu siirtää 7,2 miljoonaa kuutiometriä kaasua päivässä.[2]

Putki maksoi 250 miljoonaa euroa.[2] Euroopan komissio myönsi sen rakentamiseen 187,5 miljoonan euron rahoituksen.[3] Rahoitus kattoi 75 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.[3] EU-rahoitus Balticconnector-hankkeelle tulee Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta.[3] Euroopan unionin motiivina on edistää hankkeella niin sanottua energiaunionia, jonka on tarkoitus muun muassa vähentää riippuvuutta tuontienergiasta.[4] Lisäksi Suomen hallitus myönsi rakentamiseen 28 miljoonaa euroa.[1]

Putken rakensivat yhteistyössä suomalainen Baltic Connector ja virolainen Elering.[3] Putki koostuu kolmesta osuudesta, joiden pituus on Suomen maaperällä 22 km, merellä 80 km ja Viron maaperällä 50 km.[3]

Merenpohjassa Balticconnector kohtaa kahdessa paikassa Nord Stream -putket,[2] jotka räjäytettiin syyskuussa 2022 etelämpänä Itämerellä Bornholmin saaren lähistöllä.[5]

Rakenne muokkaa

Putki on rakennettu 15,9 millimetrin paksuisesta hiiliteräksestä. Sen sisäpuolinen halkaisija on 500 millimetriä. Sisäpuolelta putki on maalattu ja ulkopuolelta päällystetty polyeteenillä. Putken ympärillä on suojaava betonivaippa. Kriittisimmillä alueilla putken päällä on suojana vielä metrin paksuinen kivikerros.[2]

Historia muokkaa

Gasum alkoi suunnitella putkihanketta vuonna 2008, mutta vuoteen 2015 mennessä kaasun kilpailukyky oli heikentynyt ja kulutus laskenut. Yhtiö arvioi, että putken rakentaminen heikentäisi tilannetta edelleen, minkä vuoksi hanke ei olisi liiketaloudellisesti kannattava, joten Gasum lopetti hankkeen suunnittelun.[6]

Tämän jälkeen Suomen valtio perusti hanketta jatkamaan Baltic Connector -yhtiön.[4] Energiavirasto totesi, että Balticconnector-hankkeen hyötyjä on erityisen hankala esittää laskelmilla, mutta ”hanke on välttämätön Suomen eristäytymisen poistamiseksi ja Suomen liittämiseksi Baltian ja myöhemmin Euroopan kaasumarkkinakehitykseen”.[4]

Rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2018.[4] Putki otettiin tuotantokäyttöön joulukuussa 2019.[3]

Vaurio vuonna 2023 muokkaa

8. lokakuuta 2023 paine putkessa laski, ja putki suljettiin.[7] Putkeen oli tullut reikä,[8] joka sijaitsi 60 metrin syvyydessä[9] Suomen talousvyöhykkeellä.[10]

Suomen ja Viron välinen merenalainen tiedonsiirtokaapeli Viron talousvyöhykkeellä vahingoittui samaan aikaan kun putkivaurio syntyi.[11] Viron turvallisuusviranomaisten mukaan kaapelin vaurio on ihmisten aiheuttama.[12] Jokin esine on kiristänyt kaapelia vinoon.[13] Kaapeli on revennyt, ja vauriopaikan lähellä meren pohjassa on vaon muotoisia jälkiä.[14]

Myös Viron ja Ruotsin välisessä EE–S1-tietoliikennekaapelissa havaittiin vaurio, joka syntyi 7. lokakuuta iltapäivällä paikassa, joka sijaitsee noin 50 kilometriä länteen Hiidenmaalta.[15] Kaapeli pysyi toimintakunnossa.[14] Vaurion sijainnista ja laadusta ei ole varmuutta.[14] Vaurio on syntynyt ”ulkoisesta fyysisestä vaikutuksesta”.[16] Kaapelin lähellä meren pohjassa on vaon muotoisia jälkiä.[14] Vaurioiden välistä yhteyttä tutkitaan.[11]

