Avaa päävalikko

F-Secure Oyj (vuoteen 1999 Data Fellows Oyj)[2] on vuonna 1988 perustettu tietoturvaratkaisuja muun muassa tietokoneille, matkapuhelimille ja tableteille tarjoava suomalainen yritys. F-Securen tunnetuimmat edustajat lienevät sen perustajan Risto Siilasmaan lisäksi yhtiön tutkimuspäällikkö Mikko Hyppönen, joka esiintyy usein julkisuudessa, kun tietoturvauhkia uutisoidaan. F-Secure listautui Helsingin pörssiin vuonna 1999.

F-Secure Oyj
F-Secure Logo.jpg
Tunnuslause Switch on freedom
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: FSC1V
Markkina-arvo Laskua 367,6 milj. € (31.12.2018)[1]
Perustettu 1988
Toimitusjohtaja Samu Konttinen
Puheenjohtaja Risto Siilasmaa
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala tietokoneohjelmistot
Tuotteet tietoturvatuotteet
Liikevaihto Nousua 190,7 milj. € (2018)[1]
Liikevoitto Laskua 4,5 milj. € (2018)[1]
Tilikauden tulos Laskua 0,8 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö Nousua 1 364 (keskim. 2018)[1]
Kotisivu www.f-secure.com

F-Secure valmistaa tietoturvatuotteita kaikenlaisille tietokoneille ja eri käyttöjärjestelmillä varustetuille älypuhelimille ja tableteille.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

 
F-Securen pääkonttori Helsingin Ruoholahdessa.

Risto Siilasmaa perusti Data Fellowsin 16. toukokuuta 1988 yhdessä Petri Allaksen kanssa. Perustamisen aikaan Siilasmaa oli 22-vuotias tuotantotalouden opiskelija Teknillisessä korkeakoulussa, ja Petri Allas oli hänen opiskelukaverinsa. Samana vuonna havaittiin maailman ensimmäinen verkkomato, Morris. Alkuvaiheessa Data Fellowsin palveluihin lukeutui esimerkiksi turva-alan koulutusta, mutta myöhemmin yhtiö erikoistui virustorjuntaan ja muihin tietoturvaohjelmistoihin.[3][4]

Data Fellows listautui Helsingin pörssiin keskellä it-kuplaa perjantaina 5. marraskuuta 1999. Kaupankäynnin alettua yhtiön osakekurssi nousi puolessa tunnissa 7,70 eurosta 33 euroon. Listautumisen aikaan Siilasmaa omisti yhtiöstä 57 prosenttia. Data Fellows vaihtoi samoihin aikoihin nimensä F-Secureksi. It-kuplan puhjettua myöhemmin syksyllä 2001 F-Securen kovimmista hinnoista katosi kuitenkin noin 90 prosenttia.[4]

1990-luvun lopulla Yhdysvaltain viranomaiset pyysivät F-Securelta tietoja mahdollisesta takaportista tai yleisavaimesta yhtiön F-Secure Desktop -salausohjelmasta, jonka avulla olisi päästy käsiksi ohjelmaa käyttäneen huumerikollisen tietokoneen tietoihin oikeuden niin päättäessä. Mikko Hyppösen mukaan kyseessä oli yksittäistapaus. Hän kertoi myös, että yhtiön tuotteissa ei ole takaportteja, niiden rakentamista ei ole pyydetty eikä tällaisiin pyyntöihin suostuttaisi.[5]

F-Secure teki kesäkuussa 2018 historiansa suurimman yrityskaupan hankkimalla brittiläisen tietoturvayhtiön MWR InfoSecurityn noin 92 miljoonalla eurolla. Yrityskaupan myötä aiemmin Pohjoismaihin keskittynyt F-Secure sai jalansijaa esimerkiksi Britannian ja Yhdysvaltojen markkinoilla, joissa MWR:llä oli jo ennestään liiketoimintaa.[6]

TuotteetMuokkaa

F-Secure tekee tietoturvaohjelmistoja kuluttajille ja yrityksille, yhtiö on historiansa aikana muun muassa perustanut maailman ensimmäisen tietoturvasivuston ja luonut ensimmäisen reaaliaikaisen virustentorjuntatuotteen kannettaville Windows-tietokoneille.[3]

F-Securen nykyisiä kuluttajatuotteita ovat muun muassa F-Secure Internet Security, Anti-Virus (virustorjunta), Online Scanner, Mobile Security, Freedome (VPN-palvelu), F-Secure SAFE sekä F-Secure KEY.[7] F-Secure Internet Security -ohjelmistoa myyvät Suomessa eteenpäin Elisa, Telia ja DNA, jotka ovat brändänneet tuotteen itselleen ja myyvät sitä asiakkailleen omilla tuotemerkeillään. Yhtiön yritystuotteisiin lukeutuu muun muassa F-Secure Business Suite, Client Security (työasemien suojaus), Email And Server Security (sähköpostipalvelimien suojaus), Internet Gatekeeper (yhdyskäytävien suojaus) sekä Messaging Security Gateway (sähköpostisuojaus).[8]

Elisa ja F-Secure aloittivat syksyllä 2018 yhteistyön, jossa kehitetään IoT-laitteita suojaavaa tietoturvareititintä, jolla voisi suojata kotien tietokoneiden, tablettien ja puhelinten lisäksi ne laitteet, joihin ei voi asentaa tietoturvaohjelmia. Tällaisiin laitteisiin kuuluu esimerkiksi mediasoittimet, pelikonsolit, älytelevisiot ja perinteiset kodinkoneet, kuten jääkaapit, ilmalämpöpumput ja valvontakamerat.[9]

OmistajatMuokkaa

F-Securen viisi suurinta osakkeenomistajaa, tilanne 30. kesäkuuta 2019:[10]

Omistaja Omistusosuus
1. Risto Siilasmaa 37,78 %
2. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 6,02 %
3. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 4,42 %
4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 4,09 %
5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2,82 %

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Vuosikertomus 2018 (PDF) F-Secure Oyj. Viitattu 7.7.2019.
  2. Yritys: F-Secure Oyj Kauppalehti. Viitattu 27.8.2017.
  3. a b Kotilainen, Samuli: Kerrostalon alakerrasta menestystarinaksi – F-Secure 25 vuotta Tivi. 30.5.2013. Viitattu 7.7.2019.
  4. a b Järvinen, Elina: Mies joka myi Nokian Suomen Kuvalehti. 25.4.2014. Viitattu 7.7.2019.
  5. Aalto, Maija: Yhdysvaltain viranomaiset kyselleet myös F-Securelta takaporteista hs.fi. 8.9.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.11.2014.
  6. Kriikku, Marjut: F-Secure ostaa englantilaisyrityksen kymmenien miljoonien kaupassa Aamulehti. 18.6.2018. Viitattu 24.7.2019.
  7. Tuotteet kotiin f-secure.com. F-Secure Oyj. Viitattu 28.2.2016.
  8. Tuotteet yrityksille f-secure.com. F-Secure Oyj. Viitattu 28.2.2016.
  9. Lehto, Tero: Elisa ja F-Secure kehittävät esineiden internetin tietoturvalaitetta Kauppalehti. Viitattu 8.4.2019.
  10. Osakkeenomistajat f-secure.com. 30.6.2019. F-Secure. Viitattu 7.7.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa