Jääluokitus

laivan jäävahvuuden määritelmä

Jääluokitus on laivakohtainen määre, joka kuvaa pääasiassa aluksen jäävahvistuksen tasoa. Lisäksi jääluokille on määritetty minimikoneteho.

Korkeimpaan jääluokkaan 1A Super kuulunut Viking Linen M/S Viking Cinderella

Suomalais-ruotsalaiset jääluokat

muokkaa

Suomen ja Ruotsin viranomaiset ovat julkaisseet ja kehittäneet suomalais-ruotsalaisia jääluokkasääntöjä (FSICR; Finnish-Swedish Ice Class Rules) vuodesta 1971.[1]

Suomalais-ruotsalainen jääluokitus vaaditaan kaikilta Suomen tai Ruotsin satamiin talvella saapuvilta tai lähteviltä aluksilta. Jäänmurtajat avustavat ensisijaisesti korkean luokituksen aluksia.[2] Jos aluksella ei ole suomalais-ruotsalaista jääluokkaa ja sillä on hyväksytyn luokituslaitoksen antama luokitusmerkintä jääluokasta, alus saa vastaavan suomalais-ruotsalaisen jääluokan.[1]

Korkeimpien luokkien, 1A Super ja 1A, alukset ovat vahvarunkoisia, ja niissä on suuri koneteho. Niitä avustetaan tarvittaessa kaikissa olosuhteissa, mutta ne pystyvät useimmissa jääolosuhteissa kulkemaan myös yksin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erityisen ankarana talvena merialueille on taattu pääsy vain vähintään 1A-luokan aluksilla. Lähes kaikki Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä liikennöivät autolautat ovat jääluokitukseltaan 1A Super -luokkaa. Jääluokka 1A Super vastaa tietyin edellytyksin Polar class -luokitusta PC 6 sekä jääluokka 1A luokitusta PC 7.[3]

Jääluokkien 1B, 1C ja 2 aluksia avustetaan jäätilanteen mukaan yleensä avaamalla niiden edellä väylää. Jos jääolosuhteet ovat vaikeat, niitä voidaan ottaa hinaukseen.

Jääluokkien numerot kirjoitetaan joskus myös roomalaisin numeroin I ja II.[4]

On myös ehdotettu otettavaksi käyttöön uusi jääluokka 1A Super+. Sen luokan alukset eivät muista jääluokista poiketen tarvitsisi avukseen jäänmurtajaa.[5]

Jääluokka Jääluokan kuvaus Jään paksuusa Jäärännin paksuusb
1A Super Alus, jonka rakenne, koneteho ja muut ominaisuudet ovat sellaisia, että se pystyy kulkemaan vaikeissa jääolosuhteissa pääsääntöisesti ilman jäänmurtajan avustusta. 1,0 m 1,0 m + 0,1 m yhteenjäätynyt kerros
1A Alus, jonka rakenne, koneteho ja muut ominaisuudet ovat sellaisia, että se pystyy kulkemaan vaikeissa jääolosuhteissa tarpeen mukaan jäänmurtajan avustamana. 0,8 m 1,0 m
1B Alus, jonka rakenne, koneteho ja muut ominaisuudet ovat sellaisia, että se pystyy kulkemaan keskivaikeissa jääolosuhteissa tarpeen mukaan jäänmurtajan avustamana. 0,6 m 0,8 m
1C Alus, jonka rakenne, koneteho ja muut ominaisuudet ovat sellaisia, että se pystyy kulkemaan helpoissa jääolosuhteissa tarpeen mukaan jäänmurtajan avustamana. 0,4 m 0,6 m
2 Alus, joka on teräsrunkoinen ja rakenteeltaan avomerikelpoinen ja joka siitä huolimatta, että alusta ei ole vahvistettu jäissä kulkua varten, pystyy omalla kuljetuskoneistolla kulkemaan erittäin helpoissa jääolosuhteissa.
3 Alus, joka ei kuulu edellä mainittuihin jääluokkiin.
a Tasaisen jään paksuus mitoitettaessa aluksen rakenteita; ei liity aluksen suorituskykyyn
b Olosuhde, jossa aluksen tulee saavuttaa 5 solmun nopeus; käytetään aluksen sääntömääräisen minimikonetehon määrittämiseen
Lähde[6]

IACS Polar class

muokkaa

Polar class on IACS:n vuonna 2006 julkaisema jääluokitusstandardi. Se on suunniteltu teräksisille aluksille, jotka pääsääntöisesti liikkuvat vesistöissä, joissa tavataan monivuotista jäätä. Jääluokkia on yhteensä seitsemän.[7]

Jääluokka Jääluokan kuvaus (perustuu WMO Sea Ice -nimikkeistöön[8])
PC 1 Year-round operation in all Polar waters
suom. Ympärivuotinen toiminta kaikilla napaseudun vesillä
PC 2 Year-round operation in moderate multi-year ice conditions
suom. Ympärivuotinen toiminta kohtalaisessa monivuotisen jään olosuhteissa
PC 3 Year-round operation in second-year ice which may include multiyear ice inclusions
suom. Ympärivuotinen toiminta kaksivuotisessa jäässä, joka voi myös sisältää monivuotista jäätä
PC 4 Year-round operation in thick first-year ice which may include old ice inclusions
suom. Ympärivuotinen toiminta paksussa (yli 120 cm) yksivuotisessa jäässä, joka voi myös sisältää vanhaa jäätä
PC 5 Year-round operation in medium first-year ice which may include old ice inclusions
suom. Ympärivuotinen toiminta kohtalaisen paksussa (70–120 cm) yksivuotisessa jäässä, joka voi myös sisältää vanhaa jäätä
PC 6 Summer/autumn operation in medium first-year ice which may include old ice inclusions
suom. Toiminta kesällä/syksyllä kohtalaisen paksussa (70–120 cm) yksivuotisessa jäässä, joka voi myös sisältää vanhaa jäätä
PC 7 Summer/autumn operation in thin first-year ice which may include old ice inclusions
suom. Toiminta kesällä/syksyllä ohuessa (30–70 cm) yksivuotisessa jäässä, joka voi myös sisältää vanhaa jäätä
Lähde[9]

Stemnitsan tapaus

muokkaa

Vuonna 2003 uutisoitiin Kreikan lipun alla purjehtineen tankkialus Stemnitsan liikkeitä Suomenlahdella. Tapaus herätti kohua, sillä aluksen jääluokitus ei arktisen laiva- ja meritekniikan professori Kaj Riskan mukaan vastaa edes Suomen alinta jääluokkaa, eikä se siis olisi vaikeassa jäätilanteessa ollut avustettavien listalla ja monien mielestä olisi aiheuttanut vaaratilanteen ahtojäissä. Stemnitsa vieraili venäläisessä satamassa, ja Venäjä oli antanut sille oman jääluokituksensa.[10]

Lähteet

muokkaa