Lisäksi venäläisen, Leningradin alueelta Kaliningradin alueelle kulkevan Baltika-merikaapelin kerrottiin jostakin syystä vioittuneen[17] 7. lokakuuta kello 23.30 Moskovan aikaa 28 kilometrin päässä Balticconnector-kaasuputken vauriopaikasta.[18]

Suomen hallitus ja tasavallan presidentti Niinistö tiedottivat 10. lokakuuta 2023, että putkessa oleva vaurio on ulkoisen toiminnan tulosta.[19] Keskusrikospoliisin rikosylitarkastajan mukaan vaurion kokoluokka on sellainen, että kyseessä on tahallinen teko.[20] KRP käynnisti esitutkinnan, jossa rikosnimikkeenä on törkeä tuhotyö.[20] Vuotoa selvittävät myös Rajavartiolaitos ja Suojelupoliisi.[21] Merivartioston vartiolaiva Turva, merivoimien miinantorjunta-alus Purunpää ja merivartioston vartiolaiva Tursas siirtyivät paikalle.[22][23]

Norjalainen tutkimuslaitos Norsar havaitsi Suomessa sijaitsevalla asemallaan ”todennäköisen räjähdyksen” aiheuttamia seismisiä aaltoja kaasuputken lähellä 8. lokakuuta kello 1.20 Suomen aikaa.[24] Myös Viron geologian tutkimuskeskus[25] ja Helsingin yliopiston Seismologian instituutti tallensivat vastaavan havainnon samaan aikaan.[26] Norsarin mukaan sellaisen räjähdyksen aiheuttamiseen olisi riittänyt vajaat sata kiloa TNT-räjähdettä.[27] KRP ei kuitenkaan epäile vaurion aiheutuneen räjähdyksestä.[28]

 
Balticconnectorin vauriokohta lokakuussa 2023 Rajavartiolaitoksen valokuvaamana.

Norsarin mukaan sen havaitsema ääni on voinut aiheutua myös ankkurin osumisesta putkeen ja kaasun purkautumisesta ulos.[25] Viron merivoimien komentajan Jüri Saskan mukaan kaasuputken betoninen suojakuori on repeytynyt irti ja kaasuputki on siirtynyt paikaltaan.[29] Syntyneet vauriot ovat toispuoleisia, ikään kuin putkea olisi revitty.[29] Hybridiosaamiskeskuksen Jukka Savolainen piti todennäköisenä, että jokin isohko alus oli ollut ankkurissa, ja myrskytuuli oli painanut alusta, jolloin sen ankkuri oli lähtenyt laahaamaan.[29] Viron puolustusministeri Hanno Pevkur totesi, että tapahtuman aikaan oli kova myrsky.[29] Tuulen nopeus oli jopa 25 metriä sekunnissa ja aallonkorkeus ylitti neljä metriä.[30] Lokakuussa KRP oli sillä kannalla, että kyseessä ei ollut ankkuri, vaan muu mekaaninen voima.[31]

Merenpohjassa on raahautumisjälkiä, jotka kulkevat vauriokohdan suuntaan.[32] Vauriokohdasta itään löytyi möykky vastikään kerrostunutta maata, jonka sisällä oli ankkuri.[33][32] Ankkuri nostettin ylös öljyntorjunta-alus Hallin nosturilla.[32] Ankkurin ketjuun kiinnittyvä varsi ja sen toinen ankkurikynsi olivat poikki.[30] Ankkurista löytyi jälkiä, jotka viittaavat siihen, että se on ollut kosketuksessa kaasuputken kanssa.[34] Ankkurissa on samantyyppistä maalia kuin vaurioituneessa kaasuputkessa.[35]

Merenpohjan raahautumisjälki jatkuu ankkurin jälkeen kapeampana[32] useiden kymmenien kilometrien matkan itään[30]. Idässä alle 20 kilometrin päässä kulkee vaurioitunut tietoliikennekaapeli.[30] Ankkurilta poispäin johtava raahausjälki sopii mitoiltaan osaan, jolla ankkuri kiinnittyy ketjuunsa.[34] Kotkan-Haminan seudun koulutus­kuntayhtymä Ekamin merenkulku- ja satama-alan tiimipäällikkö Anssi Avelinin mukaan raahausjäljistä voi päätellä, että aluksen vauhti on ollut kova.[36] Raahautumisjälkiä on yli 185 kilometrin matkalla.[37]

Ankkurin laskeminen vahingossa tai huomaamatta on käytännössä mahdotonta.[36] Ankkuri on hyvin painava, se tarttuu kiinni merenpohjaan ja vaikuttaa aluksen ohjattavuuteen ja vauhtiin.[38] Suomalaisen varustamon teknisen asiantuntijan mukaan ”se on aikamoista rytinää”.[30] Merikapteeni Magnus Winbergin mukaan tapahtuneen selittää joko tahallisuus tai miehistön epäpätevyys.[38] Merenkulkukorkeakoulun pääopettaja Hervé Baudun mukaan on erittäin epätodennäköistä, että kyseessä oli vahinko.[39] Viron puolustusministeri Hanno Pevkurin mukaan on selvää, että teko on tahallinen.[37]

Monet asiantuntijat pitivät putken vaurioitumisen todennäköisenä selityksenä Venäjän sabotaasia.[40][41][42] Venäjän motiivin arvuuteltiin olevan reagointi Suomen Nato-jäsenyyteen,[40] vastapuolen reaktioiden testaus,[40] pelon herättäminen,[40] epäsuora hyökkäys länttä, Euroopan unionia ja Natoa vastaan,[41] huomion siirtäminen pois Ukrainasta,[41] energiakriisin luominen,[42] sabotaasimenetelmien testaaminen[42] tai suomalaisten turvallisuudentunteen heikentäminen ja Venäjän aseman korostaminen.[42]

Tapahtumapaikalla liikkuneita aluksia
 
Sevmorput
 
Sibirjakov

Esimerkiksi eräs venäläinen rahtialus oli pysytellyt vauriokohdan läheisyydessä tapahtumahetkellä,[43] omistajansa mukaan odottaakseen huonon sään väistymistä ankkurissa.[44] Venäläinen tutkimusalus Sibirjakov liikkui alueella ovaalin muotoista reittiä AIS-lähettimet pois päältä.[45] Venäläinen rahtialus Sevmorput kulki tapahtumahetkellä vauriopaikan läheltä[15], mutta Sevmorput ei enää kuulu tutkinnan päälinjaan.[32]

 
Newnew Polar Bear

Myös kiinalaisen Newnew Polar Bear -aluksen liikkeet osuvat yksiin vaurion tapahtumapaikkaan ja aikaan.[28] Keskusrikospoliisi epäilee Newnew Polar Bearin olevan vahingon aiheuttaja.[46] Myös Viron tutkinnassa Newnew Polar Bear on pääepäilty.[35] 9. lokakuuta otetussa valokuvassa näkyy, että Newnew Polar Bearin ankkuriketju oli ulkona, vaikka alus oli kiinnittynyt laituriin.[47] 22. lokakuuta julkaistusta toisesta kuvasta näkyy, että laivan toinen ankkuri puuttuu.[47] Viron puolustusministeri Hanno Pevkurin mukaan ankkurin jäljet yhdistävät Itämeren suomalaiskaapelien, Balticconnectorin ja Ruotsin datakaapelien vauriot toisiinsa ja Newnew Polar Beariin. [37] Sama laiva ylitti myös Suomen ja Viron yhdistävän tietoliikennekaapelin, kun se katkesi.[30] Kiinalaisaluksen sijaintitiedot ja raahausjäljet meren pohjassa vastaavat täysin toisiaan.[30]

Helsingin yliopiston Kiinan tutkimuksen professorin Julie Yu-Wen Chenin mukaan Kiinalla ei ole motiivia kaasuputken vahingoittamiselle, vaan päin vastoin Kiinalle olisi haitaksi, jos sitä alettaisiin pitää Euroopassa hyökkääjänä.[48] Lännen Median mukaan aluksen kansallisuus ei kuitenkaan kerro mitään aluksen miehistön tai sen omistajien kansallisuudesta ja Newnew Polar Bearilla on vahvoja kytköksiä Venäjään mm. huolintayhtiönsä sekä Rosatomin kautta ja esimerkiksi laivan varustamon päällystö koostuu valtaosin venäläisistä.[49]

Alukseen oltiin yhteydessä useita kertoja, mutta laivan miehistö kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin tai tekemästä yhteistyötä rikostutkijoiden kanssa.[30] Alus liikkui Suomen talousvyöhykkeellä, joka ei kuulu Suomen alueeseen, minkä vuoksi sitä ei pysäytetty.[50] Keskusrikospoliisin Risto Lohen mukaan poliisilla ei ollut juridisia perusteita pakkotoimenpiteisiin.[46] Merioikeuden professori Henrik Ringbomin mukaan laiva olisi kuitenkin voitu pysäyttää vetoamalla ympäristövahingon selvittämiseen.[51]

Katkon ajan kaasun syöttö Suomen kaasuverkkoon perustuu Inkoon Exemplar-laivaan.[8] Kaasua voidaan syöttää myös Haminassa sijaitsevasta LNG-terminaalista sekä biokaasulaitoksista.[8]

Putken korjaustyöt tehtiin kokonaan kauko-ohjattujen laitteiden avulla ilman sukeltajia.[9] Korjauksen jälkeen putken tiiveys ja kestävyys koestettiin vesipainekokeella[52]. Sen jälkeen putki huuhdeltiin puhdistetulla vedellä, tyhjennettiin, tarkastettiin sisäpuolisesti, kuivattiin, ja täytetttiin kaasulla[52]. Korjaaminen tuli maksamaan Suomen Kuvalehden mukaan 35 miljoonaa euroa[53] ja Ylen mukaan vajaat 40 miljoonaa euroa[9]. Puolet korjauskuluista maksaa todennäköisesti virolaisen kaasuverkon haltija Elering.[53] Euroopan komissio myönsi Rajavartiolaitokselle ja merivoimille 800 000 euroa hätärahoitusta sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF) tapahtuma-alueen turvaamiseen ja Balticconnector-kaasuputken häiriön tutkintaan.[54]

