Exemplar

LNG-säiliöalus

FSRU Exemplar[1] on nesteytetyn maakaasun laiva, joka on ankkuroitu Inkoon Joddbölen satamaan. [2]

Exemplar Inkoon satamassa

FSRU (Floating Storage and Regasification Unit[3]) tarkoittaa kelluvaa varastointi- ja uudelleenkaasutusyksikköä eli kelluvaa lng-terminaalia. Exemplar on yksi maailman 48:sta tämän tyyppisestä laivasta.[2]

Exemplarin omistaa yhdysvaltalainen, nesteyttyyn maakaasuun keskittyvä Excelerate Energy -yhtiö, jolta Suomi on vuokrannut aluksen kymmenen vuoden ajaksi[4].

Hankinta

muokkaa

Excelerate Energyn toimitusjohtajan mukaan yhtiö laittoi myyntimiehensä liikkeelle heti Ukrainan sodan sytyttyä. He olivat yhteydessä myös suomalaisiin, joilla ei vielä tuolloin ollut suunnitelmaa tuontiterminaalin hankkimiseksi.[2]

Sitten Vladimir Putin vaati, että kaasun ostajien pitäisi maksaa kaasunsa euroissa tai dollareissa Gazprombankiin tilille, josta rahat käännettäisiin toiselle tilille rupliksi. Tällä tavoin Venäjä olisi voinut kiertää pakotteita. Suomi päätti, että se ei suostu Venäjän sanelemiin ehtoihin kaasukaupassa.[5]

Niinpä venäläisen maakaasun tulo Suomeen loppui toukokuussa 2022.[6]

Salaiseen aineistoon perustuen elinkeinoministeri Mika Lintilä väitti, että kaasutoimitusten lopettaminen tarkoittaa tuhansien työpaikkojen menettämistä[7]. Maakaasun suurimpia käyttäjiä ovat Nesteen Kilpilahden jalostamo sekä metsäteollisuus[6]. Kaasua käyttävät myös kaasuputkiston varrella sijaitsevat leipomot, paahtimot, lihateollisuus ja valmisruokateollisuus.[6] Energiateollisuus ry:n kaasumarkkinoiden asiantuntija Heikki Lindforsin mukaan kaasu on käytännössä ainoa vaihtoehto niissä teollisuuden prosesseissa, joissa tarvitaan erittäin korkeita lämpötiloja tai joissa kaasua käytetään raaka-aineena[7].

Kiinteä terminaali ei olisi valmistunut talveksi 2023 , joten toukokuussa Gasgrid päätti hankkia laivan.[8] Tuolloin maailmassa oli vapaana kymmenkunta terminaalitankkeria[8]. Niistä vain osa kestää pohjoisen kylmiä oloja[8]. Jotkut niistä käyttävät kaasun lämmittämiseen ja höyrystämiseen merivettä, ja Itämeren talvessa jäätymisvaara on ilmeinen[2]. Laivoista käytiin Euroopan maiden välillä kovaa kilpailua[2]. Gasgrid sai tarjouksen yhdestä ainoasta sopivasta aluksesta[2].

Valtiovarainministeriö antoi Gasgridin tehtäväksi neuvotella vuokrasopimus ja toteuttaa hanke mahdollisimman nopeasti yhdessä Viron siirtoverkkoyhtiön Elering AS:n kanssa.[9] Gasgrid Finland Oy vuokrasi laivan yhdysvaltalaiselta Excelerate Energyltä kymmeneksi vuodeksi 460 miljoonan euron hinnalla. [6] Se tarkoittaa 126 000 euroa päivässä, kun samoihin aikoihin vastaavanlaisista aluksista oli jouduttu maksamaan jopa 200 000 dollarin päivävuokria.[2] Vuokrasopimus laivasta allekirjoitettiin samana päivänä, kun Gazprom katkaisi kaasutoimitukset Suomeen. [2]

