Viron merivoimat
Viron merivoimat (vir. Eesti Merevägi) on yksi Viron puolustusvoimien puolustushaaroista ja se vastaa merialuiden valvonnasta ja tarvittaessa sen puolustamisesta sekä meripelastuksesta Viron aluevesillä.
| Viron merivoimat / Eesti merevägi | |
|---|---|
 |
|
| Toiminnassa |
1918–1940 1991– |
| Valtio | Viro |
| Puolustushaarat | Laivasto |
| Aselajit | Laivasto |
| Osa joukkoa | Viron puolustusvoimat |
| Koko |
350 henkilöä noin 1 500 reserviläistä noin 20 alusta |
| Tukikohta | Miinisadam, Tallinna |
| Värit | Hopea, sinen ja kulta |
| Marssi | Jää vabaks, Eesti meri! |
| Vuosipäivät | 21. marraskuuta 1918 |
| Komentajat | |
| Nykyinen komentaja |
Kapteeni Sten Sepper Komentaja Ivo Värk |
| Tunnettuja komentajia | Amiraali Johan Pitka |
Viron merivoimieen kuuluu rauhanaikana noin 350 henkeä ja se koostuu miinalaivueesta ja sukeltajayksiköstä.
Historia muokkaa
Merijalkaväki muokkaa
Merijalkaväkipataljoona (vir. Meredessantpataljon) oli lyhytikäinen Viron merivoimien merijalkaväkiosasto. Pataljoona muodostettiin 5. maaliskuuta 1919 itsenäisyystaisteluiden aikana Viron laivaston pinta-alusten miehistöistä, opiskelijoista ja suomalaisista vapaaehtoisista. Yksikön vahvuus oli suurimmillaan noin 400 henkeä. Se sijoitettiin Tallinnaan, jossa se lakkautettiin vielä saman vuoden aikana.[1]
Rannikkopatteristot muokkaa
Jo 1800-luvun lopulla Venäjän keisarikunta aloitti rannikkolinnakkeiden ja puolustuslaitteiden tekemisen Viron rannikolle. Tallinna on jo kauan ollut merkittävä Idän ja Lännen välisen kaupankeskus ja nyt siitä tuli tärkeä Itämeren laivaston sotasatama.
Viron itsenäisyystaisteluiden aikana ja Tarton rauhan jälkeen merivoimat aloittivat uudelleen rannikkolinnakkeiden rakentamisen. Vuodesta 1918 aina vuoteen 1940 rakennustöihin sijoitettiin miljoonia krooneja. Neuvostoliiton miehitettyä maan rannikkolinnakkeet tuhoutuivat ja nykyisin ainoastaan muutamissa paikoissa on asemat havaittavissa.
Laivasto muokkaa
Vuodesta 1995 alkaen laivaston alukset ovat osallistuneet tärkeimpiin Itämerellä pidettyihin merisotaharjoituksiin. Vaikka laivasto on uudelleen muodostettu vasta 1993 ja se on yksi maailman pienimmistä, se on esittänyt vakuuttavaa yhteistyökykyä ja tunnustettu varteenotettavaksi yhteistyökumppaniksi alueellaan.
Vuonna 1998 perustettiin Baltian maiden yhteinen laivasto-osasto Baltian laivue, BALTRON, jonka tärkein tehtävä on parantaa Baltian maiden meripuolustusten keskinäistä yhteistoimintaa ja turvallisuutta ylläpitämällä jatkuvaa valmiutta alueella. Kukin maa toimittaa aluksen tai kaksi sekä henkilöstöä sovituiksi ajoiksi aina vuodeksi kerrallaan. Viro tarjoaa BALTRONille tukikohdan.
Toukokuusta 2005 maaliskuuhun 2006 laivaston lippulaiva EML Admiral Pitka oli Naton valmiusjoukkoon kuuluvan miinanraivausryhmä 1:n lippulaivana. Alus oli samalla ensimmäinen Baltian maiden alus osastossa.
Organisaatio muokkaa
Laivaston tärkein tehtävä on miinanraivauskyvyn luominen, joka on samalla sen rauhanajantehtävä. Maailmansotien aikana Itämereen laskettiin yli 80 000 miinaa, ja vuodesta 1995 alkaen laivaston miinaosasto on toiminut läheisessä yhteistoiminnassa muiden Itämeren laivastojen kanssa taatakseen turvallisen merenkulun.
Kalusto muokkaa
- Pääartikkeli: Luettelo Viron merivoimien aluksista
Viron merivoimien alusten nimi alkaa lyhenteellä EML (Eesti Mereväe Laev eli suomeksi Viron meriväen (merivoimien) laiva).
- EML Admiral Pitka A230, Viron merivoimien lippulaiva, entinen Tanskan merivoimien fregatti
- EML Tasuja A432
- EML Ahti A431
Miinantorjunta-alukset muokkaa
- Sandown-luokka
- EML Admiral Cowan M313
- EML Sakala M314
- EML Ugandi M315