Putki saatiin korjattua 4. huhtikuuta 2024[55] ja kaasu alkoi jälleen virrata 22. huhtikuuta 2024.[9]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Mikkonen, Mikael: Kaasuputkihanke Suomen ja Viron välillä etenee – hallitukselta merkittävä rahoituspäätös Yle Uutiset. 13.9.2016.
  2. ↑ a b c d Tanskanen, Jari: Tällainen on Suomen ja Viron välinen kaasuputki Yle Uutiset. 10.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  3. ↑ a b c d e f Junttila, Harri: EU:lta 187,5 miljoonaa Suomen ja Viron väliseen kaasuputkeen (Tilaajille) Tekniikka&Talous. 10.8.2016.
  4. ↑ a b c d Koistinen, Antti: Miksi Suomen ja Viron välille upotetaan kaasuputki, jos se ei kannata kaupallisesti? Yle Uutiset. 8.6.2018. Viitattu 11.10.2023.
  5. ↑ Laakkonen, Johanna: Tämä Nord Stream -kaasuputkien hajoamisesta tiedetään: Useat Euroopan johtajat vakuuttuneita siitä, että vuodot on aiheutettu tahallisesti Yle Uutiset. 28.9.2022. Viitattu 10.10.2023.
  6. ↑ Finngulf-terminaali ja Balticconnector-yhdysputki eivät ole kannattavia Gasum. Viitattu 11.10.2023.
  7. ↑ Vedenpää, Ville & Kangas, Laura: Suomen ja Viron välinen kaasuputki suljettiin vuotoepäilyn takia Yle Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  8. ↑ a b c Tanskanen, Jari: Suomen ja Viron välisessä kaasuputkessa on reikä Yle Uutiset. 9.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  9. ↑ a b c d Kiinalaisaluksen rikkoma Suomenlahden kaasuputki otettiin taas käyttöön – korjaustyöt maksoivat vajaat 40 miljoonaa Yle Uutiset. 22.4.2024. Viitattu 22.4.2024.
  10. ↑ Balticconnector-kaasuputken vuoto on paikannettu Suomen talousalueelle www.valtioneuvosto.fi. 10.10.2023. Valtioneuvosto. Viitattu 19.10.2023.
  11. ↑ a b Hankaniemi, Anu Leena: Tämä tiedetään tietoliikennekaapelin vauriosta Yle Uutiset. 10.10.2023. Viitattu 11.10.2023.
  12. ↑ Vaalisto, Heidi: Postimees: Viron viranomaisilla uutta tietoa tietoliikennekaapelin vauriosta Ilta-Sanomat. 19.10.2023. Viitattu 19.10.2023.
  13. ↑ Einmann, Andres: ESIMENE FOTO ⟩ Prokuratuur ja kaitsepolitsei avaldasid pildi lõhutud Eesti-Soome sidekaablist Postimees (www.postimees.ee). 27.10.2023. Viitattu 28.10.2023. (viroksi)
  14. ↑ a b c d Kunnas, Kaja: Itämeri | Suomen ja Viron välinen kaapeli revennyt täysin, merenpohjasta löytyi vakoja Helsingin Sanomat. 27.10.2023. Viitattu 28.10.2023.
  15. ↑ a b Munukka, Jouni & Bonnor, Maria & Juutilainen, Ville & Eklund, Marko: Video näyttää, kuinka kaasuputkirikosta epäilty alus ylittää Ruotsi–Viro-datakaapelin: vaurio tapahtui samoihin aikoihin Yle Uutiset. 20.10.2023. Viitattu 20.10.2023.
  16. ↑ Svensson, Olof: Nya uppgifter om Östersjöledningen: ”Fysisk påverkan” www.aftonbladet.se. 19.10.2023. Viitattu 21.10.2023. (ruotsiksi)
  17. ↑ Ilkka, Ilmo: Itämeri | Merivartiosto: Venäläisalus korjaa merikaapelia Suomenlahdella, Turva-alus valvoo tilannetta Helsingin Sanomat. 6.11.2023. Viitattu 6.11.2023.
  18. ↑ Venäjän Rostelecom: Tietoliikennekaapelin rikkoutuminen havaittiin 7. lokakuuta Yle Uutiset. 15.12.2022. Viitattu 7.11.2023.