Elokuussa sekä Inkoossa että Viron Paldiskissa käynnistettiin terminaalien rakennustyöt siltä varalta, että toinen hankkeista olisi syystä tai toisesta jäänyt jumiin.[8]

Vuoden 2022 syyskuuhun saakka alus oli vuokralla Argentiinassa[10]. Sieltä alus matkasi Espanjaan telakalle, missä siihen muun muassa asennettiin lämmittimiä ja lumisuojia talviolosuhteita varten[10]. Sen jälkeen Exemplar kävi hakemassa Gibraltarista lastin lng:tä, jonka se toi mukanaan Suomeen[10]. Alus lähti liikkeelle Gibraltarilta joulukuun 19. päivä. Alus saapui tapaninpäivänä Suomenlahdelle, jossa se odotteli sääolosuhteiden vuoksi pari päivää ennen saapumistaan Inkoon terminaaliin[11] 28. joulukuuta[12]. Exemplar parkkeerattiin Inkoossa valtionyhtiö Fortumin syväsatamaan.[4][13]

Käyttö

muokkaa

Vuokrasopimuksen tekemisen jälkeen kaasun käyttö Suomessa romahti[1]. Maakaasun käyttö puolittui, eikä seurauksena ollut merkittäviä tuotantohäiriöitä tai kylmäksi jääneitä koteja[14]. Kaukolämmön tuottajat pystyivät korvaamaan maakaasun muilla polttoaineilla kuten kivihiilellä, biomassalla tai turpeella.[14] Esimerkiksi Nesteen jalostamon tarvitsemasta maakaasusta suuri osa korvattiin propaanilla.[14] Valtiovarainministeriön mukaan terminaalin ”kaupallisen kysynnän käynnistymiseen liittyy merkittävä epävarmuus”.[1]

Terminaali avautui kaupalliseen käyttöön 16. tammikuuta 2023[15]. Maaliskuuhun 2023 mennessä laivalla ei ollut yhtäkään asiakasta[15].

Ensimmäinen kaasutoimitus Exemplar-laivalle saapui huhtikuussa 2023[16][17]. Sen jälkeen laiva on saanut noin kaksi täydennystä kuukaudessa[18]. Vuoden 2023 huhtikuusta syyskuuhun saakka toimitukset ovat olleet täyteen buukattuja ja lokakuusta eteenpäin kapasiteetista on varattu noin puolet[18]. Terminaalin kaupallinen kannattavuus selviää vuoteen 2026 mennessä[18].

Kun Balticconnector-putkeen tuli reikä lokakuussa 2023, kaasun syöttö Suomen kaasuverkkoon perustui Exemplarin toimintaan[19]. Exemplarin lisäksi verkostoon voidaan syöttää kaasua Haminassa sijaitsevasta LNG-terminaalista sekä biokaasulaitoksista[19].

Exemplar on varta vasten kaasuterminaaliksi suunniteltu laiva[8].

Laiva on 291 metriä pitkä, 43 m leveä, ja sen syväys on 11,6 m.[8] Se on valmistunut vuonna 2010[20]. Sen miehistöön kuuluu noin 30 jäsentä.[1] Se on rekisteröity Belgian lipun alle.[8] Aluksella ei ole jääluokkaa[21].

Exemplarissa on Kawasakin 26 500 kW kehittävä höyryturbiini[21]. Laiva on varustettu GTT:n No 98 membraanitankeilla, joiden tilavuus on 150 900 kuutiometriä, mikä vastaa noin 68 000 tonnia nesteytettyä maakaasua (LNG)[21] eli energiana noin 1,0 terawattituntia[8].

Exemplar voi höyrystää nestekaasua vuodessa 35 [20] – 40 terawattitunnin verran[22]. Suomen vuotuinen maakaasun käyttötarve on viime vuosina ollut noin 25 terawattituntia.[22]

Nestemäinen metaani höyrystetään kaasun omalla energialla eli polttamalla noin 1–2 prosenttia kuormasta.[8] Exemplarissa ei ole mahdollista käyttää höyrystämiseen meriveden lämpöä[8].