  19. ↑ Orpo kaasuputki­vauriosta: ”Valmiutta on nostettu” Helsingin Sanomat. 10.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  20. ↑ a b Mäntysalo, Jesse & Paukkeri, Marica: Keskusrikospoliisi tutkii kaasuputken vaurioita törkeänä tuhotyönä Yle Uutiset. 10.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  21. ↑ Mänrysalo, Jesse & Tanskanen, Jari: Supo ja Rajavartiolaitos selvittävät Suomenlahden kaasuputkivuotoa Yle Uutiset. 9.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  22. ↑ Pellas, Lotta: Tällaisia ovat Merivartioston Turva ja merivoimien miinantorjunta-alus Purunpää Helsingin Sanomat. 10.10.2023. Viitattu 11.10.2023.
  23. ↑ Paajanen, Olli-Pekka: Kaasuputkivuoto | Video näyttää, mitä putkirikon paikalla tapahtuu nyt Helsingin Sanomat. 13.10.2023. Viitattu 16.10.2023.
  24. ↑ Hallonblad, Alli: Norjalainen tutkimuslaitos havaitsi "todennäköisen räjähdyksen" kaasuputken vaurioitumispäivänä Helsingin Sanomat. 10.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  25. ↑ a b Rimpiläinen, Tuomas: Norjalainen tutkimuslaitos: Kaasuputken luona havaittu vavahdus voi olla peräisin ankkurin osumisesta putkeen Yle Uutiset. 11.10.2023. Viitattu 11.10.2023.
  26. ↑ Karhu, Otso & Kymäläinen, Simo: Kaasuputken rikkoutuminen tallentui myös Suomessa Yle Uutiset. 11.10.2023. Viitattu 11.10.2023.
  27. ↑ Norsar STT:lle: Kaasuputken räjähdys vastasi vajaata sataa kiloa TNT:tä Helsingin Sanomat. 11.10.2023. Viitattu 11.10.2023.
  28. ↑ a b Mäntysalo, Jesse: KRP löysi merestä painavan esineen, joka saattoi rikkoa kaasuputken – kiinalaisen aluksen liikkeitä tutkitaan Yle Uutiset. 20.10.2023. Viitattu 20.10.2023.
  29. ↑ a b c d Joukanen, Toni & Kooli, Rain: Asiantuntija: Ankkuri on voinut aiheuttaa putken vaurion Yle Uutiset. 11.10.2023. Viitattu 11.10.2023.
  30. ↑ a b c d e f g h Raivio, Jarmo: Kaasuputkirikon syy selvisi: Meren pohjasta löytyi ankkuri – kiinalaisalus kieltäytyi tarkastuksesta Suomenkuvalehti.fi. 24.10.2023. Viitattu 20.4.2024.
  31. ↑ Myöskään sitä, että ankkuri olisi voinut aiheuttaa vaurion, ei suljeta pois Helsingin Sanomat. 11.10.2023. Viitattu 11.10.2023.
  32. ↑ a b c d e Reunanen, Joonatan: Kaasuputken vierestä on nostettu ankkuri – tämä tutkinnasta tiedetään nyt Yle Uutiset. 24.10.2023. Viitattu 25.10.2023.
  33. ↑ Lauri Silvander, Heidi Vaalisto: Krp: Merestä tehty löytö – tämän aluksen liikkeet sopivat yhteen kaasuputken vaurion kanssa Ilta-Sanomat. 20.10.2023. Viitattu 20.10.2023.
  34. ↑ a b Pikkarainen, Elina & Etelämäki, Tiia & Sillanpää, Sami: Kaasuputkivaurio | Vaurion aiheuttajaksi epäillään ankkuria – aika ja paikka täsmäävät myös kaapelin hajoamiseen Helsingin Sanomat. 24.10.2023. Viitattu 25.10.2023.
  35. ↑ a b Lehtinen, Don & Kerkelä, Lasse: Kaasuputkivaurio | Krp: Merestä nostettu ankkuri näyttää kuuluvan Newnew Polar Bearille – Viro tutkii laivan osuutta myös Ruotsin-kaapeliin Helsingin Sanomat. 10.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  36. ↑ a b Louhola, Pihla: Kaasuputkivaurio | Näin kaasuputki on voinut rikkoutua Helsingin Sanomat. 25.10.2023. Viitattu 27.11.2023.
  37. ↑ a b c Pitkänen, Heini: Kaasuputkivaurio | Viron puolustusministeri: Kaasuputkivaurioihin yhdistetty kiinalaisalus veti ankkuriaan satoja kilometrejä pitkin merenpohjaa Helsingin Sanomat. 24.11.2023. Viitattu 27.11.2023.
  38. ↑ a b Salmela, Rebekka: Kaasuputkivaurio | Merikapteeni: On mahdollista, että kiinalaisalus veti ankkuriaan satoja kilometrejä merenpohjassa Helsingin Sanomat. 26.11.2023. Viitattu 27.11.2023.
  39. ↑ Huhtanen, JarmoOn mahdollista, että kiinalais­alus veti ankku: Itämeri | ”Vahinkoteoria on epätodennäköinen” – Ranskalaisasiantuntijalla on selkeä näkemys Suomenlahden kaasuputkivauriosta Helsingin Sanomat. 31.12.2023. Viitattu 31.12.2023.
  40. ↑ a b c d Pelkonen, Linda: Venäjä-asiantuntija Suomen ja Viron välisestä kaasuputkirikosta Yle Uutiset. 11.10.2023. Viitattu 11.10.2023.
  41. ↑ a b c Juhola, Teemu: Professori kaasuputkivauriosta: Tämä voi olla alku, iskut infrastruktuuriin jatkuvat niin kauan kuin tilanne kiristyy Yle Uutiset. 10.10.2023. Viitattu 11.10.2023.
  42. ↑ a b c d Sutinen, Teija: Asiantuntijat: Venäjällä voisi olla useita motiiveja kaasuputken vahingoittamiselle Helsingin Sanomat. 11.10.2023. Viitattu 11.10.2023.
  43. ↑ Kallionpää, Katri & Saarinen, Juhani & Mahlamäki, Hanna: Venäläinen rahtialus pysytteli koko viikonlopun Suomenlahdella kaasuputken vauriopaikan lähellä Helsingin Sanomat. 11.10.2023. Viitattu 11.10.2023.
  44. ↑ Mahlamäki, Hanna & Siniauer, Pauliina: Näin venäläinen varustamo selittää rahtilaivansa liikkeitä lähellä vuotopaikkaa Helsingin Sanomat. 11.10.2023. Viitattu 11.10.2023.
  45. ↑ Huhtanen, Jarmo: Ensimmäiset kuvalliset todisteet: Venäläinen ”aavelaiva” kuvattiin kaasuputken lähellä kesällä Helsingin Sanomat. 13.10.2023. Viitattu 14.10.2023.
  46. ↑ a b Keskusrikospoliisi on selvittänyt teknisesti kaasuputkivaurion aiheuttajan www.poliisi.fi. 24.10.2023. Poliisi. Viitattu 9.11.2023.
  47. ↑ a b Rimpiläinen, Tuomas: Kiinalaisaluksesta otetut kuvat vahvistavat ankkuriteoriaa kaasuputkitutkinnassa Yle Uutiset. 24.10.2023. Viitattu 25.10.2023.
  48. ↑ Jokinen, Matilda: Kaasuputki | Kiinalaisalukset hajottaneet useita kaapeleita Taiwanin saaristossa – Professorin mukaan Itämeren tilanne eri Helsingin Sanomat. 26.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  49. ↑ Vienonen, Aleksi: Newnew Polar Bearilla vahvoja Venäjä-kytköksiä. Ilkka-Pohjalainen, 27. lokakuuta 2023.
  50. ↑ Pelli, Marleena & Lakka, Päivi & de Fresnes, Tulikukka: KRP varautui Newnew Polar Bearin puhuttamiseen ja tarkastamiseen – miksi alusta ei lopulta pysäytetty sen lähdettyä Pietarista? Yle Uutiset. 27.10.2023. Viitattu 28.10.2023.
  51. ↑ Raivio, Jarmo: Merioikeuden professori: Suomella olisi ollut oikeus pysäyttää kaasuputkirikosta epäilty kiinalaislaiva Suomenkuvalehti.fi. 2.11.2023. Viitattu 3.11.2023.
  52. ↑ a b https://gasgrid.fi/2024/04/04/balticconnectorin-korjaustyot-valmiit-seuraavaksi-kohti-kayttoonottoa/
  53. ↑ a b Niemelä, Mikko: Suomen ja Viron välisestä kaasu­putki­vauriosta 35 miljoonan euron lasku – vahingon­korvauksia haetaan Suomenkuvalehti.fi. 16.4.2024. Viitattu 20.4.2024. (englanniksi)
  54. ↑ Haajanen, Eino: Kaasuputkivaurio | Euroopan komissio myönsi Suomelle lähes miljoona euroa hätärahoitusta vaurioituneen kaasuputken vuoksi Helsingin Sanomat. 18.12.2023. Viitattu 23.12.2023.
  55. ↑ Loula, Pihla: Kaasuputkivaurio | Balticconnector-putki on saatu korjattua Helsingin Sanomat. 4.4.2024. Viitattu 5.4.2024.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Balticconnector&oldid=22343060”