Aluksen muuntamaa kaasua kulkeutuu Inkoosta myös Viroon sataman lähistöltä lähtevää Balticconnector-putkea pitkin[12].

Exemplar on Suomen ensimmäinen kelluva LNG-terminaalialus. Suomessa on ennestään paljon Exemplaria pienempiä LNG-terminaaleja Torniossa, Porissa ja Haminassa.[4]

Rakennuttaja

muokkaa

Laivan rakennutti belgialainen Exmar-varustamo Daewoon telakalla Etelä-Koreassa[21]. Daewoo rakensi Exmarille viiden FSRU-aluksen sarjan, joista Exemplar oli viimeinen[21]. Pääosa näistä aluksista pikäaikaisrahdattiin Excelerate Energylle, joka lopulta vuonna 2017 osti koko Exmarin LNG-laivaston[21].

Omistaja

muokkaa

Excelerate Energyn perusti George B. Kaiser vuonna 2003[21]. Yhtiön päämaja on Texasin Woodlandissa Houstonin lähellä[21]. Sillä on toimipisteitä monissa paikoissa, kuten Abu Dhabi, Antwerpen, Boston, Buenos Aires, Chattogram, Dhaka, Doha, Dubai, Manila, Rio de Janeiro, Singapore, ja Washington, DC[21]. Excelerate Energy operoi 13:a FSRU-terminaalia ympäri maailmaa, pääasiassa Etelä-Amerikassa ja Aasiassa[21].

Toimintaperiaate

muokkaa

Aluksen ensisijainen tehtävä on toimia "kaasumuuntimena".[4] LNG, eli liquefied natural gas on maakaasua, joka ensin muutetaan kaasusta nesteeksi lähtöpaikassa, kuljetetaan sitten nesteen muodossa meriteitse ja muutetaan perillä jälleen kaasumaiseen muotoon.[9] Kun maakaasu jäähdytetään 162 miinusasteeseen, se muuttuu nestemäiseksi ja tiivistyy noin 600 kertaa tiheämmäksi, mikä tekee laivakuljetuksista taloudellisesti kannattavia.[2] LNG säilytetään terminaalialuksessa noin -160-celsiusasteen lämpötilassa, jolloin se pysyy nestemäisenä.[13] Exemplarissa nesteytetty maakaasu höyrystetään uudelleen kaasuksi ja syötetään maakaasun siirtoverkkoon.[6]

LNG toimitetaan Exemplarille tankkereilla, joiden odotetaan vierailevan laivalla 2–3 kertaa kuukaudessa[6]. LNG tuodaan terminaaliin esimerkiksi Yhdysvalloista, Norjasta tai Australiasta[15].

Kelluvan terminaalin toimittaminen on nopeampaa kuin kiinteän ja pysyvän terminaalin. Laiva voi myös siirtyä tarvittaessa sinne, missä on kysyntää.[9]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Energia | Suomeen tulevalta kelluvalta lng-terminaalilta puuttuvat asiakkaat, valtiolle sadan miljoonan lasku Helsingin Sanomat. 11.12.2022. Viitattu 30.12.2022.
  2. a b c d e f g h i Energia | Tällainen on Suomeen saapunut lng-alus – ja näin se hankittiin hirvittävällä kiireellä Helsingin Sanomat. 5.12.2022. Viitattu 30.12.2022.
  3. Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 10.10.2023.
  4. a b c d Järkälemäinen kaasulaiva saapui tänään satamaan Inkoossa – tästä kiireellä käynnistyneessä terminaalihankkeessa on kyse Yle Uutiset. 28.12.2022. Viitattu 30.12.2022.
  5. Politiikka | Ministeri Tuppurainen: Suomi ei suostu maksamaan kaasusta ruplilla Venäjälle Helsingin Sanomat. 27.4.2022. Viitattu 30.12.2022.
  6. a b c d e f Venäläisen maakaasun tulo Suomeen loppuu lauantaiaamuna kello 7 – Suomi vuokraa kaasulaivan 10 vuodeksi Yle Uutiset. 20.5.2022. Viitattu 30.12.2022.
  7. a b Suomi varoo paljastamasta Venäjälle, miten kova isku kaasusulku olisi: arvion yksityiskohdat julistettiin salaisiksi Yle Uutiset. 5.5.2022. Viitattu 30.12.2022.
  8. a b c d e f g h i j Tuomas Kangasniemi: Joulukuussa Suomeen saapuu valtava 291 m, 70 000 t vetoinen ja 6 GW kaasua pumppaava lng-terminaalilaiva – Tältä näyttää Venäjä-riippuvuuden romuttavalla työmaalla Inkoossa Tekniikka&Talous. Viitattu 30.12.2022.
  9. a b c Tällainen on kelluva LNG-terminaali, jonka Suomi ja Viro haluavat kiireisesti – ruotsinlaivan kokoinen, tuotanto ylittäisi Suomen tarpeet Yle Uutiset. 8.4.2022. Viitattu 30.12.2022.
  10. a b c Energia | Jättimäinen lng-alus saapui vihdoin Suomeen – varmuutta asiakkaista ei vielä ole Helsingin Sanomat. 28.12.2022. Viitattu 30.12.2022.
  11. Katso, kuinka valtava LNG-laiva rantautui satamaan Inkoossa – turvaa Suomen maakaasunsaantia Yle Uutiset. 28.12.2022. Viitattu 30.12.2022.
  12. a b Järkälemäinen kaasulaiva saapui tänään satamaan Inkoossa – tästä kiireellä käynnistyneessä terminaalihankkeessa on kyse Yle Uutiset. 28.12.2022. Viitattu 30.12.2022.
  13. a b Energia | Jättimäinen lng-alus saapui vihdoin Suomeen – varmuutta asiakkaista ei vielä ole Helsingin Sanomat. 28.12.2022. Viitattu 30.12.2022.
  14. a b c Energia | Maakaasun kulutus Suomessa puolittui ilman, että kukaan edes huomasi – näin se tapahtui Helsingin Sanomat. 14.9.2022. Viitattu 30.12.2022.
  15. a b c Valtava isolla rahalla hankittu LNG-terminaali saapui pelastamaan Suomen kaasunsaantia – asiakkaita sillä ei ole ollut vielä ainuttakaan Yle Uutiset. 3.3.2023. Viitattu 3.3.2023.
  16. Gasgridin Inkoon LNG-terminaali sai täydennystä - Kuljetus & Logistiikka. 5.4.2023. Viitattu 18.9.2023.
  17. Jussi Pennanen: Ensimmäinen lng-lasti saapui tänään Suomeen – satojen miljoonien eurojen terminaalille tuli vihdoin käyttöä Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 18.9.2023. Viitattu 18.9.2023.
  18. a b c Inkoon kelluvalle jättiterminaalille sataa tilauksia – kesä varattu täyteen Ilta-Sanomat. 25.5.2023. Viitattu 18.9.2023.
  19. a b Suomen ja Viron välisessä kaasuputkessa on reikä – mikään muu syy ei selitä nopeaa paineen laskua Yle Uutiset. 9.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  20. a b Energia | Suomeen tulevalta kelluvalta lng-terminaalilta puuttuvat asiakkaat, valtiolle sadan miljoonan lasku Helsingin Sanomat. 11.12.2022. Viitattu 30.12.2022.
  21. a b c d e f g h i j LNG-terminaalilaiva Exemplar rahdattu Suomeen 10 vuodeksi Navigator Magazine. 21.5.2022. Viitattu 29.5.2023.
  22. a b Järkälemäinen kaasulaiva saapui tänään satamaan Inkoossa – tästä kiireellä käynnistyneessä terminaalihankkeessa on kyse Yle Uutiset. 28.12.2022. Viitattu 30.12.2022.

Aiheesta muualla

muokkaa